Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko hyödyllinen? Koetko olevasi arvokas?
Tiffany (ei kirjautuneena)
26.05.2016 |
Teetkö valintoja arvioiden niistä saatavaa, objektiivisesti mitattavaa hyötyä? Esim. ihmisuhteet, kunnioitus, saavuttamisen fiilis, raha, työn kautta toisten ihmisten auttaminen, ammatillinen kehittyminen ja ylennykset, materiaalinen nautinto?
Hyötynäkökohdan painottamisessa ja instrumentaalisessa eli välineellisessä järkeilyssä on se vaara, että ihminen saattaa alkaa huomaamattaan elää vain valintatilanteille ja saavuttamisen hetkille – muu on hänelle vain ahdistavaa "väliaikaa", jolloin hän odottaa, että pääsisi tekemään jotain tavoitteellista. Jos hän on syystä tai toisesta estynyt tekemään hyödyllisiä ja tavoitteellisia valintoja tai saavuttamaan, hän ei osaa elää.
Ihmisen elämä on kuitenkin mittaamattoman arvokas, vaikkei hän tekisi mitään hyödyllistä. Ihmisen tulee iloita hyödyttömistäkin hetkistä ja "väliajoista".
Media, joka on yhteiskuntamme ja kulttuurimme peili, puhuu usein esim. ansiotyöttömistä kuin heidän elämänsä olisi vain yhtä odottamista ja "väliaikaa". Mediakriittinenkään ihminen ei ole immuuni jatkuvalle viestitykitykselle, vaan alkaa herkästi ajatella, että hänen elämällään ei ole arvoa, koska hän ei saavuta mitään objektiivisesti mitaten hyödyllistä. Tämän valheen murtamiseksi ihmisen on päivittäin muistutettava itseään tietoisella ajattelulla, että hän on mittaamattoman arvokas.
Kommentit (19)
Yhteiskunnan odotukset ovat vain kuvitteellinen "normi". Arvo kannattaa jokaisen ihmisen luoda itse, koska arvoja on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Ihmiset antavat arvoa eri asioille, eli arvot eivät ole yhteismitallisia. Tämän vuoksi ei kannata myöskään elää elämäänsä muiden ihmisten tai yhteiskunnan(ollaan me kaikki ihmiset tässä maassa) odotusten mukaan. Tee niin kuin itsestä parhaimmalta tuntuu, niin ainakin lähestyt vapautta, vaikka todellista vapautta ei koskaan voi saavuttaa mutta voimme lähestyä sitä tekemällä mahdollisimman itsenäisiä valintoja. Kysymys on lopulta rohkeudesta, uskallatko elää niin kuin sisimmässä tunnet ilman pelkoa? Kysy tämä kysymys itseltäsi. Jos vastaus on , että en, niin silloin elät elämääsi enemmän tai vähemmän toisten ihmisten odotusten mukaisesti tai siis kuvitteellisten odotusten mukaisesti. Jokainen meistä on lopulta aika pitkälle oman onnensa seppä, vaikki tämä kieltämättä aika kliseinen sanonta onkin...ja juu juu... en tarkoitti kaikkia elämän kärsimyksiä, jossa ihmisen omalla valinnalla ei ole ollut mitään tekemistä, kuten vaikkapa kehitysvammaisuus tms. Minusta valintoja elämässä kannattaa tehdä vain ihan subjektiiviseltä pohjalta. Koska kuitenkin teet niin tai näin teet aina väärin..ainakin muiden mielestä. Lopettakaa tuuliviirinä oleminen. Kasvattakaa persoonaa ja olkaa rohkeita oman elämänne kulkijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan odotukset ovat vain kuvitteellinen "normi". Arvo kannattaa jokaisen ihmisen luoda itse, koska arvoja on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Ihmiset antavat arvoa eri asioille, eli arvot eivät ole yhteismitallisia. Tämän vuoksi ei kannata myöskään elää elämäänsä muiden ihmisten tai yhteiskunnan(ollaan me kaikki ihmiset tässä maassa) odotusten mukaan. Tee niin kuin itsestä parhaimmalta tuntuu, niin ainakin lähestyt vapautta, vaikka todellista vapautta ei koskaan voi saavuttaa mutta voimme lähestyä sitä tekemällä mahdollisimman itsenäisiä valintoja. Kysymys on lopulta rohkeudesta, uskallatko elää niin kuin sisimmässä tunnet ilman pelkoa? Kysy tämä kysymys itseltäsi. Jos vastaus on , että en, niin silloin elät elämääsi enemmän tai vähemmän toisten ihmisten odotusten mukaisesti tai siis kuvitteellisten odotusten mukaisesti. Jokainen meistä on lopulta aika pitkälle oman onnensa seppä, vaikki tämä kieltämättä aika kliseinen sanonta onkin...ja juu juu... en tarkoitti kaikkia elämän kärsimyksiä, jossa ihmisen omalla valinnalla ei ole ollut mitään tekemistä, kuten vaikkapa kehitysvammaisuus tms. Minusta valintoja elämässä kannattaa tehdä vain ihan subjektiiviseltä pohjalta. Koska kuitenkin teet niin tai näin teet aina väärin..ainakin muiden mielestä. Lopettakaa tuuliviirinä oleminen. Kasvattakaa persoonaa ja olkaa rohkeita oman elämänne kulkijoita.
Jokaisen ihmisen arvo perustuu siihen, että Jumala on luonut hänet omaksi kuvakseen ja puhaltanut häneen elämänhenkäyksensä. Ihmisen arvo on muuttumaton, mittaamaton, peruuttamaton eikä perustu ominaisuuksiin, tekoihin tai tekemättä jättämisiin. Ihminen ei mahda mitään omalle eikä toisen ihmisen arvolle.
Ap.
Ajattelen että ihmisellä ei itsessään ole arvoa isommassa mittakaavassa. Ihminen on luonnonoikku, nopeasti lisääntyvä laji, joka ainoana ekosysteemissä ei ole omalta osaltaan hyödyllinen millekään muulle lajille. Jos ihmiskuta katoaisi maan päältä, muut lajit eivät voisi huonommin vaan paremmin. Jos taas esimerkiksi myyrät katoaisivat maan päältä, kokonaiset lajit heikkenisivät ruuan puutteessa. Tämä näin esimerkkinä.
Koska elämälläni ei ole mitään selkeää merkitystä, minulla on oikeus päättää että elämäni on merkityksellistä. Olin tuottava tai en. Ihmiskunnan selviytymisen kannalta taas on tärkeää, että omalta osaltaan toimii niin, että jokainen kanssaihminen voi kasvaa onnelliseksi ja käyttää oman potentiaalinsa ihmiskunnan hyväksi.
En mieti mitään arvokkuuksia, vaan vain elän ja olen tyytyväisenä.
"Tämän valheen murtamiseksi ihmisen on päivittäin muistutettava itseään tietoisella ajattelulla, että hän on mittaamattoman arvokas."
Minusta tuntuisi omimtuiselta moista muistutella. Miksi miettiä moisia arvokkuuksia tai niiden puutteita ollenkaan? Miksei voi vaan keskittyä nykyhetkeen ja ELÄÄ?
Sosiaalisesti olen arvokas, mutta muutoin taakka yhteiskunnalle ja maapallolle. Olen työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko hyödyllinen?
- En millään mittarilla mitattuna
Koetko olevasi arvokas?
- En. Arvoni on negatiivinen.
Niinno.... ihminen voi kokea olevansa arvokas niin monella tavalla, joten sikäli minusta aloituksesi hieno ajatus menee mönkään, Tiffany.
Ei siten ole yhtä ainoaa tapaa olla hyödyksi!
Minusta harva asia on yhtä hyödyllistä ja arvokasta kuin lasten hoivaaminen ja kasvattaminen täyspäisiksi aikuisiksi. Ja sanon näin akateemisena "uratykkinä", joka tekee vaativaa asiantuntijatyötä.
Tiedän silti monia, joiden mielestä kotona lasten hoitaminen ja hoitovapaat ovat aivoja syöviä ja hukkaan heitettyä aikaa, koska niiden aikana ei puuhastella aikuisten asioiden parissa, ei edistetä uraa, eikä varsinkaan ansaita rahaa.
Raha tai urakehitys ovat kuitenkin vain yhdenlaisia arvoja, eivät ainoita mahdollisia.
Sivistys, oppineisuus toisenlaisia.
Inhimillinen hyöty, toisten ilahduttaminen ja tukeminen kolmenlaisia.
Ja niin edelleen.
Tietenkin voi ajatella, että jo pelkkä oleminen on arvokasta. Minä en osaa ajatella niin. Tämä ei silti sulje pois sitä, että kaikilla ihmisillä, vaikka aivan kasviksen tasoisena sairaalasängyssä makaavilla on yhtäläinen ihmisoikeus. He eivät vaan sillä hetkellä tuota ehkä arvoa ja hyötyä muille/ihmiskunnalle.
Joten ihmisarvokin on vähän eri asia kuin ihmiskunnalle karttuva hyöty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ihmisen elämä on kuitenkin mittaamattoman arvokas, vaikkei hän tekisi mitään hyödyllistä."
Millä perusteella ihmisen elämä on arvokas, puhumattakaan mittaamattomasta arvokkuudesta? Jos tuo väite olisi totta, ei olisi koskaan moraalisesti oikein surmata yhtä terroristia pelastaakseen kolmekymmentä panttivankia, koska sen yhdenkin terroristin elämällä on mittaamaton arvo.
Ärsyttää, kun ihmiset puhuvat filosofisia löperösti. Filosofiassa väitteet perustellaan kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen päätöksiäni arvojeni perusteella. Kysyn, mikä minulle on tässä tilanteessa tärkeää ja mikä vie minua kohti niiä asioita, joita elämääni haluan. Näin siis silloin, kun todella tiedostan tekeväni valinnan ja olen sopivassa mielentilassa. Tosiasiassahan melkein kaikki arkiset valinnat tapahtuvat täysin autopilotilla ilman, että olemme edes huomanneet valinneemme mitään. -8
Vierailija kirjoitti:
Teen päätöksiäni arvojeni perusteella. Kysyn, mikä minulle on tässä tilanteessa tärkeää ja mikä vie minua kohti niiä asioita, joita elämääni haluan. Näin siis silloin, kun todella tiedostan tekeväni valinnan ja olen sopivassa mielentilassa. Tosiasiassahan melkein kaikki arkiset valinnat tapahtuvat täysin autopilotilla ilman, että olemme edes huomanneet valinneemme mitään. -8
Sori, katsoin numeroni väärin. Tämä olin minä. -9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teen päätöksiäni arvojeni perusteella. Kysyn, mikä minulle on tässä tilanteessa tärkeää ja mikä vie minua kohti niiä asioita, joita elämääni haluan. Näin siis silloin, kun todella tiedostan tekeväni valinnan ja olen sopivassa mielentilassa. Tosiasiassahan melkein kaikki arkiset valinnat tapahtuvat täysin autopilotilla ilman, että olemme edes huomanneet valinneemme mitään. -8
tarkista kommenttinumerosi.
Vierailija kirjoitti:
Niinno.... ihminen voi kokea olevansa arvokas niin monella tavalla, joten sikäli minusta aloituksesi hieno ajatus menee mönkään, Tiffany.
Ei siten ole yhtä ainoaa tapaa olla hyödyksi!
Minusta harva asia on yhtä hyödyllistä ja arvokasta kuin lasten hoivaaminen ja kasvattaminen täyspäisiksi aikuisiksi. Ja sanon näin akateemisena "uratykkinä", joka tekee vaativaa asiantuntijatyötä.
Tiedän silti monia, joiden mielestä kotona lasten hoitaminen ja hoitovapaat ovat aivoja syöviä ja hukkaan heitettyä aikaa, koska niiden aikana ei puuhastella aikuisten asioiden parissa, ei edistetä uraa, eikä varsinkaan ansaita rahaa.
Raha tai urakehitys ovat kuitenkin vain yhdenlaisia arvoja, eivät ainoita mahdollisia.
Sivistys, oppineisuus toisenlaisia.
Inhimillinen hyöty, toisten ilahduttaminen ja tukeminen kolmenlaisia.
Ja niin edelleen.
Tietenkin voi ajatella, että jo pelkkä oleminen on arvokasta. Minä en osaa ajatella niin. Tämä ei silti sulje pois sitä, että kaikilla ihmisillä, vaikka aivan kasviksen tasoisena sairaalasängyssä makaavilla on yhtäläinen ihmisoikeus. He eivät vaan sillä hetkellä tuota ehkä arvoa ja hyötyä muille/ihmiskunnalle.
Joten ihmisarvokin on vähän eri asia kuin ihmiskunnalle karttuva hyöty.
En nyt oikein saa kiinni kritiikistäsi. Ymmärsit aloitukseni väärin, koska taisit olettaa, että pidän hyödyllisyyttä ja arvoa toistensa synonyymeinä? Itse asiassa, nämä kaksi ovat nimenomaan erilliset käsitteet, ja sitä toin esiin jo aloitusviestissäni. Ilmaisen sen kirjaimellisemmin kommentissani nro 3.
Tiffany.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töiden tekeminen toisten eteenhän on hukkaan heitettyä aikaa. Joku muuhan ne työpanokset kuitenkin varastaa. Tietenkin jos tahtoo uskoa valheisiin, jossa vorot saavat sinut uskomaan, että heille kannattaa töitä tehdä ..
Lisäksi aloitus on pielessä.
Tietenkin koen itseni arvokkaana, kuten jokainen. Ainakin itselleni tämä on itsestäänselvyys, joka ei liity mitenkään töihin. Olin arvokas myös lapsena, vaikken töissä käynytkään.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisesti olen arvokas, mutta muutoin taakka yhteiskunnalle ja maapallolle. Olen työtön.
Moni työssä käyvä kuluttaa maapallon resursseja siis moninkertaisesti esim. bensiinin muodossa.
Minä ainakaan en ole taakka, vaan muut ihmiset ovat.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan odotukset ovat vain kuvitteellinen "normi". Arvo kannattaa jokaisen ihmisen luoda itse, koska arvoja on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Ihmiset antavat arvoa eri asioille, eli arvot eivät ole yhteismitallisia. Tämän vuoksi ei kannata myöskään elää elämäänsä muiden ihmisten tai yhteiskunnan(ollaan me kaikki ihmiset tässä maassa) odotusten mukaan. Tee niin kuin itsestä parhaimmalta tuntuu, niin ainakin lähestyt vapautta, vaikka todellista vapautta ei koskaan voi saavuttaa mutta voimme lähestyä sitä tekemällä mahdollisimman itsenäisiä valintoja. Kysymys on lopulta rohkeudesta, uskallatko elää niin kuin sisimmässä tunnet ilman pelkoa? Kysy tämä kysymys itseltäsi. Jos vastaus on , että en, niin silloin elät elämääsi enemmän tai vähemmän toisten ihmisten odotusten mukaisesti tai siis kuvitteellisten odotusten mukaisesti. Jokainen meistä on lopulta aika pitkälle oman onnensa seppä, vaikki tämä kieltämättä aika kliseinen sanonta onkin...ja juu juu... en tarkoitti kaikkia elämän kärsimyksiä, jossa ihmisen omalla valinnalla ei ole ollut mitään tekemistä, kuten vaikkapa kehitysvammaisuus tms. Minusta valintoja elämässä kannattaa tehdä vain ihan subjektiiviseltä pohjalta. Koska kuitenkin teet niin tai näin teet aina väärin..ainakin muiden mielestä. Lopettakaa tuuliviirinä oleminen. Kasvattakaa persoonaa ja olkaa rohkeita oman elämänne kulkijoita.
Todellisen vapauden saavuttaminen on mahdollista, mutta se edellyttää, että on tilaa elää. Tulee olla tilaa laittaa se talonsa minne haluaa ja aivan kuten itse haluaa. Lisäksi kusipäistä tulee päästä eroon, jotka hankaloittavat tahallaan toisten elämää, koska heillä ei elämässään muuta sisältöä ole.
Vierailija kirjoitti:
Töiden tekeminen toisten eteenhän on hukkaan heitettyä aikaa. Joku muuhan ne työpanokset kuitenkin varastaa. Tietenkin jos tahtoo uskoa valheisiin, jossa vorot saavat sinut uskomaan, että heille kannattaa töitä tehdä ..
Lisäksi aloitus on pielessä.
Tietenkin koen itseni arvokkaana, kuten jokainen. Ainakin itselleni tämä on itsestäänselvyys, joka ei liity mitenkään töihin. Olin arvokas myös lapsena, vaikken töissä käynytkään.
Luitko edes aloitukseni? Vai oletitko virheellisesti, että otsikkoni "Oletko hyödyllinen? Koetko olevasi arvokas?" tarkoittaa, että arvo on sama kuin hyödyllisyys? Koko aloitukseni pointti oli se, että nämä kaksi eivät ole toistensa synonyymit. Kommentissasi kritisoit siis omaa oletustasi!
Hyvät ihmiset, lukekaa aloitukset ja kritisoikaa vasta sitten. Jos aloitusviestini on liian pitkä, jotta viitsisit lukea sen, älä kommentoi ollenkaan.
Aloittaja eli Tiffany.
Olen jossain määrin hyödyllinen ja elämäni suurimpia mielihyvän tuojia on tilaisuus auttaa toisia jossain missä itse olen etevä. En kuitenkaan itse koe olevani arvokas, mikä näkyy mm. siten että en tunne oikeudekseni pyytää muilta vastavuoroista apua.
Alue: Aihe vapaa
Koen olevani arvokas sellaisena kuin olen. En suorita elämää enkä vertaa itseäni muihin.
Yhteiskunnan kannalta en ole kovin hyödyllinen enkä tuottava. Mutta en ole myöskään hyödytön tai aiheuta suuria kuluja.
Hoidan oman pienen osani ilman tukia ja yhteiskunnan holhousta.