Lue keskustelun säännöt.
törkeät kommentit uudesta miehestä (ja hänen tasostaan)
17.06.2016 |
Olen ensimmäistä kertaa vuosiin ihastunut. Ja olen jo nyt kuullut sellaisia kommentteja, että pahaa tekee.
Mies on ammattikoulun käynyt rakennusalan yksityis(pien)yrittäjä, minä akateeminen asiantuntijatehtävissä. Tällaisia kommentteja olen kuullut:
Mies on
- liian lyhyt => hän on 165 cm, minä 160. Joo, on lyhyt, en minäkään pitkä ole.
- Liian juntti => kyllä, hän ei siteeraa Kierkegaardia (huono esimerkki, mutta hyvä siitä, mitä kaverit odottavat miehelta), mutta on fiksu ja hauska.
- Ruma => joo, ikä on purrut nelikymppiseen, joka tekee paljon töitä ulkona. Hyvältä näyttää minun silmääni ja on erittäin haluttava.
- Tyylitön => Mies on duunari maalta. Ihmettelisin, jos hän olisi kartalla trendien uusimmista käänteistä. Ihan sama.
- Kielenkäyttö on rumaa => kyllä, hän kiroilee enemmän kuin toivoisin, mutta ei suhde siihen kaadu.
Ja lisäksi se olennaisin, miehen kanssa on todella ihanan helppoa ja ja hauskaa olla ja hänellä myös minun kanssani. Sielu lepää. ^_^ Tuntuu tosi pahalta, että akateemiset kaverit ampuvat suhdettamme alas siksi, että mies ei ole kiiltokuvapoika oikiksesta tms. MIKSI ihmiset eivät voi antaa toisten aloittaa suhteita ilman täysin turhaa mustamaalaamista?
Kohtalotovereita? En tiedä, minne muualle voisin edes avautua. :/
Kommentit (37)
Hommaa uusia kavereita ja dumppaa nuo, jotka eivät edes ole kavereitasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa, että akateemiset kaverit käyttäytyisivät noin sivistymättömästi. Onohkoksi provoksi väittäisin.
Taas sitä saanee kokea myötähäpeää muiden akateemisten puoiesta. Jos ja kun on vähän enemmän opiskellut, niin luulisi tai toivoisi jotain oppineensakin jotain. - Ei oikein vakuuta kovin oppineelta ("akateemiselta") jos täytyy arvostella tois(t)en kumppaneita. Miksi ei voida arvostaa itsensä elättävää pein-yrittäjää. - Tai vosi arvostella edes jostain asiallisemmasta kuin jonkun pituudesta (-Minä en akateemisena valinnnut omaa pituuttani) Ruma - Eikö tämä ole vähän maku asia? (Komeus ja kauneus katoavasiata..) Tyylitön (Fraksissako odotatte rakennusalan yrittäjän kulkevan vapaa-ajallaankin) . - No kielen käyttö voisi toki särähtää omaam korva-väliini, kun en voi mitään, mutta jos aikuinen julkisesti kiroilee paljon niin se nyt vain ei ole minusta omiaan kasvattamaan uskottavuutta. Ja voi kyynel, millainen aikuinen ihmien odottaa, että ystävän tuleva kumppani olisi "kiiltokuvapoika" ....
Sulla on kamalia ystäviä. Tuo ei liity akateemisuuteen mitenkään, tuo on muuten vain puhdasta vittuilua. Terv. toinen akateeminen
Lisäyksenä vielä, että en ole tiennyt ennen tätä, että kaveripiirissä on näin pinnallisia ihmisiä - varmaankin siksi, että kaikki mieheni ovat aiemmin olleet ns. oikeanlaisia (akateemisia asiantuntija/johtotehtävissä).
En halua, että muiden ihmisten väheksyntä vaikuttaa siihen, kuinka näen miehen, joka on todella monella tavalla hyvä mies ja ihminen. Ja pelkään, että tämä painostus ja väheksyminen vaikuttaa mielipiteeseeni ja pahimmassa tapauksessa menetän hyvän miehen. :( Siksi joku kohtalotoveri tai muuten fiksu kommentoija auttaisi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa provolta tai sitten ap liikkuu pintaliitopiireissä. Itse korkeakoulutettuna naisena en arvostelisi tuollaista ja olen seurustellut kaikenlaisten miesten kanssa.
Ap lisää vielä: tämä törkeä köytös ei koske kaikkia kavereitani. Olen vain tosi järkyttynyt siitä, että edes osa käyttäytyy näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kierkegaardin siteeraaminen ja siteeraaminen ylipäätänsä on todella junttia. Toisten arvosteleminen on tosi junttia. Oikeita juntti-Einareita sulla kavereina.
"Ap lisää vielä: tämä törkeä köytös ei koske kaikkia kavereitani. Olen vain tosi järkyttynyt siitä, että edes osa käyttäytyy näin." - Ihan kiva, että sulla on sitten ihan oikeitakin kavereitakin. - Saako kysyä, mihin aikanaan ensimmäisenä ihastuit mies ystävässäs? - Miten kohtaisitte? - Jotenkin tuntuu sille,, että olette, jotenkin kotoisin erilaisista maailmoista. - Enkä nyt tarkoita akateemisuutta, kyllä sillekin puolelle mahtuu, myös -kuten Ap:n esimerkki osasta kavereitaan minusta osoittaa- myös niitä ei niin kovin sivistyneitä ja tahdikkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluaisin mielummin duunarimiehen kuin jonkun korkeasti koulutetun snobin pikkutakissaan ja nappaskengissä.
Vierailija kirjoitti:
"Ap lisää vielä: tämä törkeä köytös ei koske kaikkia kavereitani. Olen vain tosi järkyttynyt siitä, että edes osa käyttäytyy näin." - Ihan kiva, että sulla on sitten ihan oikeitakin kavereitakin. - Saako kysyä, mihin aikanaan ensimmäisenä ihastuit mies ystävässäs? - Miten kohtaisitte? - Jotenkin tuntuu sille,, että olette, jotenkin kotoisin erilaisista maailmoista. - Enkä nyt tarkoita akateemisuutta, kyllä sillekin puolelle mahtuu, myös -kuten Ap:n esimerkki osasta kavereitaan minusta osoittaa- myös niitä ei niin kovin sivistyneitä ja tahdikkaita.
En halua kertoa kovin tarkkaan, mutta yhteinen harrastus on ollut syy tututstumiseemme. Ja kyllä, olemme monella tavalla eri maailmoista, en kiistä. Toimi tämä suhde sitten jatkossa tai ei, syy ei ainakaan itselleni ole niin pinnallinen asia kuin miehen pituus tai vaatteet. Absurdia ajatuksenakin.
Toki olisi mukavaa, jos joku kaltaiseni kertoisi pariutuneensa onnellisesti tämäntapaisilla spekseillä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kierkegaardin siteeraaminen ja siteeraaminen ylipäätänsä on todella junttia. Toisten arvosteleminen on tosi junttia. Oikeita juntti-Einareita sulla kavereina.
Niinpä. :(
ap
Mulla taas on suhde sellaiseen henkilöön, josta muut puhuu pahaa eivätkä tiedä et oon jo jonkin aikaa seurustellut hänen kanssaan. :( On älyttömän vaikee tilanne kun ne ihmiset on vielä mun läheisiä ja oon lykännyt asian kertomista koko ajan. Odotan vaan et oon itse ihan sataprosenttisen varma tästä jutusta ja voin jotenkin kumota ne paskapuheet. Ei ole vuosiin kukaan ollut niin ihana mulle kuin tuo mies...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi harmi, 14, toivottavasti kumppanisi on oikeasti kiva.
Sehän siinä onkin ikävää, että vaikka en lopettaisi suhdetta kenenkään ulkopuolisen vuoksi, niin tuntuu tosi pahalta "puolustella" miestä kenellekään. Itseäni ei ole koskaan kiinnostanut asema/raha/tms. vaan ihminen, ja tuntuu tosi pahalta nähdä, että mies, jota tapailen, on noiden syiden vuoksi suoraan "huono" osalle ihmisistä.
Ihmettelen lisäksi näitä "eivät akateemiset tee tuollaista" -kommentointia. Missä päin Suomea mahtaa sijaita tämä oikeasti ei-pätkääkään-puolison-koulutuksesta-kiinnostuneiden akateemisten porukka? Kertokaa, niin alan hengailla heidän kanssaan. :)
ap
Rakkaudella ja ihastumisella ei ole mitään tekemistä esim. koulutuksen kanssa. Vai voiko joku oikeasti päättää että ihastuu ja rakastuu vain duunareirin/akateemisiin jne.? Se mitä olen itse huomannut on että joidenkin ihmisten kanssa vaan tpaahtuu jotain ja ihastuu. Ihan huolimatta mistään ulkoisista seikoista jne. Saatikka koulutuksesta.
Suahan se nai eikä sun kavereita!
Herää nainen!!
Vierailija kirjoitti:
Kavereilla on pinnallisemmat kriteerit...
...kuten Kierkegaard :D
Niin no - humanisti-hienop*rseitä.
Enpä ole koskaan törmännyt tuollaiseen, ettei reipas ja reilu poika/tyttöystävä kelpaisi joukkoon noiden kriteerien perusteella, mutta oma ystäväpiiri onkin lähes kaikki tekniikan alan ihmisiä.
Siis kuuluuko se jotenkin sun kavereille? Hekö päättää kenen kanssa olet? Ennen kaikkea sinäkö kuuntelet mitä mieltä sun kaverit on sinun miehestä? Aikuinen fiksu nainen osaa tehdä omia päätöksiä riippumatta kavereistaan. Näin minä tein ja olen tyytyväinen. Jos olisin kuunnellut kavereita ja tuttuja olisin sinkku vieläkin. Meillä on miehen kanssa huomattava "luokkaero" mutta se ei meidän arkielämässä näy ollenkaan.
Jotkut naiset (ehkä myös jotkut miehetkin) rakentavat itselleen jonkinlaista imagoa, julkisuuskuvaa. Tämä kuva on hyvin tarkkaan harkittu ja siihen kuuluvat mm. puoliso, talo, koulutus, vaatetus, lomamatkat. Tätä suunnitellaan pitkään ja hartaasti, ja kuvaa valintojen oikeudesta vahvistaa samanhenkinen ystäväpiiri, joka toimii samalla tavalla.
Jos joku ystäväpiiristä poikkeaa tästä ainoasta oikeasta mallista tai jos oma maailma joltain osalta hieman murenee, niin se on aina valtava järkytys ja shokki. Ei kyetä käsittelemään poikkeavuutta, sillä onhan oma tapa elää ja omat kriteerit ne mihin kaikkien tulisi pyrkiä.
Miten voi kohdata tuttuja tai päivittää elämää sosiaaliseen mediaan, jos korkeasti tienaavan maisterismiehen sijasta rinnalla kulkeekin hieman vähemmän tyylitajuinen kädentaitoammattilainen tai jos Vinku-Intian omatoimivaellusreppusielunhoitoloman sijasta tykkääkin käydä Tykkimäen Huvipuistossa?
Kavereilla on pinnallisemmat kriteerit...