Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
4 lasta ja 52 neliötä. Onnistuuko?
29.05.2016 |
Olemme muuttamassa ulkomaille. Vuokralle emme halua (ehdot ovat kovat ja vuokrat kalliit) ja meidän budjetilla voisimme joko ostaa:
1) Noin 70 neliöisen kolmion, joka vaatii täysremontin (sähköt, putket, kaasu, kylppäri, hyvin mahdollisen asbestin purku yms.) Lähin puisto on parin korttelin päässä. Sijainti hyvä ja työmatka reilu 30 minuuttia. Kerrostalossa on vartiointi.
2) Reilu 50 neliöisen tehokolmion tornitalosta upeilla näkymillä. Asunto on suht uusi ja nätti. Kerrostalo on aidattu muureilla, siinä on vartiointi 24/7 ja pihalla on asukkaille oma uima-allas ja lasten leikkialue. Kerrostalossa on lisäksi kuntosali ja kerhohuone juhlia varten. Sijainti todella hyvä. Työmatka lyhyt.
3) Reilu 90 neliöinen kerrostaloasunto yksityisellä, muurilla suljetulla alueella. Vartiointi 24/7. Kerrostalossa uima-allas, leikkipaikka, kuntosali, autotalli ja muut herkut. Alueella tenniskenttä, Asuntoaluetta ympäröi slummit, eli liikkuminen ainoastaan autolla turvallisuusriskien vuoksi. Työmatka reilu 1 h yhteen suuntaan, ruuhka-aikana paljon pitempi.
Kakkosvaihtoehto olisi meille ns. täydellinen, jos se olisi isompi. Onko ihan älytön idea muuttaa noin pieneen 4 lapsen kanssa?
Lapset saisi molemmat makuuhuoneet, eli 2 lasta/huone ja sinne kerrossängyt. Kumpaakin makuuhuoneeseen teettäisimme seinän levyisen kirjahylly-kirjoituspöytäkokonaisuuden. Vanhemmat olohuoneessa vuodesohvalla.
Suurin osa vuodesta lämmintä ja aurinkoista, ulkona tulee vietettyä paljon aikaa.
Ja sitten ne ongelmat:
Meillä on 80 neliöinen asunto parhaillaan ja se tuntuu ahtaalta. Toisaalta, koti on tavaraa ja leluja täynnä. Ulkomaille muuttaessa suurin osa tavaroista jää Suomeen. Neliöitä vie myös iso sauna.
Esikoinen on 8-vuotias ja välillä kaipaa omaa tilaa ja rauhaa. Suurimman osan ajasta kuitenkin vielä "yhtä laumaa" pikkusisarustensa kanssa. Mutta kuinka kauan?
Mulle hyvä sänky on olut ehdoton. En tiedä kuinka kauan jaksan nukkua vuodesohvalla.
Mitä mieltä? Onnistuisiko?
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä me vanhemmat nukutaan vuodesohvalla, hyvä petari on kaiken a ja o. Mun mielestä kakkosvaihtoehto kuulostaa hyvältä! T: 5 henkeä 75 neliöisessä kolmiossa ja tilaa on reilusti :D
Vierailija kirjoitti:
No meillä me vanhemmat nukutaan vuodesohvalla, hyvä petari on kaiken a ja o. Mun mielestä kakkosvaihtoehto kuulostaa hyvältä! T: 5 henkeä 75 neliöisessä kolmiossa ja tilaa on reilusti :D
5 henkilöä 75 neliössä on täysin eri asia kuin 6 henkilöä 52 neliössä.
Ottaisin tuon pienimmän. Toisaalta, jos 70 neliöisen saa remontoitua ennen kuin muuttaa, niin sitten se. En lähtisi ulkomaille asumaan heti remontin keskelle.
Onhan näit tilaihmeperheitä ollut nyt roskalehdissä. Tänäänkin oliko kuusi henkeä jotain 70 m2?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mä mietin ihan tosissani, että miten me tullaan pärjäämään minä ja kaksi lasta 70 neliössä :D Mä tarvin tilaa.
Kyllä on vaatekomeron kokosia makkareita, jos noin pieni kolmio. Meillä 51neliöne kaksio ja makkariin tässäkin sopii tasan sänky... aatella vielä, että jostain ois revitty toiselle makkarille tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaipa sitä asuntoa voi sitten vaihtaa parempaan myöhemmin kun lapset kasvaa ja tarvii enemmän yksityisyyttä? Ja kaipa olohuoneeseen voi laittaa kunnon sängynkin, ette varmaan siellä kauheasti vieraita viihdytä vaan käytte lähinnä nukkumassa kun ei ole talven kylmää ja pimeää niinkuin Suomessa että vietetään paljon aikaa kotona neljän seinän sisällä.
Itse en voisi asua noin ahtaasti.
Työmatka isossa asunnossa on pitkä, tosin ei mitenkään tavaton suurkaupungeissa.
Jatkaisin etsimistä, jos suinkin mahdollista. Jos ei, ottaisin varmaan sen isoimman asunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä menisin kolmoseen, mihin päin maailmaa olette muuttamassa?
Asuin lapsuuteni äitini kanssa kaksin reilu 50 neliöisessä kämpässä ja välillä teki mieli kyllä muuttaa pihalle telttaan, vaikka ihan valtavan sosiaalinen olenkin. Että jos kahdeksan vuotias osoittelee merkkejä omasta tilasta niin odottakaas teini-ikää :D
Euroopan tiheimmin asutettu alue oli 50 luvulla Helsingin Kallio, siellä yksiöissä asui monilapsisia perheitä.
Teillä olisi tilaa juhlallisesti siihen nähden, muttta tuolloin oli luonnollista, että lapset olivat pienestä pitäen lähes koko ajan keskenään ulkona.
Tuollaisessa muurimaassa se ei varmaan onnistu.
Meillä oli 56 neliössä joka toinen viikonloppu kaksi teiniä (uusperhe) kokoaikaisesti olisi ollut tuhoon tuomittu juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 henkilöä 52 neliöön, no problem. Mutta 6 henkilöä... Kyllä tuo vähän ahtaaksi käy.
En ottaisi mitään noista, vaan menisin ensin vuokralle vaikka ehdot ovatkin hankalat. Katselisisin sitten paikan päällä, miltä asuminen oikeasti näyttää.
Italiassa asuessamme melkein ostimme talon ihanasta pikkukaupungista, kunnes kaverit kertoivat että edullisen hinnan takana on sijainti- talot rakennettu ongelmajätteen hautaamispaikan päälle ja saanevat purkutuomion muutaman vuoden sisällä. Ilmoituksista emme olisi asiaa tienneet.
Asuntoa ostaessa jälleenmyyntihinta on myös harkitsemisen arvoinen juttu. Jos alue on vaikea, tai tulossa on isompi remppa, voi taloa olla vaikea myydä myöhemmin. Jos olette lähdössä "loppuiäksi", ei asialla tietenkään ole niin suurta vaikutusta kuin jos oletatte muuttavanne pois 5-10v sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmoseen menisin, ellei kyseessä ole Etelä-Afrikan Johannesburg tai Pretoria. Niiden slummit eroavat merkittävästi jostain Nykin projekteista.
Vierailija kirjoitti:
Euroopan tiheimmin asutettu alue oli 50 luvulla Helsingin Kallio, siellä yksiöissä asui monilapsisia perheitä.
Teillä olisi tilaa juhlallisesti siihen nähden, muttta tuolloin oli luonnollista, että lapset olivat pienestä pitäen lähes koko ajan keskenään ulkona.
Tuollaisessa muurimaassa se ei varmaan onnistu.
Meillä oli 56 neliössä joka toinen viikonloppu kaksi teiniä (uusperhe) kokoaikaisesti olisi ollut tuhoon tuomittu juttu.
Muurien kanssahan se onnistuu. Yleensä tuollaiset paikat ovat melko yhteisöllisiä ja yleensä hyvin turvallisia. Lapset voi huoletta päästää pihalle leikkimään.
Kyseessä miljoonakaupunki Etelä-Amerikassa. Olemme asuneet siellä aiemminkin.
Hyvä asuinalue on todella tärkeä. Lapsiperheet muuttaa sitten pieniin asuntoihin ja tilaratkaisut on kaikkea nerokkuuden ja improvisoidun väliltä. Lähinnä varakkaat asuvat isommissa asunnoissa näillä hyvillä alueilla kantakaupungissa.
Kolmosvaihtoehto arveluttaa slummien vuoksi. Kidnappaukset ovat osa arkea.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä miljoonakaupunki Etelä-Amerikassa. Olemme asuneet siellä aiemminkin.
Hyvä asuinalue on todella tärkeä. Lapsiperheet muuttaa sitten pieniin asuntoihin ja tilaratkaisut on kaikkea nerokkuuden ja improvisoidun väliltä. Lähinnä varakkaat asuvat isommissa asunnoissa näillä hyvillä alueilla kantakaupungissa.
Kolmosvaihtoehto arveluttaa slummien vuoksi. Kidnappaukset ovat osa arkea.
Ap
Riippuu taas maasta, mutta jos kidnappaukset ovat arkea, niin silloin ei olla niissä rauhallisimmissa maissa... Ota se 50m2, älä riskeeraa huonon alueen kanssa. Pieneen asuntoon tottuu, varsinkin kun ulkona voi viettää aikaa paljon.
Joo, ei missään nimessä turvattomalle seudulle.
Menisin ensin vuokralle. Paikan päällä voi rauhassa käydä katsomassa omistusasuntoja.
Asuntojen pohjat ovat yleensä tehokkaita. Ei tuulikaappia, eteistä, saunaa yms. Keittiöt pieniä, koska perheet käy usein ulkona syömässä. Jotkut myös laajentaa asuntoa parvekkeelle ja tekee siitä vaikkapa kotitoimiston (aiemmin kun tuolla asuimme, meillä oli 6 metriä leveä parveke ja siellä oli lasten kahluuallas ja leikkipaikka).
Ap
Alue: Aihe vapaa
Juu ei, ei tuollaiseen koppiin neljän lapsen kanssa mikäli haluat, että kaikki säilyttävät mielenterveytensä.