Lue keskustelun säännöt.
Onko teillekin käynyt provoillessa niin, että olette saaneet
09.06.2016 |
jonkun tosi arsyttävän jankkaajan ja inttäjän peräänne, joka ei millään tajua, ettet ole ihan niin tosissasi kuin hän luulee?
Kommentit (17)
Sehän on just kaikkein parasta, jos noin käy. Tuohonhan siinä pyritään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin perään? Provohan pitää vetää loppuun asti, et sä kesken kaiken voi perääntyä. Ja porvoilija tietää mihin lähtee, itte alotit.
Ei.
Provoiluni on tähän mennessä ollut melko epäonnistunutta. Hyvin lyhyeksi ovat keskustelut jääneet, ja vaikka muutama tosissaan vastannut onkin tarttunut syöttiin, kunnon jankkaajia en ole ansoittanut. En vain ole vielä tarpeeksi hyvä provoaja.
Sellaiset totiset inttäjät alkavat naurattamaan. Omaa asiaansa he toki puolustavat, mutta toivon, että ihmiset oppisivat olemaan provosoitumasta vaikka provosoidaankin. Yleensä annan olla siinä vaiheessa kun jollakin menee liian tunteisiin jollakin, itse olen ollut palstalla yli 15 vuotta ja en pienistä hätkähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi provoa provoili keskenään. Kumpi voitti?
Miksi provoilla?!!! Kiusaat ihmisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäs takia sinä sitten provoja teet, jos et halua, että joku niihin tarttuu? Etkö ole miettinyt niitä loppuun asti? Tulee mieleen lähinnä sellaiset ketjut, joissa ap on ihan tosissaan, mutta huomaa olleensa väärässä ja sitten yrittää epätoivoisesti kääntää koko jutun provoksi.
Joskus rupee vaan niin ärsyttämään se ihmisten totisuus ja fanaattisuus asioihin. Kaikki on niin vakavaa, ettei enää jaksa ja heittää ihan lekkeriks. Itse en siis aloita provoja, mutta joskus keskellä ketjua joku ottaa asiakseen valistaa minua ja muita oikein kunnolla ja viimesen päälle. Onhan se tietysti huvittavaakin. :) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset totiset inttäjät alkavat naurattamaan. Omaa asiaansa he toki puolustavat, mutta toivon, että ihmiset oppisivat olemaan provosoitumasta vaikka provosoidaankin. Yleensä annan olla siinä vaiheessa kun jollakin menee liian tunteisiin jollakin, itse olen ollut palstalla yli 15 vuotta ja en pienistä hätkähdä.
Siis tarkoitetaanko tässä provosoitumisella nyt sitä, että toinen kerran toisensa jälkeen jaksaa selittää sen oman näkemyksensä, ja pyytää vastakeskustelijaa esittämään perusteluja omalleen? Se on ihan normaalia, kun keskustellaan oikeasti. Mistä sitä voi tietää, että toinen vain provoilee, eikä ole oikeasti idiootti? Ja miksi on noloa luulla, että toinen oikeasti on sitä mieltä, kun keskustelussa sanoo?
Vierailija kirjoitti:
Joskus rupee vaan niin ärsyttämään se ihmisten totisuus ja fanaattisuus asioihin. Kaikki on niin vakavaa, ettei enää jaksa ja heittää ihan lekkeriks. Itse en siis aloita provoja, mutta joskus keskellä ketjua joku ottaa asiakseen valistaa minua ja muita oikein kunnolla ja viimesen päälle. Onhan se tietysti huvittavaakin. :) Ap
Mitä huvittavaa siinä on, jos jollekulle ymmärtämättömälle väännetään rautalankaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus rupee vaan niin ärsyttämään se ihmisten totisuus ja fanaattisuus asioihin. Kaikki on niin vakavaa, ettei enää jaksa ja heittää ihan lekkeriks. Itse en siis aloita provoja, mutta joskus keskellä ketjua joku ottaa asiakseen valistaa minua ja muita oikein kunnolla ja viimesen päälle. Onhan se tietysti huvittavaakin. :) Ap
Tosi huvittavaa varmaan leikkiä ihmisten tunteilla. Kiusaatko ihmisiä myös tosielämässä??? Ajat itsemurhaan ja naurat päälle!!!
Vähän yksinkertainen pitää olla, että ärsyyntyy tavattomasti toisten fanaattisuudesta ja totisuudesta. Kun kuka tahansa vähänkin mietittyään tajunnee, ettei näistä ominaisuuksista koskaan tule tässä maailmassa puutetta olemaan muutenkaan, niin eivätpä ne ainakaan paheksumalla hupene. Saati sitten ivaamalla.
Että jos on tarkoituksenasi tehdä maailmasta leppoisampi, varmemmin saavutat menestystä olemalla muille lempeä ja myötätuntoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kuin otsikon, kun oli niin pitkä kirjoitus, mutta joo, kyllä mä ainakin saan aina kun provoilen mun poikaystävälle. Tätä tapahtuu monta kertaa viikossa.
Ei pitäisikään koskaan luulla mitään. Luulo ei ole tiedon väärtti, niinkuin sanotaan. Jos jollain on joku mielipide jostain, niin miksi sen, joka on eri mieltä jostain, täytyy agressiivisesti pakkosyöttää omaa näkemystään toiselle. Hyvä, että keskustellaan, mutta voisi välillä koittaa asettua sen toisen kenkiin ja katsoa toisesta vinkkelistä, eikä aina vaan siitä omastaan.
No kyllä se vähän ärsyttää, jos saa jonkun fanaattisen raivopään kintereilleen. Tai huvittaa, miten vaan. Mutta tästäkin ketjusta huomaa, miten helvetin vakavasta asiasta on taas kyse. Ap
Märinästäsi päätellen olet kuitenkin aika tosissasi :)