Alisuoriutuvatko miehet lihamarkkinoilla romantiikan takia?

Jos mies haluaa olla mahdollisimman suosittu, hänen kannattaisi maksimoida rahan ja maineen määrä. Harva mies kuitenkaan tähtää tuohon tosissaan, vaan iso osa tyytyy keskipalkkaisuuteen eikä yritä maailman parhaaksi yhdessä tai toisessa asiassa.

Naiset taas panostavat ulkonäköönsä aika kovasti ja ulkonäkö on naisen tärkein valtti. Miehillä ei ole todellisia vaatimuksia naisen luonteen ja käytöksen suhteen, kunhan ei ole täysi idiootti.

Ovatko naiset salaa pettyneitä miehiin tämän takia? Voidaanko tämän perusteella väittää että miehet eivät ole niin epätoivoisia kuin tämä "naisten markkinat" ajattelu yleensä antaa ymmärtää? Miehet eivät siis yleensä tee kaikkeansa ollakseen mahdollisimman kiinnostavia toisin kuin naiset.

Toisaalta tämä on tietysti ymmärrettävää siinä mielessä että miehen pitäisi käyttää koko vapaa-aikansa tason nostamiseen, kun taas naisen ei tarvitse näin tehdä.

Romantiikka liittyy siis tähän siten että äitylien opetusten mukaan naiset eivät halua sitä pullistelevaa alfaromeota, vaan ihan tavallinen kunnollinen mies riittää. Toki miehistäkin on mukava ajatella näin ja ennemmin syyttää naisia pinnallisuudesta tai kovista vaatimuksista kuin uurtaa päivät pitkät tasokkuuden toivossa.