Kuinka hyviä ystäviä mies ja nainen saavat olla?
Heippa,
nyt on vähän erikoinen ongelmatilanne jollaista en olisi uskonut tulevan...
Minä (nainen) ja paras ystäväni (mies) ollaan tutustuttu alunperin yläasteella, parhaat ystävät meistä tuli lukiossa kun harrastettiin molemmat teatteria. Nyt ollaan jo karvan oli 30-vuotiaita ja olen todella onnellinen siitä, että tämä ystävä on pysynyt elämässäni. MUTTA. Tämä ystäväni on nyt kihlautunut (seurustelleet 2 vuotta) ja hänen naisystävällään on aina ollut kielteinen asenne minua kohtaan. Olemme aina olleet avoimia kaikesta tätä naista kohtaan eikä hänellä rehellisesti ole mitään syytä olla mustasukkainen minun takiani.
Nyt tämä kihlattu on sitä mieltä, että meidän pitäisi osata "päästää irti toisistamme" kun ovat alkamassa perustamaan perhettä ja on lapsellista, että roikun kiinni hänen miehessään.
Olen yrittänyt ymmärtää naisen näkökantaa asiaan, mutta mielestäni hänellä ei ole oikeutta päättää miehensä ystäviä. Ystäväni on yrittänyt puhua asiasta useasti kihlattunsa kanssa, mutta ymmärrän hänen olevan kahden tulen välissä.
Tarkennukseksi vielä, että välillämme ei ole ikinä tapahtunut mitään seksuaalista, halattu ollaan niinkuin hyvät ystävät tekevät, mutta naisystävällä ei ole mitään syytä huoleen, miten voisin vakuuttaa hänen asiasta...?
Onko sukupuolijaottelu oikeasti vielä nykyajan suomessa niin tarkkaa, että ystävätkin täytyy valita sen perusteella, mitä jalkovälistä löytyy? :(
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
No toi on ainoastaan sen miehen asia selvittää. Sinun mielipiteelläsi ei ole merkitystä. Jos miehelle on ok, että kihlattu päättää ystävistä, niin sitten näin on.
Samaa mieltä, vaikkei se varmaan kivalta tunnu ap:stä.
En usko, että hän voi tehdä mitään erityistä vakuuttaakseen olevansa "vaaraton". Se uhka on siellä toisen pään naisen aivoissa.
Jos haluat säilyttää ystävyyden, niin neuvoisin ottamaan etäisyyttä.
Ap, oletko sinä sinkku? Jos olet, ystäväsi kihlattu tuntee sinut uhaksi ainakin niin kauan kuin et ole vakituisessa suhteessa.
Tuntuu olevan yleisestikkin aikamoinen tabu naisen ja miehen välinen ystävyys... Aina joutuu selittelemään että ollaan vaan kavereita ja puolet ei usko. :/
Harmi että ystäväsi on valinnut noin idiootin naisen.
Tämä ei ole mitenkään ap:n ongelma selvittää. Itse asiassa kaikki ap:n puuttumiset asiaan vain pahentavat tilannetta. Se on ap:n kaverin ongelma setviä asia puolisonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko sinä sinkku? Jos olet, ystäväsi kihlattu tuntee sinut uhaksi ainakin niin kauan kuin et ole vakituisessa suhteessa.
Olen ollut vakituisessa suhteessa jo 4 vuotta, mutta meillä ei ole aikomustakaan kihlautua/avioitua. Oma mieheni tulee tosi hyvin juttuun tämän ystäväni kanssa ja hänelle meidän välit on ollut aina täysin ok. Kuitenkin on sanonut, ettei mielellään vietä aikaa meidän kanssa kolmestaan koska kokee olonsa ulkopuoliseksi eikä jaa minun ja ystäväni huumorintajua. Mutta ovat olleet risteilyllä kahdestaan ja viihtyvät toistensa seurassa kuitenkin. :)
AP
Surullista. Kontrolloiko ystäväsi puoliso myös hänen suhteitaan miespuolisiin ystäviinsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko sinä sinkku? Jos olet, ystäväsi kihlattu tuntee sinut uhaksi ainakin niin kauan kuin et ole vakituisessa suhteessa.
Olen ollut vakituisessa suhteessa jo 4 vuotta, mutta meillä ei ole aikomustakaan kihlautua/avioitua. Oma mieheni tulee tosi hyvin juttuun tämän ystäväni kanssa ja hänelle meidän välit on ollut aina täysin ok. Kuitenkin on sanonut, ettei mielellään vietä aikaa meidän kanssa kolmestaan koska kokee olonsa ulkopuoliseksi eikä jaa minun ja ystäväni huumorintajua. Mutta ovat olleet risteilyllä kahdestaan ja viihtyvät toistensa seurassa kuitenkin. :)
AP
No sitten on vähän outoa, että ystäväsi kihlattu suhtautuu noin. Usein näissä opiskeluajan kaveri/ystävyyssuhteissa miesten ja naisten välillä on kumminkin sellaista virettä, että nainen pyytää miestä apuun, kun jotain pitää korjata, tarvii olkapäätä siihen tai tähän jne... Ja sellainen voi tuntua siellä kotona keljulta, jos mies singahtaa sinkkukaverin avuksi aina kun puhelin piippaa. En sano, että sinä olisit sellainen, etkä olekaan. Mutta niitä on, jotka kumminkin ajattelee vähän omistavansa sen ystävämiehen, kun "olivat siinä ennen" kuin se kihlattu tai vaimokin.
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Kontrolloiko ystäväsi puoliso myös hänen suhteitaan miespuolisiin ystäviinsä?
Ei, minä olen ainoa "silmätikku". Olen miettinyt itsekseni, että olisiko naisella niin huono itsetunto ettei kestä miehensä viettävän aikaa muiden naisten kanssa... :(
AP
Hän vakuuttuu ainoastaan ajan kanssa, jos on vakuuttuakseen. Valitettavasti ystäväsi uudella puolisolla on huono itsetunto ja hän on myös valitettavasti kovin itsekäs. Mustasukkaisuuden vielä ymmärtää, se on luonnollinen vaikkakin kurja reaktio, mutta itsekkyyttä ei voi ymmärtää eikä myöskään hyväksyä. Minun mielestäni puolisolla on oikeus puuttua toisen ystävyyssuhteisiin vain silloin, jos ystävyyssuhteessa on jotain todella perustavaa laatua väärin. Siis esim. että paras ystävä on ammattirikollinen eikä puoliso halua tätä enää yhteiseen kotiin tms.
Muilta osin jokainen valitkoon ja pitäköön omat ystävänsä, eikä siihen ole muilla nokan koputtamista. Kurja tilanne sulla ap, toivotaan että ystävälläsi on voimaa torjua puolisonsa tyrannia!
Mun miehelläni on myös yläasteaikainen naispuolinen kaveri. Olivat tunteneet yli kymmenen vuotta siinä vaiheessa, kun mieheni tapasin. Jos heidän välillään olisu ollut jotain "sellaista virettä", eivätköhän olisi tehneet sille jotain jo sen 10 vuoden aikana. Eli kun eivät olleet siihen mennessä saaneet suhdetta keskenään aikaiseksi, en nähnyt pienintäkään syytä olma mustasukkainen.
Päin vastoin, näin vain hyvänä, että miehellä on kaveri, jolta saa myöa naisen näkökulman asioihin. Se on osoittautunut arvokkaaksi avuksi parisuhteen hankaluuksien hetkellä.
Kyllä hyvä naisystävä on miehelle painonsa arvoinen kultaa! Juurikin siitä syystä että mies saa sitä näkemystä asioihin naisen kannalta. Oman puoliston näkemystä kun on joskus vähän vaikeampi sulattaa kun puolisoa katsoo eri kantilta kuin ystävää. Tämä toimii molempiin suuntiin sukupuolesta riippumatta.
Olen ollut tuon miehen (kaverisi) kaltaisessa tilanteessa muutamassa edellisessä perisuhteessani - tosin mitään naimisiinmenoa ei olla suunniteltu. En ymmärtänyt noita tyttöystäviäni ollenkaan asiasta - mitä sitten jos yksi parhaista ystävistäni on nainen!? Asia hiersi muutamaa suhdetta jopa niin paljon että kaatui siihen. Kyllä, olin valmis lopettamaan parisuhteen siksi että en halunnut luopua hyvästä ystävästäni - aivan sama tilanne olisi jos tyttöystäväni/puolisoni "määräisi" miespuoliset ystäväni, sukupuolella ei ole väliä. Mainittakoon tähän väliin että tuon naispuolisen ystäväni kanssa ollaan jo aikaa sitten todettu että mitään romattista/seksuaalista välillämme ei ole, ja voin sanoa että ei tule.
Vasta nykyinen vaimoni tavallaan avasi silmäni asiasta, jo suhteemme alussa.
Meillä on tämän naispuolisen ystäväni kanssa todella ronskia ja herskyvää huumoria ja nauramme toistemme seurassa paljon. Tunnemme toisemme myös todella hyvin ja meillä on paljon samoja kiinostuksen kohteita. Jos tuohon huumoriin ei pysty "yhtymään" tai ole "kärryillä" meidän jutuissamme niin tottakai siinä tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja voi jopa tuntea "asemansa uhatuksi" vaikka syytä ei olisikaan.
Niin, miksi vaimoni siis avasi silmät tässä asiassa? Siksi, että hänellä on täysin yhteensopiva huumorintaju omani kanssa kuten myös samoja kiinnostuksen kohteita joten hän pystyy yhtymään keskusteluihin ja tottakai ymmärtää huumorin. On siis helpompi olla kun ei tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi vaan voi luonnollisesti liittyä mukaan "juttuun". Nyt jälkikäteen ajateltuna osa edellisistä tyttöystävistäni oli todella kaukana meidän jutuista ja ehkä tämä vaikutti osaltaan asiaan - he tunsivat itsensä ulkopuoliseksi.
No, en nyt tiedä onko tuosta minun sepustuksestani mitään apua sinun tilanteesesi muuta kuin ehkä auttaa ymmärtämään että tilanne ei ole helppo etkä sinä voi asialle oikein mitään tehdä.
Loppukädessä se on ystäväsi hallussa mitä hän haluaa ja mitä pitää tärkeänä.
Tylsä kihlattu. Vaikuttaa aikamoisen infantiililtä.
No toi on ainoastaan sen miehen asia selvittää. Sinun mielipiteelläsi ei ole merkitystä. Jos miehelle on ok, että kihlattu päättää ystävistä, niin sitten näin on.