Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi nykylapset ovat lihavampia kuin ennen?

Vierailija
20.06.2016 |

Tästä oli jo keskustelu mutta joku kai pahoitti siitä mielensä ja se on poistettu. Vielä 70-luvulla esim. luokassa oli yksi tai kaksi tukevampaa, nykyään 1/3 osa.

Kommentit (27)

Vierailija
1/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
2/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syötetään huonoa ja rasvatonta ruokaa. Korvikkeita aidon ravinnon sijaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan aika pitkälle samoista syistä kuin aikuisetkin. Sokeria on yllin kyllin ja muistakaan herkuista ei juuri pulaa ole. Päivittäistä liikuntaakaan ei ole riittävästi.

Vierailija
4/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä oikein kävin muistelemaan, meillä oli koulussa 40 oppilasta/luokka, eikä yhtäkään lihavaa. 

Vierailija
5/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisää vastauksia

"

Lihavuuden yleisyys

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt hälyttävästi niin maailmalla 19 kuin Suomessa 20.

Yleisen käsityksen mukaan väestön lihomisen taustalla on elinympäristön muuttuminen lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi työ- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruoka-annosten suurenemisena ja ravitsemussuosituksista poikkeavien kulutustottumusten lisääntymisenä (ks. 2), 21.

Ylipainoisten ja lihavien osuus 12–18-vuotiaiden ikäryhmässä on Suomessa kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana 20.

Ylipainoisuuden ja lihavuuden esiintyvyysluvut riippuvat käytetyistä kriteereistä.

Vuonna 2006 5-vuotiaista pojista ylipainoisia oli 9.8 % ja lihavia 2.5 % ja tytöistä 17.7 % ja 2.5 % 22, kun ylipainoisuus ja lihavuus määriteltiin kansainvälisten painoindeksikriteerien perusteella 8. Vastaavasti 12-vuotiaista pojista ylipainoisia oli 23.6 % ja lihavia 4.7 % ja tytöistä 19.1 % ja 3.2 % 23.

Pituuspainokriteereiden mukaan määriteltynä 5-vuotiaista tytöistä ylipainoisia oli 2000-luvun puolivälissä noin 20 % ja lihavia 5 % ja pojista vastaavasti 14 % ja 4 % 22.

Uusien suomalaisten BMI-kriteereiden mukaan espoolaisista tytöistä ylipainoisia on 12 % ja lihavia 2 % ja pojista 22 % ja 4 %."

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50034

Vierailija
6/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ite muistelen, että 90luvulla meillä meni päivät ulkona. Pleikkoja jne oli kyllä, mutta ei niitä porukalla pelailtu sisällä kuin harvakseltaan. Leikittiin ja pelailtiin pallopelejä ulkona. Kulutus oli varmasti valtava. Ihan sama mitä söi, kaikki paloi kyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omassa lapsuudessa käytiin vaan kotona syömässä ja taas ulos pelaamaan yms. Nykyään taitaa pelit ja vekottimet viedä lasten ajan.

Vierailija
8/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisää vastauksia

"

Lihavuuden yleisyys

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt hälyttävästi niin maailmalla 19 kuin Suomessa 20.

Yleisen käsityksen mukaan väestön lihomisen taustalla on elinympäristön muuttuminen lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi työ- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruoka-annosten suurenemisena ja ravitsemussuosituksista poikkeavien kulutustottumusten lisääntymisenä (ks. 2), 21.

Ylipainoisten ja lihavien osuus 12–18-vuotiaiden ikäryhmässä on Suomessa kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana 20.

Ylipainoisuuden ja lihavuuden esiintyvyysluvut riippuvat käytetyistä kriteereistä.

Vuonna 2006 5-vuotiaista pojista ylipainoisia oli 9.8 % ja lihavia 2.5 % ja tytöistä 17.7 % ja 2.5 % 22, kun ylipainoisuus ja lihavuus määriteltiin kansainvälisten painoindeksikriteerien perusteella 8. Vastaavasti 12-vuotiaista pojista ylipainoisia oli 23.6 % ja lihavia 4.7 % ja tytöistä 19.1 % ja 3.2 % 23.

Pituuspainokriteereiden mukaan määriteltynä 5-vuotiaista tytöistä ylipainoisia oli 2000-luvun puolivälissä noin 20 % ja lihavia 5 % ja pojista vastaavasti 14 % ja 4 % 22.

Uusien suomalaisten BMI-kriteereiden mukaan espoolaisista tytöistä ylipainoisia on 12 % ja lihavia 2 % ja pojista 22 % ja 4 %."

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50034

Voi yhden kerran!  Käypähoito :D:D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monta hyvää syytä, joista suuri osa jo mainittu.

Itselläni tulee mieleen nämä:

- ei ennen kuljetettu lapsia autolla kouluun. Kuljetuksessa olevilla maalaislapsillakin saattoi olla useamman kilometrin kävelymatka lähimmälle pysäkille.

- ei istuttu kaikkea vapaa-aikaa telkkarin eikä varsinkaan tietokoneen ääressä.

- karkkipussit olivat pienempiä-

- perheissä oli lapsia enemmän, limsat ja jäätelöt piti jakaa useampaan osaa kuin nyt. Limsapullokin oli noin viidennes nykyisistä.

Vierailija
10/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä vikaa Käypähoidossa mielestäsi on? Jos itse pidät enemmän Magneettimediasta ja Rokotusinfosta, niin ole hyvä vaan ja hae tietosi omin kätösin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisillä on enemmän varaa ostaa, annoskoot ovat suurempia, liikunta jäänyt pois tietotekniikan myötä. Sosioekonomiset syytkin tuolla mainittiin.

Vierailija
12/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuosta ekana linkitetystä: "Lasten ylipainoisuuden yleisyydessä on havaittu alue-eroja; ylipainoisuus on maaseudulla yleisempää kuin taajamissa. Lasten ylipainoisuus on yhteydessä myös vanhempien sosioekonomiseen asemaan; ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapsilla."

Vaikka liikunnan määrällä ja "passivoivilla peleillä" varmasti on vaikutuksensa, luulen että suurimmaksi osaksi voi syyttää ravintoa. Ennen vanhaan ruoka tehtiin itse aidoista raaka-aineista, nykylapset taas ovat ekan vuoden-pari syöneet purkkiruokaa ja sen jälkeen onkin siirrytty puolivalmisteisiin.

Ravintolaruokailu (mäkkärit, heset, pizzaperjantai) on lisääntynyt hurjasti ja sokerin käyttö suorastaan räjähtänyt käsiin. Tuntuu että noissa alemmissa tuloluokissa usein syödään tosi paljon huonommin ja se johtuu osittain ihan varmasti rahasta - toisaalta taas sitten herkuilla on halvempi tarjota lapsille elämyksiä, jos ei ole varaa lähteä vaikka reissuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni ei ole lapsia, mutta seurannut esimerkiksi kavereideni vanhemmuutta ja tapoja toimia... En yleistä tätä nyt kaikkiin vanhempiin ja lapsiin, mutta listaan omia huomioitani mitkä osaltaan varmasti lisäävät lasten lihavuutta..

-liikunnan puute. Lapsi voi harrastaa esim. jalkapalloa mutta thats it, liikuntaa ei sitten harkkojen lisäksi ole '' kun harrastaahan se sitä jalista''(ja tarkoitan tässä tämmöisiä pallokerhoja joissa harkkoja 1-2h/vko)

-lahjonta - > automatkalle karkkipussi, sairaalareissulle karkkipussi, marjastusreissulle karkkipussi, jos syöt lautasen tyhjäksi - karkkipussi.

-sokeriset välipalat: hello kitty yms jogurtit, limpparit ja mehut, jopa ikävä kyllä ne suklaapatukatkin.

-laiskuus tehdä kunnon kotiruokaa, mäkit ja heset on ihan jees mutta siihen oppiminen että viikonloppuna ja kiireessä arkenakin on aina sitä herkkumättöö ei oo oikein hyvä..

Ja pahinta on varmaan se vanhempien sokeus.. Lapsi näyttää pullahiireltä, mut '' söpöhän se on, paksut pokset tuitui''

Vierailija
14/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan liikkumattomuus pelien ja vehkeiden seuraamuksena. Varmaan myös ruoalla on iso osuus, harva tekee ruokaa alusta loppuun ja käytetään ties mitä valmisruokia/puolivalmisteita ja annoskoot ovat liian suuria.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska vanhemmat haluavat "nauttia ruuasta ja herkutella" (siis syödä isoja annoksia mättöä ja juoda sidukkaa yms paskaa) he eivät voi kieltää sitä lapsiltakaan.

Meillä jotka nautimme oikeasti hyvästä ruuasta ei paino-ongelmia ole. Vaikka välillä herkutellaankin. Ruuan laadulla ja määrällä on merkitystä.

Vierailija
16/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Syötetään huonoa ja rasvatonta ruokaa. Korvikkeita aidon ravinnon sijaan.

No en kyllä tuohon rasvattomiuteen usko. Eineksissä, sipseissä, hampurilaisissa jne paljon enemmän rasvaa mitä 70-luvulla. Silloin sipsejä sai muutaman kerran vuodessa. Samoin sokeria on nykyään liikaa ruokavaliossa. Ennen saunan jälkeen 0.33 litran limppari pari kertaa kuussa.

Vierailija
17/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen tajuan, että oman kehon kanssa ollaan vähän hälläväliä meiningillä, varsinkin jos on terve eikä ylipainon riskit ole kohdanneet. Mutta se että joku antaa lapsensa lihoa ylipainoiseksi liikkumattomaksi möhkäleeksi on äärettömän surullista. Nykyään on jo pienillä lapsilla selkä- ja hartiakipuja, kun aika menee pelatessa eri laitteilla. Siihen kaveriksi sokerilla kyllästetty ruoka, niin avot.

Vierailija
18/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

samaa itse miettinyt ! olen syntynyt 1980 ja luokallani oli pari lihavaa lasta, muut olivat hoikkia vaikka puputettiin pullaa ja kaakaota ja muroja.. luulen että asialle on ikävä, yksinkertainen selitys :(

kännykät, tablet sun muut pelikonsolit.. pihallakin näkee muksuja istumassa ringissä kännykät kädessä, sen sijaan että leikkisivät esim. hippaa!

energiajuomat, mäkkärit ja jättikoiset karkkipussit. jos 11v juo viikossa kolme energiajuomaa  ja vetää päälle pari euron juustoa sekä  megakokoisen lauantaipussin , niin kyllähän se alkaa nopeasti näkyä vyötäröllä !

Vierailija
19/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on hoikat lapset. Vanhimmalla ikää jo 25 vuotta. Heidät on syötetty näin:

Rintamaitoa 2-5kk. Sitten korviketta. Soseruuat 2-5-kuisesta. Osa saanut pelkää purkkiruokaa, osa itse keiteltyjä laadukkaita luomuruokia.

Ateriarytmi on ollut aina ihan kellon mukainen, 4-5 ateriaa päivässä. Yksi hedelmä päivässä. Lautasellinen ruokaa aterialla ja santsaamishaluun salaattia tai vihannespaloja.

En ole sallinut jääkaapilla ravaamista kysymättä, napostelunhaluun on tarjottu vihanneksia tai nälkään ennen ruoka-aikaa hedelmä tai yksi leipä. Leivän sortin on saanut kyllä valita itse, osa tykännyt vaaleasta, osa ruisleivästä. Ruokajuomana vesi. Iltaisin kaakao tai tee. (kevytmaitoa siis lähinnä puuroissa, puuro ollut aamupalana niin kauan kuin on uponnut) Muroja ei ole ollut kuin herkkuina joskus.

Lauantai on ollut karkkipäivä, torstaina limupäivä. Limua pikkupullo per nenä. Samalla on saanut sipsejä tai popcornia. Näitä ei siis muina päivinä. Nykyisin karkkipäivä on vaihtunut pähkinöihin. Energiajuomia en ole antanut kenellekään, nuoretkaan eivät niistä sitten innostuneet koskaan.

Hampparilla ja pizzalla on käyty lähinnä palkkapäivinä.

- Äkkiseltään sanoisin, että sillä ei ole ollut mitään merkitystä onko syöty luomua, onko syöty purkkiruokaa. Tasainen ateriarytmi ja kohtuullinen annoskoko, vihannesten runsas  määrä ja tietyt päivät herkuille. Rasvan laatuun olen kiinnittänyt huomiota ruuan valmistuksessa. Suosin öljyä. Jääkaapilla ei ole pupellettu edes teineinä, mutta urheilun ja kasvun myötä ruokamäärät aterioilla vain suurempia.

Vierailija
20/27 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älypuhelimella roikutaan liikkumisen sijaan, enemmän varaa ostaa energiajuomia ja karkkia.