Mun mies jättää mut

Nähtävästi kaikki EI ole ollut hyvin ainakaan miehen mielestä, jos se on lähdössä. Ikävä tilanne joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikein kaltaisellesi hutsulle.

Joku on noussut väärällä jalalla.

Olen pahoillani. 

Suremiseen menee aikaa, mutta jonkin ajan kuluttua voit paremmin ja huomaat, että pystyt elämään ilman kyseistä miestä.

Vierailija kirjoitti:

Enää. Ei enään.

Tässä voi olla yksi syy eroon. Tyhmä.

Tässä toinen väärällä jalalla noussut. 

Tuntuu varmasti kamalalta. Klisee, mutta aika parantaa haavat. Soita kavereille ja koita järjestää tekemistä.

No mutta nythän se elämä vasta alkaa! Ajattele jos olisit tuhlannut elämäsi ihmiseen joka ei rakasta sua! Sua odottaa jossain jotain parempaa. Elämä on ihmeellistä 😊.

Epäreilu teko mieheltä. En usko kenenkään tunteiden hiipuvan ykskaks. Olisi voinut kertoa tuntemuksistaan aiemmin. Voimia!

Voimia sinulle. Nyt on varmasti kaikki ajatukset ihan myllerryksessä. Yritä saada kiinni jostain konkreettisesta toiminnasta niin ajatuksetkin pikkuhiljaa selkiää. Huomaat kyllä järjestäessäsi asioita pärjääväsi yksinkin. Varmasti tuntuu pahalta ja toivottomalta, mutta vähitellen pääset taas jaloillesi ja huomaat että elämä jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Epäreilu teko mieheltä. En usko kenenkään tunteiden hiipuvan ykskaks. Olisi voinut kertoa tuntemuksistaan aiemmin. Voimia!

Mitäs jos mies on pitkän aikaa pohtinut tunteitaan ja kertonut niiden hiipumisesta vasta sitten, kun on ollut asiasta täysin varma? Paljon epäreilumpaa olisi ollut se, jos mies olisi pitkän aikaa pohtinut tunteitaan ääneen ja ollut välillä lähdössä ja välillä jäämässä. Sellainen olisi luultavasti ollut paljon tuskallisempaa, vaikka ikävä tilanne tuo toki nytkin on.

Suru ottaa aikansa mutta sitten huomaat kaikki hyvät puolet. Sinua odottaa uudet seikkailut. Saat kulkea vapaasti miten tykkäät kyselemättä toisen mielipidettä. Saat käyttää rahasi miten tykkäät. Siivoat vain omat sotkusi eikä tarvi stressata toisen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Sinkkuelämä on oikein antoisaa ja jännittävää kunhan et jää tuleen makaamaan 😊 joten onneksi olkoon!!!

Minulla oli myös hämmentynyt olo, kun mies ilmoitti, että haluaa eron. Meille oli juuri syntynyt vauva. Tosin mies räyhäsi lapsen synnyttyä, oli öitä pois jo raskausaikana, jne, mutta olusin halunnut, että oktaisiin yhdessä menty perheterapeutille tms ja yritetty edes vielä. Mutta mies vaan otti ja lähti.

Kaikesta selviytyy. Minulla oli ja on rakkaus lapseen, halu rakentaa hänelle hyvä tulevaisuus j itselleni myös. Ja hyvät tukiverkot. Vuoden päästä erosta saatoin jo todeta, että sittenkin parempi niin kuin sellaisen miehen kanssa, joka ei perhe-elämää halua.

Väistämöttömälle ei mitään voi. Soita ystäville ja pyydä tukea. Etsi hyvä terapeutti, jolle voit jutella, parikin kertaa riittää. Ala rakentaa omaa elämääsi. Mitä haluat tehdä? Itse, sinä, ilman sitä miestä. Tee se. Yksi askel kerrallaan.

Miksi sitten et ole huomioinut suhdetta ollenkaan? Onko niin ettei niittää voi sieltä, missä koskaan ei kylvetty?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli myös hämmentynyt olo, kun mies ilmoitti, että haluaa eron. Meille oli juuri syntynyt vauva. Tosin mies räyhäsi lapsen synnyttyä, oli öitä pois jo raskausaikana, jne, mutta olusin halunnut, että oktaisiin yhdessä menty perheterapeutille tms ja yritetty edes vielä. Mutta mies vaan otti ja lähti.

Kaikesta selviytyy. Minulla oli ja on rakkaus lapseen, halu rakentaa hänelle hyvä tulevaisuus j itselleni myös. Ja hyvät tukiverkot. Vuoden päästä erosta saatoin jo todeta, että sittenkin parempi niin kuin sellaisen miehen kanssa, joka ei perhe-elämää halua.

Väistämöttömälle ei mitään voi. Soita ystäville ja pyydä tukea. Etsi hyvä terapeutti, jolle voit jutella, parikin kertaa riittää. Ala rakentaa omaa elämääsi. Mitä haluat tehdä? Itse, sinä, ilman sitä miestä. Tee se. Yksi askel kerrallaan.

Taisit syrjäyttää miehen jo raskausaikana ja hän oli kyllin fiksu nostamaan kytkintä. Näin käy juuri kun naisille nousee "hormonit" (=kusi) päähän ja saadaan kaikkivoipaisuuskuvitelmia. Samalla kohdellaan miestä kuin koiraa, tai lähinnä koiraa joka rahoittaa koko huvin.

Vierailija kirjoitti:

Epäreilu teko mieheltä. En usko kenenkään tunteiden hiipuvan ykskaks. Olisi voinut kertoa tuntemuksistaan aiemmin. Voimia!

Viikko tolkullako asiaa olisi pitänyt yhdessä vatvoa puhumalla samat asiat uudelleen ja uudelleen? Se on vieläkin mahdollista tai sitten tilanne pitää vaan hyväksyä.

Vertaistukea ja sympatiaa saat varmasti tyttökavereiltasi. He ovat melko varmasti saman kokeneet ja voitte vetäää juhannus päädyt ja kokoontua yhteen haukkumaan kuinka miehet on sikoja.

Tätä kutsutaan elämäksi. Joku aamu heräät, että tämä oli vaan asia joka sinun piti kokea.

Elämä jatkuu. Itke aikasi ja lopeta sitten, ei yhtä huonoa ihmissuhdetta kannata kauan vatvoa, ei se siitä paremmaksi muutu. Miehellä on varmasti ollut syynsä ja koska hänelläkin on vain yksi elämä, niin hän ei halua sitä enää huonossa suhteessa tuhlata. Älä missään tapauksessa ala roikkumaan ja ruikuttamaan miehessä, vaan alat hoitamaan asioita nyt eteenpäin. Ikinä ei saisi olla kenessäkään ihmisessä niin kiinni, ettei osaa tehdä mitään sen jälkeen kun ero tulee tavalla tai toisella, vaikka kuoleman kautta. AINA pitää olla kotikenttä edes jollakin tavoin kunnossa, esimerkiksi raha-asiat.

Mun mummoni sanoi minulle aikanaan kun erosin ja itkin kuinka koko elämäni on pilalla, että älä sinä rakas tyttönen murehdi. Sinulle on nyt annettu uusi kirja jonka sivut ovat vielä tyhjät ja jotka vielä täytät.

Mummo ajatteli ettei ole yhtä elämää vain sarja elämiä "kirjoja". Kun toinen päättyy niin toinen alkaa. Niinhän se on kun katselee omaakin elämää taaksepäin. Nyt tuo silloinen ero tuntuu kovin kaukaiselta, silloin se oli koko elämä.

En jaksa koskaan uskoa näitä, että kaikki oli hyvin ja ero tuli yllätyksenä. Selvästikään teillä ei kaikki ollut kunnossa. Sinä et vaan niitä merkkejä huomannut kun sinusta kaikki oli hyvin.

Ap täällä.

Mies sanoi pohtineensa asiaa kuukauden. En tiedä teistä, mutta musta se on aika nopeaa. Ollaan oltu kuitenkin useita vuosia yhdessä. Syytä eroon mies ei osannut sanoa, kai se on ku suhde on arkiintunut. Minä olen paljon töissä ja yhteistä aikaa ei paljoa ole.

Ahdistaa ja itkettää. Tuli niin puskista. Jutellaan kuulemma lisää illalla, oon iha hermona.

Taidan itkeä hetken ja painun töihin. Kiva näillä itkusilmillä mennä..