Miksi kotona ei saisi puhua englantia harjoitusmielessä koululaisen kanssa?

Tulit sitten erikseen tänne kehumaan? Kyllä ne oppii peleistä yms. Kauniista&rohkeista minäkin olen oppinut.

Siis häh? Kuka sanoo ettei sais? Me puhuttiin isän kanssa usein englantia kptona kun olin lapsi. Siitä oli paljon hyötyä.

En tiedä toista ketjua, mut miks ei. Hyvää harjottelua on myös ottaa englannin kielisistä ohjelmista tekstit pois, jotta oppii ymmärtämään mitä puhutaan. Siis jos on intoa muuten kun oppitunnilla.

Laulujakin voi kuunnella ja suomentaa paperille. Mut ei tehdä siitä kuiten pakkopullaa.

Minäpä taidan tehdä jotakin kivaa, kysytään mitä av on mieltä... ai alapeukku, no en mä sitten kai voi tehdäkään. Höh.

Tottakai saa puhua ja harjoitella! Jotkut joskus väittävät, että olisi haittaa, koska jos ei ole äidinkieli englanti, saattaa opettaa joitain vääriä lauserakenteita ja sanoja. Minusta tuo perustelu ontuu, sillä matkustellessa, ihan kadulla Suomessakin, opiskelu- ja työpaikoilla ja työmatkoilla kun kommunikoi englanniksi, niin eihän se vastapuoli silloinkaan usein ole äidinkielenään englantia puhuva. Tärkeintä on oppia puhumaan ja kuuntelemaan toista niin, että molemmat tulevat ymmärretyiksi. 

Meillä puhutaan englantia, jos on jotain mitä ei halua pienimpien korvien kuulevan. Pian täytyy siirtyä ruotsiin ja sen jälkeen venäjään :D Muutenkin aika paljon harrastetaan kieliä ja pohditaan sanojen merkityksiä, en näe siinä mitään outoa.

Broken english on broken english. Tårta på tårta. Njet harashoo. C' est un peu...discutable.  Das ist nicht gut. Capisce? Xie-xie.

Kuka sen kieltää? Naapurit?

Siksi koska et (eikä ilmeisesti lapsen isäkään) ole natiivi eikä lapsi elä englanninkielisessä ympäristössä. Hyödytöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Tottakai saa puhua ja harjoitella! Jotkut joskus väittävät, että olisi haittaa, koska jos ei ole äidinkieli englanti, saattaa opettaa joitain vääriä lauserakenteita ja sanoja. Minusta tuo perustelu ontuu, sillä matkustellessa, ihan kadulla Suomessakin, opiskelu- ja työpaikoilla ja työmatkoilla kun kommunikoi englanniksi, niin eihän se vastapuoli silloinkaan usein ole äidinkielenään englantia puhuva. Tärkeintä on oppia puhumaan ja kuuntelemaan toista niin, että molemmat tulevat ymmärretyiksi. 

Näitä argumentteja käytetään silloin, kun joku puhuu lapselleen pelkästään vierasta kieltä (ei siis omaa äidinkieltään). Tällaisiakin valopäitä valitettavsti on.

sehän on huono, että pienelle lapselle vanhempi puhuu ei-omaa-äidinkieltä siinä toivossa, että lapsesta tulisi kaksikielinen. siinä mennään pieleen.

mutta tuossa ap:n jutussa on kyse ihan eri asiasta ja se on joka tavalla aivan ok.

Suomenkieli kuitenkin katoaa pian joten ihan hyvä varautua tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska et (eikä ilmeisesti lapsen isäkään) ole natiivi eikä lapsi elä englanninkielisessä ympäristössä. Hyödytöntä. 

Tuo pätee vain silloin, jos vanhempi ei puhu muuta kuin englantia lapselle. Muuten englanniksi puhuminen on hyvää harjoitusta, sitä ei ole koskaan liikaa.

Anteeksi. Tuli vahva mielikuva lihavasta Suomi-perheestä, jossa mamma vahvalla Suomi-aksentilla selostaa: "Änd nau viiir gouing to iit dinö. Vii häv smääshd poteitous änd thiis chicken naggets."

Mutta hyvä vaan, että opettelette!

Vierailija kirjoitti:

Tulit sitten erikseen tänne kehumaan? Kyllä ne oppii peleistä yms. Kauniista&rohkeista minäkin olen oppinut.

Ai kehumaan??? Kunhan kysyin puhutteko ja miten lapsi siihen suhtautuu itse.

Kysyin myös sitä miksi joku alapeukuttaa aihetta. Haluaisin ymmärtää syyn, mutta ilmeisesti se olikin kaiketi kateutta?

Itseäni harmittaa suunnattomasti, että lapsena ei rohkaistu puhumaan kieliä missään ei edes koulussa. Enkku on kuintekin niin tärkeä että sitä pitää osata puhua ja lapsellekin motivoivaa kun tajuaa että pystyy tuottamaan kieltä enemmän ja enemmän. Telkan katselulla kehittyy kuunteleminen joka sekin tärkeä taito.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Tuli vahva mielikuva lihavasta Suomi-perheestä, jossa mamma vahvalla Suomi-aksentilla selostaa: "Änd nau viiir gouing to iit dinö. Vii häv smääshd poteitous änd thiis chicken naggets."

Mutta hyvä vaan, että opettelette!

:D Ei olla kummatkaan lihavia vaan normaalipainoisia. Lapsi luokkansa pienin ja laihin. Itsekin normaalipainon alarajoilla.

Vaikea sanoa kuinka paha aksentti itsellä on, mutta niin puhuu moni muukin rikkinäistä englantia. Tärkeintä on uskaltaa puhua vaikka rallienglanniksi.

Eihän tuota harjoittelua kukaan tietysti estä, jos haluatte välttämättä näin tehdä. Itse en lähtisi toteuttamaan tuota ellen osaisi erityisen hyvin opetettavaa kieltä, jälkikäteen on usein vaikeampi korjata jo opittua, esimerkiksi ääntämystä. Voi olla siis karhunpalvelus liika puheen tuottamiseen keskittyminen kaiken muun kustannuksella. Olen todistanut tätä työssäni lukemattomia kertoja, kun usein aika huonoa kielitaitoa puolustellaan sillä, että tärkeintä on vain saada suu auki ja tulla joten kuten ymmärretyksi, muulla ei ole väliä. Sillä on kuitenkin väliä, jos tarvitsee kieltä esimerkiksi työelämässä. Kun kyseessä on noin nuori lapsi, jonka ei välttämättä tarvitse vielä osata kommunikoida vieraalla kielellä, kannattaisi minun mielestäni enemmän panostaa hauskaan oppimiseen natiivimateriaalien avulla. Esim. netissä on sanastoharjoituksia, joissa kuulee sanat natiivien ääntäminä, youtubessa myös monenlaista kielten opiskeluun liittyvää materiaalia. Televisio-ohjelmien kuuntelu vahvistaa parhaimmillaan myös omaa sanastoa ja lauserakenteita, ei pelkästään asioiden ymmärtämistä. Joku taisikin esittää, että tekstit saa pois (hyvää harjoitusta aikuisillekin tietysti!)  Lapsille ja nuorille on myös saatavissa sarjakuvia ja kirjoja eri kielillä. Lukeminen vahvistaa myös suullista kielitaitoa. Ja joka tapauksessa puhumista harjoitellaan koulussa enemmän kuin aiemmin, joten harjoitusta tulee sielläkin.   

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska et (eikä ilmeisesti lapsen isäkään) ole natiivi eikä lapsi elä englanninkielisessä ympäristössä. Hyödytöntä. 

:( Juuri tuon asenteen takia suomalaiset vaikenevat monilla kielillä. Miksi vieraassa kielessä pitäisi tähdätä natiivin tasolle?

Me puhutaan tyttären kanssa joskus huvikseen englanniksi pitkiä pätkiä. Tyttärellä on englanti 10 ja hän  menee 5. luokalle. (ihan syntyperäinen härmäläinen).

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuota harjoittelua kukaan tietysti estä, jos haluatte välttämättä näin tehdä. Itse en lähtisi toteuttamaan tuota ellen osaisi erityisen hyvin opetettavaa kieltä, jälkikäteen on usein vaikeampi korjata jo opittua, esimerkiksi ääntämystä. Voi olla siis karhunpalvelus liika puheen tuottamiseen keskittyminen kaiken muun kustannuksella. Olen todistanut tätä työssäni lukemattomia kertoja, kun usein aika huonoa kielitaitoa puolustellaan sillä, että tärkeintä on vain saada suu auki ja tulla joten kuten ymmärretyksi, muulla ei ole väliä. Sillä on kuitenkin väliä, jos tarvitsee kieltä esimerkiksi työelämässä. Kun kyseessä on noin nuori lapsi, jonka ei välttämättä tarvitse vielä osata kommunikoida vieraalla kielellä, kannattaisi minun mielestäni enemmän panostaa hauskaan oppimiseen natiivimateriaalien avulla. Esim. netissä on sanastoharjoituksia, joissa kuulee sanat natiivien ääntäminä, youtubessa myös monenlaista kielten opiskeluun liittyvää materiaalia. Televisio-ohjelmien kuuntelu vahvistaa parhaimmillaan myös omaa sanastoa ja lauserakenteita, ei pelkästään asioiden ymmärtämistä. Joku taisikin esittää, että tekstit saa pois (hyvää harjoitusta aikuisillekin tietysti!)  Lapsille ja nuorille on myös saatavissa sarjakuvia ja kirjoja eri kielillä. Lukeminen vahvistaa myös suullista kielitaitoa. Ja joka tapauksessa puhumista harjoitellaan koulussa enemmän kuin aiemmin, joten harjoitusta tulee sielläkin.   

Eli ole täydellinen ennenkuin avaa suunsa. :(

Koulussa kieltä on vain pari tuntia viikossa eikä siellä monta minuuttia viikossa kerkeä puhumaan.