mistä tämä kateus?

kadehdin tuttavaani. Meillä kummallakin on kaksi lasta, minä olen naimisissa, tuttava on eronnut ja asuu lasten kanssa. Olemme kumpikin työelämässä, tuttava vaativammassa hommassa kuin minä.



Huomaan koko ajan kadehtivani tätä tuttavaa. Hän on hoitanut raha-asiansa hyvin, ei velkaa, oma kiva asunto, auto, mökki, on erittäin hyvin toimeentuleva, ellei jopa rikas. Me sinnitellään asuntolainan kanssa, ei ole varaa mökkiin eikä kivoihin ja kalliisiin vaatteisiin.

Kadehdin jopa sitä, että hän elää lasten kanssa yksin, vaikka tiedän, ettei hänellä ole oikeastaan vapaa-aikaa ilman lapsia, lapset ovat isällään pari kertaa vuodessa. Hän käy lasten kanssa eri tapahtumisessa, elää aktiivista elämää ja huolehtii itsestään (käy jumpissa, hieronnassa, kauneushoitoloissa).



Tänään soiteltiin (minä soitin) ja puhelun jälkeen pääsi itku: tuttu oli juuri saapunut lastensa kanssa mökille, ovat siellä koko juhannuksen. Siivoili puhelun aikana terassikaluja ja valmisteli grillausta. Huomenna sinne on tulossa kai pari ystäväperhettä. Ja me menemme juhannuksen viettoon appivanhemmille, koska ei ole omaa mökkiä.

Enkä haluaisi kadehtia tätä tuttavaa, hän on ihana ihminen, ei koskaan kerskaile, pikemminkin vähättelee omia juttujaan.