Rakastan meikkejä ym kauneustuotteita, mutta ahdistus liiasta kuluttamisesta...
Kun enhän mä TARVITSE kaikkia niitä tuotteita... Ihania esim. kasvojenkorostustuotteita, mut mulla on jo niitäkin. Ja osa onkin aina väkisin hukkaostoksia kun ei tiedä ennenkuin kokeilee, jää käyttämättä ja menee roskiin sitten! Se harmittaa enemmän, kuin johonkin ihanaan, usein käytettyyn tuotteeseen tuhlaus.
Olisin ihan nätti omalla hiusvärilläkin ja vähällä meikillä, silti haluan puunata ja laittaa, muutella itseäni jatkuvasti huvin vuoksi... Ei pelkästään ärsytä rahanmeno ja luonnontuhlaus, vaan kierre (esim hiustenvärjäys --> kuluneet latvat, lisää tuotteita). Toisaalta tykkään laittautua, toisaalta se rasittaa ja toivoisin olevani sellainen joka vaan pistää ripsarin, tukan ponnarille eikä kato peiliin loppupäivänä.
Onko jollakulla samaa, kuinka olette ratkaisseet?
Kommentit (8)
Olen siirtynyt (tai siirtymässä) vähitellen luonnonkosmetiikkaan, Harkitsen tarkkaan ostokseni ja ostan vain sen, mitä oikeasti tarvitsen. Osta ekokaupoista ja suosi yksinkertaisesti pakattuja tuotteita, esim. osta palasaippua nestesaippuan sijaan.
Hiusten vaalennus oli pakko lopettaa, kun menivät niin huonoon kuntoon. Nyt kasvattelen omaa väriä takaisin ja leikkelen kuivia latvoja pois tarpeen mukaan. Oliiviöljy sopii hyvin hiustenhoitoaineeksi - laitan hiuksiin ennen sampoopesua ja huuhdon pois.
Hyviä luonnonkosmetiikkasarjoja:
Urtekram (tanskalainen). Sampoot ovat mielestäni hyviä.
Flow-kosmetiikka (kotimainen). Kivoja palasampoita ja -saippuoita.
Mádara (latvialainen). Nyt kokeilussa deodorantti. Ei sisällä alumiiniyhdisteitä, mutta silti yllättävän hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Olen siirtynyt (tai siirtymässä) vähitellen luonnonkosmetiikkaan, Harkitsen tarkkaan ostokseni ja ostan vain sen, mitä oikeasti tarvitsen. Osta ekokaupoista ja suosi yksinkertaisesti pakattuja tuotteita, esim. osta palasaippua nestesaippuan sijaan.
Hiusten vaalennus oli pakko lopettaa, kun menivät niin huonoon kuntoon. Nyt kasvattelen omaa väriä takaisin ja leikkelen kuivia latvoja pois tarpeen mukaan. Oliiviöljy sopii hyvin hiustenhoitoaineeksi - laitan hiuksiin ennen sampoopesua ja huuhdon pois.
Hyviä luonnonkosmetiikkasarjoja:
Urtekram (tanskalainen). Sampoot ovat mielestäni hyviä.
Flow-kosmetiikka (kotimainen). Kivoja palasampoita ja -saippuoita.
Mádara (latvialainen). Nyt kokeilussa deodorantti. Ei sisällä alumiiniyhdisteitä, mutta silti yllättävän hyvä!
Madaralta löytyy sekä alumiinillinen että alumiiniton dödö.. Ihan vaan, että tiedät mitä ostat..
Rakastan itsekin kosmetiikkaa! Ulkomailta tilaan kaikkia ihania uusia tuotteita mitä Suomesta ei saa. Vaikka meikkaan paljon, niin koitan pitää ihon - ja hiustenhoidon simppelinä. Illalla jojobaöljyä, Lushin palasaippuaa ja shampoita ja lomilla meikittä. Joskus olen koulullakin meikittä, ihan fiiliksen mukaan.
Itse ajattelen meikkaamista harrastuksena ja opeteltavana taitona, ehkä pelkästään tuhlauksena. Kaikki harrastuksethan ovat periaatteessa turhaa kulutusta, mutta toisaalta rentoutuminen oman harrastuksen parissa antaa myös voimia muuhun elämään.
Yritän kuitenkin olla ostamatta tarpeetonta. Kun on jonkin verran omia varastoja, niin yleensä sitä kiinnostavaa uutuutta vastaava tuote löytyy jo itseltä, tai vähän soveltamalla voi saada saman efektin aikaan. Yritän käyttää kaikkea omistamaani säännöllisesti, ja se auttaa olemaan ostamatta turhaa, kun muistan paremmin, että mitä minulla on.
Itse muuten laittaudun kaikkein eniten vapaapäivinä, kun siihen on aikaa, eikä ketään haittaa, vaikka olisi minkälaiset luomiväriöverit naamassa. Arkena tulee mentyä paljon yksinkertaisemmalla linjalla, mutta on se aamun meikkaushetki silloinkin kiva tapa herätä pikku hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siirtynyt (tai siirtymässä) vähitellen luonnonkosmetiikkaan, Harkitsen tarkkaan ostokseni ja ostan vain sen, mitä oikeasti tarvitsen. Osta ekokaupoista ja suosi yksinkertaisesti pakattuja tuotteita, esim. osta palasaippua nestesaippuan sijaan.
Hiusten vaalennus oli pakko lopettaa, kun menivät niin huonoon kuntoon. Nyt kasvattelen omaa väriä takaisin ja leikkelen kuivia latvoja pois tarpeen mukaan. Oliiviöljy sopii hyvin hiustenhoitoaineeksi - laitan hiuksiin ennen sampoopesua ja huuhdon pois.
Hyviä luonnonkosmetiikkasarjoja:
Urtekram (tanskalainen). Sampoot ovat mielestäni hyviä.
Flow-kosmetiikka (kotimainen). Kivoja palasampoita ja -saippuoita.
Mádara (latvialainen). Nyt kokeilussa deodorantti. Ei sisällä alumiiniyhdisteitä, mutta silti yllättävän hyvä!
Madaralta löytyy sekä alumiinillinen että alumiiniton dödö.. Ihan vaan, että tiedät mitä ostat..
Oops. Kiitos tiedosta. Minun dödöni taitaa todellakin sisältää alumiinia jossain muodossa. No, onpahan tehokas :)
#2
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen meikkaamista harrastuksena ja opeteltavana taitona, ehkä pelkästään tuhlauksena. Kaikki harrastuksethan ovat periaatteessa turhaa kulutusta, mutta toisaalta rentoutuminen oman harrastuksen parissa antaa myös voimia muuhun elämään.
Yritän kuitenkin olla ostamatta tarpeetonta. Kun on jonkin verran omia varastoja, niin yleensä sitä kiinnostavaa uutuutta vastaava tuote löytyy jo itseltä, tai vähän soveltamalla voi saada saman efektin aikaan. Yritän käyttää kaikkea omistamaani säännöllisesti, ja se auttaa olemaan ostamatta turhaa, kun muistan paremmin, että mitä minulla on.
Itse muuten laittaudun kaikkein eniten vapaapäivinä, kun siihen on aikaa, eikä ketään haittaa, vaikka olisi minkälaiset luomiväriöverit naamassa. Arkena tulee mentyä paljon yksinkertaisemmalla linjalla, mutta on se aamun meikkaushetki silloinkin kiva tapa herätä pikku hiljaa.
Hyvin sanottu tuo harrastusjuttu. Minä pidän meikkaamista yhdenlaisena taiteen muotona. Vaikka itse meikkaan melko vähän, olen hyvin kiinnostunut meikkiasioista ylipäätään ja kaikesta siitä, mitä meikeillä saa aikaan.
#2
Vierailija kirjoitti:
Kun enhän mä TARVITSE kaikkia niitä tuotteita... Ihania esim. kasvojenkorostustuotteita, mut mulla on jo niitäkin. Ja osa onkin aina väkisin hukkaostoksia kun ei tiedä ennenkuin kokeilee, jää käyttämättä ja menee roskiin sitten! Se harmittaa enemmän, kuin johonkin ihanaan, usein käytettyyn tuotteeseen tuhlaus.
Olisin ihan nätti omalla hiusvärilläkin ja vähällä meikillä, silti haluan puunata ja laittaa, muutella itseäni jatkuvasti huvin vuoksi... Ei pelkästään ärsytä rahanmeno ja luonnontuhlaus, vaan kierre (esim hiustenvärjäys --> kuluneet latvat, lisää tuotteita). Toisaalta tykkään laittautua, toisaalta se rasittaa ja toivoisin olevani sellainen joka vaan pistää ripsarin, tukan ponnarille eikä kato peiliin loppupäivänä.
Onko jollakulla samaa, kuinka olette ratkaisseet?
No kosmetiikassa on monta puolta.
Voi ajatella omaa terveyttään, esim. hiusvärit ovat yksi haitallisin tuote - haluanko todella altistaa itsesi sille? Hajustetut, kasviuutteita ja alkoholia sisältävät tuotteet kuivattavat ihoa, allergisoivat ja herkistävät - onko järkeä käyttää niitä? Jne...
Sitten voi todella miettiä ympäristöasioita. Mistä ja miten tulevat kosmetiikan ainesosat, mitä aineita päätyy käytön jälkeen luontoon? Pakkaukset? Ja sitten eläinperäiset tuotteet: haluanko käyttää huulipunaa, jossa punainen väri tulee kymmenistä tuhansista murskatuista kirvoista?
Sitten voi tietysti miettiä kosmetiikkaa ihan oman kulutuksen kautta: miten paljon rahaa käytän johonkin poskipunaan, jota en oikeastaan tarvitse? Ja kun monet tuotteet pitäisi heittää pois n. 3kk käytön jälkeen ettei niissä ala kasvaa pöpöjä, miten paljon rahaa olen valmis satsaamaan oikeasti? Onko yli 60 euroa maksava merkkivoide todella parempi kuin marketin halpisvoide 8,49 e?
Toisaalta voi myös harkita kuinka paljon aikaa käyttää meikkaamiseen ja onko kasvoista tullut eräänlainen naamio jonka taakse piilottaa todellisen itsensä? Olenko riippuvainen tästä "roolistani" vai voinko mennä iloisesti lähikauppaan meikittä? Vai onko meikkaustaitoni noustanut luovuuttani ja tehnyt minusta taiteilijan? Pitäisikö oikeasti tehdä tästä ammatti, saisi leikkiä meikeillä päivät pitkät ja joku vielä maksaisi siitä palkkaa?
Nosto