Kun äiti ei vain enää jaksa

Miksi valvot yöt? Minä syötin vauvaa ja unet jatkuivat molemmilla.

Sun miehesi täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja kasvaa aikuiseksi ja isäksi. Isyysvapaa on juuri isyyttä varten, ei laiskotteluun. Vai onko työtön?

Ei sun mies halua mitään korjattua suhdetta, jos ei kerran ole vaivautunut tähänkään asti tekemään mitään hotellissa nimeltä koti. Iske sille faktat eteen: joko se muuttuu tai muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi valvot yöt? Minä syötin vauvaa ja unet jatkuivat molemmilla.

Kaikillahan menee asiat ihan niin kuin sinulla, siellä Porvoossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valvot yöt? Minä syötin vauvaa ja unet jatkuivat molemmilla.

Kaikillahan menee asiat ihan niin kuin sinulla, siellä Porvoossa.

Kyllä mulla meni hyvin, ilman Porvoota.

Onko mies työtön vai lomalla?

Tekikö mies osuutensa kotitöistä ennen vauvan syntymää vai asuiko kuin hotellissa?

Miksi mies valvooillalla?

Meillä mies katsoi mielellään iltaisin leffoja. Minä menin aikaisin nukkumaan ja jätin vauvan miehen hoitoon. Kun vauvalle tuli kova nälkä mies vaihtoi kuiviin ja toi minulle (imetin ja jatkoin unia). Aamusta jaksoin sitten hyvin ja mies sai nukkua. Meillä mies kyllä hoiti päivisinkin eli systeemi toimi hyvin.

Varmaankaan kysymys ei ole siitä, ettetkö pärjäisi tai jaksaisi yksinkin, jos olisi pakko (eli jos mies kävisi töissä). Vaan nimenomaan koet tilanteen epäoikeudenmukaisena, mitä se onkin. Eri asia on sitten se, miten saat tilanteen muutettua. Entä jos alkaisit kehitellä itsellesi ohjelmaa päivisin, jolloin miehen on pakko hoitaa lasta. Pystytkö pumppaamaan maitoa? Enkä tarkoita sitä, että olisit menossa kaikki päivät koko päivän, vaan tunti pari silloin tällöin. Itse jaksaisit (ehkä) sen jälkeen taas paremmin ja miehen olisi pakko pärjätä.

Mun exä oli tämmöinen kanssa, kotona työttömänä, mutta silti vastuu vauvasta mulla 24/7. Vähän kasvoi vanhempana, kun esikoinen täytti vuoden, luulin, että kyllä tämä tästä. Hankittiin toinen lapsi ja taas alkoi vastuusta luistaminen, ero tuli, kun nuorempi oli kolme.

Ja oli todella ärsyttävää, kun mies valitti väsymystä yöllisen pelimaratonin jälkeen, kun vauva oli herännyt yön aikan 20 kertaa.

Valvon öisin, koska vauva ei suostu nukkumaan. Meilläkin meni ensimmäiset 3 kk suht hyvin. Vauva heräsi syömään ja nukahti uudelleen. No problem. Nyt hän vain itkee ja kitisee. :( Hän nukahtaa syliin, mutta herää heti, kun lasken hänet sänkyyn.

Mieheni on työtön. Töitä ei vain löydy. Tämäkin vielä osaltaan stressaa minua..

Eroaminen nousee turhankin usein esille. Uhkailemme sillä toisiamme. En haluaisi erota :( Haluan korjata kaiken. En vain osaa.. Yritän jatkuvasti selittää miehelle missä mättää, hän ei vain suostu ymmärtämään. Meillä tuntuu olevan vähän liian erilainen näkemys siitä kuinka asiat tulisi hoitaa. Hän haluaisi tehdä aisiat omalla tavallaan, joka on useimmiten se, että asiat jätetään tekemättä..

Oletko kysynyt mieheltä paljonko unta hän tarvitsee? Niin että voisit auttaa järjestämään sen. Ja sitten jos mies vastaa tyytyväisenä vaikka 8 tuntia niin kerro että niin sinäkin. Ja nyt mietitään miten kumpikin saa riittävästi unta. Mistä voidaan tinkiä että uniaikaa saadaan lisää.

Mieheni yrittää toisinaan hoitaa lasta iltaisin/öisin, mutta hänen mielestään vauvan pitäisi nukahtaa heti. Hänen kärsivällisyytensä ei kestä tarpeeksi kauan. Lisäksi hän on heti niiiiiin väsynyt ja rasittunut, kun annan vauvan hänelle. Kun otan vauvan pois, väsymys ihmeellisesti katoaa.. Hän ei myöskään kuuntele, kun yritän neuvoa kuinka vauvaa kannattaisi rauhoitella. En sitten raaski itkettää pientä, kun tiedän, että saisin hänet itse rauhoittumaan.

Myös minun mieheni sitten valittaa väsymystä, kun on valvonut liian pitkään..

Yritän toisinaan esimerkiksi lähteä salille, mutta sitten muistan kuinka väsyneeksi se minut tekee ja mietin jaksanko iltaa/yötä.. Asumme pienellä kylällä eikä täällä oikeastaan ole muuta tekemistä joten en tiedä missä kävisin viettämässä "omaa aikaa".

Sama mun exä oli vauva-aikana työtön ja pelasi kaikki yöt, mä hoidin kaiken, vauvan, kotityöt, lemmikit.. erohan siinä tuli kun ei mitään muutosta tapahtunut ja onneksi, nykyään ollaan jo ihan oikeasti aikuisia ja exä edelleen huono isä, kaikki menee lapsensa edelle. Ja meillä oli onnellinen parisuhde ennen lasta, joten en osannut kuvitellakaan että hänestä tulisi huono isä.

Ja me kun vielä keskustelimme aiheesta useaan otteeseen ennen vauvan syntymää. Kysyin ymmärtääkö hän mitä vauvan tulo merkitsee. Hän vakuutti, että kyllä, hän tulee muuttumaan ja ottaa vastuuta, auttaa minua. Tätä lopputulosta minä pelkäsinkin, lupailuista huolimatta.. Luulen, että hän ei alkuunkaan käsitä sitä työmäärä mikä minulla on.

Ja me kun vielä keskustelimme aiheesta useaan otteeseen ennen vauvan syntymää. Kysyin ymmärtääkö hän mitä vauvan tulo merkitsee. Hän vakuutti, että kyllä, hän tulee muuttumaan ja ottaa vastuuta, auttaa minua. Tätä lopputulosta minä pelkäsinkin, lupailuista huolimatta.. Luulen, että hän ei alkuunkaan käsitä sitä työmäärä mikä minulla on.

Anna miehen hoitaa vauvaa yöllä, kun valvoo muutenkin ja mene itse vaikka muualle nukkumaan. Maitoa valmiiksi johonkin niin ettei sinun tarvitse herätä imetyksen vuoksi.

Virhe tuli juuri tuossa, kun sinisilmäisesti luotit siihen, että "hän tulee muuttumaan ja  ..."

Muistatko, mitä kaikkea muuta tuo mies onkaan sinulle luvannut jo ennen tätä, ja sinä edelleen odotat niiden lupausten täyttämistä?

Vierailija kirjoitti:

Valvon öisin, koska vauva ei suostu nukkumaan. Meilläkin meni ensimmäiset 3 kk suht hyvin. Vauva heräsi syömään ja nukahti uudelleen. No problem. Nyt hän vain itkee ja kitisee. :( Hän nukahtaa syliin, mutta herää heti, kun lasken hänet sänkyyn.

Mieheni on työtön. Töitä ei vain löydy. Tämäkin vielä osaltaan stressaa minua..

Eroaminen nousee turhankin usein esille. Uhkailemme sillä toisiamme. En haluaisi erota :( Haluan korjata kaiken. En vain osaa.. Yritän jatkuvasti selittää miehelle missä mättää, hän ei vain suostu ymmärtämään. Meillä tuntuu olevan vähän liian erilainen näkemys siitä kuinka asiat tulisi hoitaa. Hän haluaisi tehdä aisiat omalla tavallaan, joka on useimmiten se, että asiat jätetään tekemättä..

Sinä haluat, sinä et ... sinä, sinä, sinä ...

Sinä et voi pelastaa maailmaa, sinä et voi muuttaa miestäsi etkä sinä voi pelastaa edes itseäsi, jos keskityt MIEHEEN etkä itseesi ja lapseesi.

Ongelma on se, että sinä et suostu myöntämään totuutta, eli että miehesi on luuseri ja sellaisena tulee pysymään vaikka mitä lupaisi. Miehellä ei ole mitään ongelmia, paitsi että sinusta vaatimuksinesi alkaa tulla hänelle vähän haittaa. Miehellähän on kaikki asiat muuten hyvin! Saa nukkua miten tahtoo, valvoa ja pelata miten tahtoo, ja kotipalvelu pelaa eikä tarvitse sohvalta paljon pehvaa nostaa. Ei kai sen miehen tarvitse tehdä ihan itse muuta kuin pyyhkiä takapuolensa.