Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rippijuhlista avautumista
29.05.2016 |
Mitä mieltä rippijuhlista ja rahalahjan antamisesta? Omasta mielestäni ei ole enää tätä päivää kutsua talo täyteen väkeä ja olettaa, että jokainen tuo sen 50e. Jos on läheinen suku ja ollaan paljon tekemisissä niin on ymmärrettävää, että läheiset kokoontuvat ja etenkin, jos ripille pääsy on tärkeä traditio kyseisessä suvussa.
Mieheni lähisuvussa on kolme lasta joista yksi pääsi toissa kesänä ripille. Ei olla missään tekemisissä arjessa, tai etenkään minä en ole, koska ovat puolisisaruksen lapsia eivätkä läheisiä miehellenikään. Vuosia sitten koitin pitää yhteyttä, mutta se oli yksipuolista. Olin se joka huolehti miehen sisaruksille lahjat, koska mies ei viitsinyt. Lopetin sen, sillä mielestäni se ei ole minun vastuullani.
Koskaan ei käydä kylässä puolin ja toisin, edellisen kerran ovat käyneet kylässä yli viisi vuotta sitten mieheni synttäreillä jonne heidät kutsuin. Olen pyytänyt heitä kyllä myös meidän lasten synttäreille ja kylään, mutta koskaan eivät tule. Välejä ei voi rakentaa ilman toisten halukkuutta. Silti saamme joka vuosi tekstarikutsun heidän lasten synttäreille ja ilmoituksen, että lahja toivotaan rahana. Yhtenä vuotena synttärikutsu tuli suoraan teinipojalta: Tulkaahan synttäreille. Ja tuokaa synttärirahaa.
Lähtökohtaisesti ärsyynnyn rahan pyytämisestä. Viimeisen kerran kun synttäreillä käytiin, oli rippikesää ennen. Sen hetkinen rahatilanteemme ei sallinut suuren rahalahjan antamista. Antamamme seteli oli liian pieni nuorelle herralle, ja hän nauroi ja nakkasi setelin olkansa yli. Olin aivan hemmetin vihainen tilanteesta, eikä kukaan sanonut kaverille, että käytös ei ollut ok.
Sen jälkeen en ole suostunut käymään yksilläkään synttäreillä siellä suunnalla, pitäköö tunkkinsa. Mieskään ei ole sitten mennyt, vaikka olen tätä suorastaan kehottanut. Rippijuhlissa käytiin,mutta sielläkin vain raha kelpasi, rippijuhlakalu laski saamiaan rahoja suureleisesti ja suunnitteli iPhonen ostoa, sekä esitteli minulle kondomeitaan povitaskustaan ja iski silmää ja sanoi, että näitä hän aikoo käyttää niitä tyttöystävänsä kanssa myöhemmin. Teki sen siten, että vanhempansa eivät nähneet. Koin tämän todella vaivaannuttavaksi, sillä en ole lainkaan läheinen pojan kanssa.
Silloin mietin ekan kerran, että millaiseksi rippijuhlatkin ovat muodostuneet. Ainoastaan rahalla on väliä. Ei enää koruja muistoesineitä, ja rippijuhlarahat on käytetty ennakkoon jo loppuun. Nuoret haaveilevat mopoauton ostamista lahjarahoilla, siis tuhansia euroja pitäisi tulla. Vieraita kutsutaan vaan siksi, että saadaan rahaa.
Jos olettama on, että lahjarahoilla saa tuhansien eurojen arvoisen asian, niin varmasti pettyvät. Mielestäni on ihmisten hyväksikäyttöä, että ei pidetä mitään yhteyttä sukulaisiin tai vastavuoroisesti ei käydä synttäreillä toiseen suuntaan, mutta oletetaan toisten haluavan lahjoa yksipuolisesti. Miksi meidän pitäisi joka vuosi ostaa siihen suuntaan useampia lahjoja jouluna ja synttäreinä, kun meidän lapset eivät saa koskaan mitään? Joskus oma teinipoikamme kysyikin, että miksi te ostatte lahjoja niille, kun ne ei koskaan osta meille.
Nyt on oman puoleni suvusta tullut kutsu rippijuhliin, ja tämä nuori ei kuulu edes kirkkoon eikä häntä ole kastettu. Siskoni kertoi, että kokee epäoikeudenmukaiseksi kun kaikki kaverit saavat rahaa yläasteen yhtenä kesänä mutta hän ei. Äitini mielestä tämä oli täysin ymmärrettävää ja puolusti voimakkaasti lapsen oikeutta pitää rippijuhlat, koska se on tasapuolista sitten. Meidän suvussamme ei ole rippitraditiota koska kukaan ei kuulu kirkkoon, lapsuuteemme ei kuulunut konfirmaatioita ja kastetilaisuuksia. Senkin takia on aivan absurdi ajatus, että sukua rahastetaan tässä asiassa. Vähän sama asia kuin pitäisit ylioppilasjuhlat ja ostat lakin, vaikka et edes ole lukiossa.
Kommentit (6)
Rippijuhlien virallisessa etiketissä rippilahjaksi kehotetaan antamaan jotain konkreettista ja pysyvää. Rahankerjääminen on yleistynyt suhteessa siihen, miten ihmisten ahneus ja itsekkyys on kasvanut. Olisin todella mielelläni vieraan roolissa osana kaunista konfirmaatiotilaisuutta ja juhlaa, jossa perheen uskonnollisuus ja arvot korostuvat ja olisi kiva ostaa joku kultainen risti vaikka kummilapselle. Olen itse käynyt aikuisriparin kirkkohäitäni varten ja sen jälkeen ollut kirkollisissa tilaisuuksissa ja pidän yhteyttä rippipappiini. Koen kirkkoon kuulimisen liittävän minut johonkin ikiaikaiseen, vaikka en varsinaisesti olekaan uskovainen. Olen ollut mieheni kautta osana rippijuhlaa joissa koko ilmapiiri oli epäuskonnollinen ja tunnelma materalistinen, sillä lahjaksi pyydettiin rahaa. Jos perheessä ei ole keskenään hyvät välit tai kukaan ei usko Jumalaan, ei mielestäni ole mitään järkeä pitää yllä traditiota jonka ainoa tarkoitus on rahastaa ihmisiä.
Minua ei ole pyydetty kummiksi koskaan sillä lähipiirissäni ei ole syntynyt lapsia, mutta olisin sellainen mielelläni ja koen sen arvokkaaksi tehtäväksi. Kun katsoo monia kummeiksi valittuja niin ensisijalla on se, kenestä äiti tai isä tykkää eniten eikä se, kuka voisi hoitaa kummin tehtävää koko lapsen eliniän ja huolehtia myös siitä, että on kummilapsen henkisenä tukena.
Kirkko voisi aivan hyvin aloittaa sellaisen tule kummiksi-hankkeen, missä aikuisia lapsettomia pariskuntia voisi ilmoittautua kummilapseksi jonkun yh-äidin lapselle. Uskon, että tällaiselle olisi kysyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muuten tiedän sellaisesta, että kerättiin rippikesänä suvulta kolehti nuorelle herralle joka ei edes käynyt rippikoulua, sattui vaan olemaan rippikouluikäinen. Lähisukua säälitti, kun poika jäi ilman massia kun kaikki kaveritkin sai rahaa konfirmaationsa jälkeen. Poika sai nimikummiltaan 300e ja lähisuvulta monta sataa euroa.
Meillä on hieman eri tilanne, koska lähtisin ilomielin sukulaisten kemuihin, jos he kutsuisivat. Älyttömän harvoin kukaan kutsuu meitä, vain lähimmät sukulaiset ja siksi itse haluaisin kutsua oman ja miehen puolen sukulaisia paljon rippijuhliin. Näkisin pitkästä aikaa heitä ja tietysti riparilaiselle ne lahjat ja rahat on myös tärkeitä.
Ainoa ongelma on vain se, että kaikki pitävät ihan outona kutsua rippijuhliin sellaisia ihmisiä, joita on nähnyt 2-10 vuotta sitten. Mielletään tietysti myös vain rahankerjuujuhliksi.
Meneehän isoihin juhliin ihan tajuttomasti rahaa ja se tietää myös monia unettomia öitä, kun mä tykkään tehdä kaiken itse, mutta parin sukulaisen painostuksesta en kutsu paljon porukkaa, mikä tavallaan harmittaa mua. Mekään ei olla oltu kuin parin sukulaislapsen rippijuhlissa, joten kai se on pakko noudattaa samaa tyyliä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hieman eri tilanne, koska lähtisin ilomielin sukulaisten kemuihin, jos he kutsuisivat. Älyttömän harvoin kukaan kutsuu meitä, vain lähimmät sukulaiset ja siksi itse haluaisin kutsua oman ja miehen puolen sukulaisia paljon rippijuhliin. Näkisin pitkästä aikaa heitä ja tietysti riparilaiselle ne lahjat ja rahat on myös tärkeitä.
Ainoa ongelma on vain se, että kaikki pitävät ihan outona kutsua rippijuhliin sellaisia ihmisiä, joita on nähnyt 2-10 vuotta sitten. Mielletään tietysti myös vain rahankerjuujuhliksi.
Meneehän isoihin juhliin ihan tajuttomasti rahaa ja se tietää myös monia unettomia öitä, kun mä tykkään tehdä kaiken itse, mutta parin sukulaisen painostuksesta en kutsu paljon porukkaa, mikä tavallaan harmittaa mua. Mekään ei olla oltu kuin parin sukulaislapsen rippijuhlissa, joten kai se on pakko noudattaa samaa tyyliä.
No mitä muuta ne teille on, kun rahankeruujuhlat? Tekstissäsi et viitannut sanallakaan konfirmaation arvokkuuteen tai rippijuhlien tärkeyteen. Tosi ikävää, että rippijuhlat on nykyisin juuri tuota. Ei rippijuhlien tulisi olla mikään rahankeruutilaisuus missä äiti ja iskä näkee kavereitaan, sitä varten voi pitää grillibileet.
Olin muuten pitkästä aikaa häissä, jossa uskonnollisuus ei päättynyt kirkko-osuuteen. Koko illan tunnelma oli avoin ja jotenkin kaunis, kun heti ei alettu kittaamaan viinaa. Uskonnollisuus ei tarkoita nuttura päässä virren veisaamista, vaan se voi näyttäytyä monin eri tavoin.
Kyllä minäkin kymmenen vuotta sitten ripiltä päästyäni toivoin ensisijaisesti rahaa lahjaksi mutta saadessani tavaralahjoja osasin pitää mölyt mahassani ja kiittää kauniisti. Persoona- ja kasvatusasioita?
Alue: Aihe vapaa
Laita stoppi yksipuoliselle rahankerjuulle.
Kirkkoonkuulumaton ei pidä rippijuhlia. Kävikö rippikoulun jotenkin? Ihan absurdi ajatus. Niin makaa kuin petaa.