Miksi kotona ei saisi puhua englantia harjoitusmielessä koululaisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska et (eikä ilmeisesti lapsen isäkään) ole natiivi eikä lapsi elä englanninkielisessä ympäristössä. Hyödytöntä. 

Tällä perusteella voitaisiin kieltää kaikki vieraiden kielten opiskelu.

Ei niitä natiiveja minkään kielen opettajia ole Suomessa kovin monta. Itse en ole koskaan sellaiseen törmännyt.

Silti minulla on hyvä kielitaito.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Tuli vahva mielikuva lihavasta Suomi-perheestä, jossa mamma vahvalla Suomi-aksentilla selostaa: "Änd nau viiir gouing to iit dinö. Vii häv smääshd poteitous änd thiis chicken naggets."

Mutta hyvä vaan, että opettelette!

Tarkoitit varmaankin, että määshd poteitous (yleinen virhe tunkea tuo s siihen eteen)

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuota harjoittelua kukaan tietysti estä, jos haluatte välttämättä näin tehdä. Itse en lähtisi toteuttamaan tuota ellen osaisi erityisen hyvin opetettavaa kieltä, jälkikäteen on usein vaikeampi korjata jo opittua, esimerkiksi ääntämystä. Voi olla siis karhunpalvelus liika puheen tuottamiseen keskittyminen kaiken muun kustannuksella. Olen todistanut tätä työssäni lukemattomia kertoja, kun usein aika huonoa kielitaitoa puolustellaan sillä, että tärkeintä on vain saada suu auki ja tulla joten kuten ymmärretyksi, muulla ei ole väliä. Sillä on kuitenkin väliä, jos tarvitsee kieltä esimerkiksi työelämässä. Kun kyseessä on noin nuori lapsi, jonka ei välttämättä tarvitse vielä osata kommunikoida vieraalla kielellä, kannattaisi minun mielestäni enemmän panostaa hauskaan oppimiseen natiivimateriaalien avulla. Esim. netissä on sanastoharjoituksia, joissa kuulee sanat natiivien ääntäminä, youtubessa myös monenlaista kielten opiskeluun liittyvää materiaalia. Televisio-ohjelmien kuuntelu vahvistaa parhaimmillaan myös omaa sanastoa ja lauserakenteita, ei pelkästään asioiden ymmärtämistä. Joku taisikin esittää, että tekstit saa pois (hyvää harjoitusta aikuisillekin tietysti!)  Lapsille ja nuorille on myös saatavissa sarjakuvia ja kirjoja eri kielillä. Lukeminen vahvistaa myös suullista kielitaitoa. Ja joka tapauksessa puhumista harjoitellaan koulussa enemmän kuin aiemmin, joten harjoitusta tulee sielläkin.   

Ymmärretyksi tuleminen on tärkeintä myös siellä työelämässä.

Varsinkin nykyään, kun monessa työpaikassa on työkielenä englanti ja vain harvoin tapaa enkkua äidinkielenään puhuvia, on hyvin tärkeää ymmärtää myös sitä huonoa eglantia ja monenlaisia eri aksentteja.

Sillä täydellisellä kieliopilla ei tee yhtään mitään jos ei uskalla puhua, tai ei ymmärrä muiden vierasmaalaisten outoja lauserakenteita ja hassuja aksentteja.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Tuli vahva mielikuva lihavasta Suomi-perheestä, jossa mamma vahvalla Suomi-aksentilla selostaa: "Änd nau viiir gouing to iit dinö. Vii häv smääshd poteitous änd thiis chicken naggets."

Mutta hyvä vaan, että opettelette!

Parempi vahva suomiaksentti on kuin se, ettei uskalla sanoa mitään vieraalla kielellä.