Lapsi kiljuu että älä satuta, vaikka häntä ei kukaan satuta, mitä tehdä?
Onko kellään ollut tällaista ongelmaa? Miten olette ratkaisseet tilanteen? Ongelmana on siis se, että perheen tuittupää 6-v on ottanut tavaksi raivokohtauksen aikana kiljua täyttä kurkkua että älä anna tukkapöllöä tms. vaikka häntä ei ole koskaan kuritettu fyysisesti. Selvästi on 6-vuotiaan uhma päällä, ja tilanne alkaa olla aika rasittava. Vaikka ei saisi, niin hävettää naapureiden takia, luulevat varmasti että pahoinpitelemme lastamme. Ja huuto on sellaista että luultavasti kuulevat naapurikunnassakin. Lapsella on normaalit rajat ja paljon rakastavia ihmisiä elämässään, mm. molemmat isovanhemmat ovat läheisiä. Ollaan lapsen kanssa paljon, en usko että kyse on mistään huomion hakemisesta. Ollaan keskusteltu että valehteleminen on rumaa ja että niin ei saa tehdä, mutta raivotessaan unohtaa lupaukset. Emme ole tietenkään koskaan uhkailleet väkivallalla, eikä perheessämme ole parisuhdeväkivaltaa tms. En tajua mistä malli tulee. Jos teillä on ollut tällaista niin miten saitte loppumaan?
Kommentit (42)
Feikatkaa että joku sille tuntematon tulee "hädissään" auttamaan ja viemään häntä pois "väkivallasta"
Jostain on oppinut, mitä tukkapölly tarkoittaa. Mistä? Ehkä kaveri saa tukkapöllyä ja on kertonut.
Lapset on kyllä kamalia noissa valtataisteluissaan.
Oletko naapureiden kanssa väleissä, että voisit heille kertoa lapsen tavasta huutaa höpöjä?
No annat sille aihetta huutaa tietenkin!
Vierailija kirjoitti:
Jostain on oppinut, mitä tukkapölly tarkoittaa. Mistä? Ehkä kaveri saa tukkapöllyä ja on kertonut.
Lapset on kyllä kamalia noissa valtataisteluissaan.
Oletko naapureiden kanssa väleissä, että voisit heille kertoa lapsen tavasta huutaa höpöjä?
Minä soittaisi viimeistään siinä vaiheessa lasun. Kuulostaisi selittelyltä ja siltä että oikeasti huolta
En haluaisi pahasti pelotella, toki ollaan sanottu että toiset saa sen väärän käsityksen että häntä tukistetaan, jos hän huutaa sellaista. Pelottelulla ajattelin sitä, että jos lapsi joskus joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että olisi aihettakin kiljua, mutta olen pelotellut että sitten viedään pois jos huutaa, niin ei sitten uskalla oikeassa hädässä huutaa. Onko ihan hullusti ajateltu?
Tuo kakkosen konsti voisi muuten olla hyvä, mutta mistä saamme tilanteessa yhtäkkiä jonkun "näyttelemään", kun raivostumista ei voi etukäteen ennustaa?
t. ap
Meillä on itseasiassa hieman sama tilanne nyt neljävuotiaan kanssa. On alkanut kiukustuessaan huutaa: "Ei saa lyödä!"
Jos ollaan julkisella paikalla niin sanon saman kuin kotonakin eli rauhallisella äänellä: ei sinua kukaan lyö, mikä sinua kiukuttaa? Yleensä tilanne rauhoittuu sillä tai ainakin lause vaihtuu. :D
Tiedän myös mistä tämä on lapsen repertuaariin tullut.. Hänellä on itse tapana kiukustuessaan yrittää läpsäistä minua, sanavarasto ei riitä ja lapsi turhautuu. Aina kun näin käy olen käyttänyt itse tuota lausetta, eli lapsi toistaa minua. En usko hänen ymmärtävän lauseen merkitystä sinällään, se voi olla vaan sellainen joka hänestä kuuluu pahaan mieleen. Tai ehkä kyse on jopa itsesuggestiosta, mene ja tiedä.
Mutta siis ymmärrän sua AP, kyllä sitä väkisinkin miettii, että kaikki jotka kuulee varmasti luulee meitä väkivaltaisiksi..
Ainoa tilanne, mistä voisin ajatella lapsen saaneen "tietoa" tukkapöllöstä, on se, kun kuuli meidän aikuisten keskustelevan omasta lapsuudestamme ja siitä että miten oli tavallista saada tukkapöllöä. Ei meitä nyt mitenkään pieksetty, mutta tuo tukistaminen oli tavallista. Ja jo tuon oman kokemukseni vuoksi en voisi koskaan kuvitella toimivani samoin. Ja tietysti lapsi on voinut päiväkodissa kuulla kavereilta. t. ap
Mulle pienenä luettiin paljon pekkaa ja sutta ja selitettiin, että jos huutelee, että joku satuttaa vaikka ei satutakkaan, niin sitten kun joku satuttaakin niin kukaan ei auta kun ei enää usko. Ymmärsin pointin ja lopetin nuo huuteluni.
Siinä on vaan se, että herkempi lapsi voi tulkita, että hällä on oikeasti syy pelätä, että joku joskus tulee satuttamaan. Ja siitä tulee ties mitä pelkotiloja ja tilitystä " äiti sanoi, että joku tulee ja satuttaa" höpötyksiä.
Itse muistan, että huusin raivoissani juurikin kaikkea, kuten älä satuta!!! Koska huomasin äitini kauhistuneen ilmeen ja tiesin olevani niskan päällä. Ihan kamalaa, kun olin juuri joku kuusivuotias ja kunnon demoni. Joskus huusin, että isi älä potki, kun huomasin mihin paniikkiin vanhempani sanoillani sain.
Minusta tuli kuitenkin menestyvä aikuinen ja ollaan vanhempien kanssa hyvissä väleissä :D
Siitä vasta lapsi saakin vallankäyttökeinon jos oppii, että nyky-Suomessa tukistamisepäilystä seuraa huostaanotto. Siinä ovat vanhemmat polvillaan ja täysin aseettomina pentunsa edessä. Ainoa vaihtoehto olisi suukapula, jollei senkin käytöstä seuraisi huostaanottoa...
Ohis, mutta "tukkapöllö"? Mitä ihmettä, tukkapöllYä (so. pöllyytetään tukkaa) olen minäkin pienenä saanut, mutta moisesta pöllölajista en ole kuullutkaan...
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta "tukkapöllö"? Mitä ihmettä, tukkapöllYä (so. pöllyytetään tukkaa) olen minäkin pienenä saanut, mutta moisesta pöllölajista en ole kuullutkaan...
Heh, kiitos naurusta. Helpotti vähän oloa. Tosiaan olen aina puhunut kyseisestä pöllölajista, enkä ole tajunnut että se onkin pölly. Kiva. t.ap
Sis ihan syyttä huutaa tollasia? No vittu anna sille syy :D
Hah meidänkin 3-vuotias on nyt pari kertaa sanonu mulle jotain tyyliin että "äiti löi minua" tms. Ja en ole ikinä jäntä lyönyt. No sanoin sitten hänelle että ei saa ikinä puhua tuollaista että minä olisin häntä lyönyt, ei niin ole tapahtunut. Ja nyt mietin että kertooko hän kerhossa että "äiti sanoi että en saa kertoa että hän löi minua" :D
Jättäkää se lapsi pariksi päiväksi metsään. On toiminut ainakin Japanissa.
Karsea kakara :D ei kai auta kuin yrittää kääntää huomio johonkin muuhun sillä hetkellä ja rauhoituttua selittää, että huonosti voi käydä jos moista karjuu...
Itse sanoin lapselle, että naapuri ei voi tietää hakataanko lasta seinän takana ja että tuntuu hirveältä miettiä siellä, että kiusataanko pientä lasta seinän takana. Ihme kyllä lapsi tuntui tajuavan tämän ja lopetti tuon huudon. Muuten ei ole volyymi valitettavasti juuri alentunut, mutta hyvä kun edes tuo älytön draama loppui.
Vierailija kirjoitti:
Sis ihan syyttä huutaa tollasia? No vittu anna sille syy :D
Ei voi, koska sillä ap tekisi itsestään väkivaltaisen hirviön ja lapsen tulevaisuus olisi pilalla. Lisäksi on sitten se huostaanotto...
Muistan pikkusiskon lapsena leikeissä aina huudelleen apua. Pihalla maaseudulla eläytyen kuin viimeistä päivää :D kyseessä saattoi olla siis barbi-leikeissä joku suuri draama, mutta äiti kielsi kiukkuisena, ettei niin saa huudella, kun joku naapuri luulee että on oikeasti joku hätä, ja sitten on setä TOSI kiukkuinen, jos se onkin vaan leikkiä. Sisko vaikeni totisena, ja lupasi lopettaa. Hetken päästä pihalta kuului "HELP HELP HELP" xD *reps*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain on oppinut, mitä tukkapölly tarkoittaa. Mistä? Ehkä kaveri saa tukkapöllyä ja on kertonut.
Lapset on kyllä kamalia noissa valtataisteluissaan.
Oletko naapureiden kanssa väleissä, että voisit heille kertoa lapsen tavasta huutaa höpöjä?
Minä soittaisi viimeistään siinä vaiheessa lasun. Kuulostaisi selittelyltä ja siltä että oikeasti huolta
No meinasin, että jos naapurin rouvat on ihan kahvittelututtuja tai jopa ystäviä, niin voi asiasta huokailla suureen ääneen silmiään pyöritellen. Jos ei ole mitään hyviä tuttuja ni sitten ei tosiaan mennä lässyttämään niille mitään, etteivät vallan ala epäilemään ties mitä.
Kerrot ihan suoraan lapselle että hän voi pahimmassa tapauksessa joutua kotoa pois jos muut alkavat uskoa että häntä oikeasti pahoinpidellään.
Luultavasti joku on kuitenkin uhkaillut häntä, ei tuollaista itsekseen keksitä.