Parikymppiset lapseni ovat helvetinmoisia loisia

Ei sun oo pakko rahaa antaa.

Mä pyrin pyytämään äidiltäni apua mahdollisimman vähän, olen häntä valmis auttamaan esim. muutossa ja muussa, missä on pakko ja tiedän hänen tarvitsevan, mutta en halua joutua sellaiseen loukkoon, että mua painostettaisiin emotionaalisesti esim. yhteisiin reissuihin.

Teetäppä ensin duuni ja sitten vasta oma valintaisesi palkka.

Mulla tytär 21, poika 24 ja edelleen käyvät syömässä kotona jos rahat on loppu tms. Opiskelijoita molemmat. Autan mielelläni :)

Vierailija kirjoitti:

Ei sun oo pakko rahaa antaa.

Mä pyrin pyytämään äidiltäni apua mahdollisimman vähän, olen häntä valmis auttamaan esim. muutossa ja muussa, missä on pakko ja tiedän hänen tarvitsevan, mutta en halua joutua sellaiseen loukkoon, että mua painostettaisiin emotionaalisesti esim. yhteisiin reissuihin.

Antaisin mitä vain jos mun vanhemmat haluaisi käydä mun kanssa jossain... Kiittämätön paska.

Tähän voisi vastavuoroisesti heittää, että olet varmaan jollain tavalla ansainnut sen. Jos olet käyttäytynyt lapsiasi kohtaan kuin m*lkku tai muuten vaan henkisesti lytännyt niitä niin yleensä johtaa ko tilanteeseen.

Terv. Isää autetaan parhaamme mukaan, äiteeltä otetaan ja soitellaan äitienpäivänä(henkisesti lytännyt lapsiaan ja kohdellut kaltoin)

Äitini tuo ruokaa pyytämättä,rahaa en pyydä koskaan.

Kyllä lapsesi vielä muuttuvat ajan myötä, kunhan aikuistuvat. Voithan joskus sanoa, ettei sinulla ole rahaa.

Niinpä niin, sinun lapsesi. Sinä heidät olet tuollaisiksi kasvattanut.

Vuoden äiti. Lapset ärsyttää joten voisi heittää roskakoriin. Ihmiset kun hankitte lapsia se olisi mielellään loppuelämän mittainen suhde eikä niin kauan kunnes vanhemmat jaksaa. Ite oot kiittämättömiksi kasvattanut, kannattaisko ennemmin puhua heille missä mättää. Ei ne muuten ymmärrä / opi yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan niin mielinkielin kun haluaa rahaa tai muuta, mutta jos mä vastavuoroisesti pyydän jotain niin ei ehdi eikä kiinnosta. Muuttuuko ne ikinä vai pitääkö oikeesti vaan katkaista välit noihin pummeihin?

Sama täällä. Ja aina pyydetään rahaa "lainaksi", vaikka koskaan ei makseta takaisin. Mutta en silti aio katkaista välejä.

Huh huh, aika negatiivisia kommentteja.

Ala pyytää enemmän apua lapsiltasi, alkavat ehkä kaivata samantien enemmän itsenäisyyttä.

Kasvatuskysymys, teillä ei ole varmaan arvostettu ja kunnoitettu toisia ihmisiä siellä sisimmässä(sydämessä) kuten kenties sinun omia vanhempia, nykyisten lastesi mummoja ja ukkeja. Nyt tuo samainen käytös näkyy sinun omissa parikympisissä.

..parikymppisissä siis.

Kuka ne loiset kasvatti? Nykyteinit on kaikki mistään piittaamattomia p#skoja.

Kasvatuksesta tuollainen asenne johtuu.

Tossa vaiheessa tuntuu, etteivät aikuistu ikinä. Mutta kyllä ne vielä perustavat perheen ja saavat lapsia ja eroavat ja perustavat uuden perheen jne. No parempi vain kaivaa sitä kuvetta ja toivoa ettei mitään pahempaa satu.

Tuossa iässä myös voi nätisti jo herätellä heitä siihen että ovat jo aikuisia ja vastuu tulee elämästään asteittain ottaa itse.

Oletko äitini vai isäni ap?

Itepä olet ilmeisesti ne tuohon opettanut ap. Oliko tapananasi tinkiä omista jutuista jotta kullanmurut saivat kaiken mitä kehtasivat pyytää? Niin makaa kuin petaa.

Tiedän tapauksen jossa lapsi oli täysin riippuvainen vanhemmistaan vielä aikuisenakin eikä osannut/osaa käyttää rahaa yhtään. Luottotiedot menneet ym.

Kun toinen (työssä käyvä) vanhempi kuoli ja työtön leski ei voinut ja halunnut auttaa samalla tavalla, joutui lapsi vähän vaikeuksiin, kun ei ollutkaan enää maksajaa. Paitsi minä, myös sukulainen, autoin jonkun aikaa. Sitten lopetin pankkina olemisen kun kaikki yhteydenotot alkoi koskemaan rahan kerjäystä eikä lopulta edes kysynyt ollenkaan minun kuulumisia. Kun lopetin rahan "lainaamisen" (käytännössä antamisen) niin seuraus oli se, että hän puolestaan lopetti yheydenpidon ja puheluihin sekä viesteihin vastaamisen kokonaan. Vaikka olisi ollut jotain ihan oikeaa asiaa, vaikka aikatauluja sovittavana, ei vastannut minulle vaan minun piti pyytää joku muu soittamaan hänelle, jolle siis kyllä vastasi. Kyllähän se vähän loukkasi tai aika paljonkin. Yritin siis aikani pitää yksipuolisesti yhteyttä kunnes älysin ettei hän muuten oikeasti minusta muuta halua kuin rahaa tai kyytiä jonnekin ja on nyt sitten niin loukkaantunut kun en enää suostu hyväksikäyttöön.

Vieläkin kyllä tulee harvakseltaan pitkiä säälinkerjäysviestejä, milloin on muka sairaalareissua ja eikä saa ostettua lääkkeitä ja milloin on se tämä ja tuo hajonnut ja muuta pas kaa jaksaa valehdella.