Lue keskustelun säännöt.
Näettekö tulevaisuuden valoisana?
13.05.2016 |
minusta tuntuu, että kaikki menee vain huonompaan suuntaan. Tarkoitan ihan omaa elämääni, kun mietin läheisten vanhenemista, kuolemia, mahdollisia sairauksia. Mikään ei tunnu muuttuvan positiivisemmaksi. Ja joo, masennuslääkitys on mutta ei näytä auttavan :(
Kommentit (12)
En tiiä. Tulevaisuus kyllä pelottaa ja jännittää se miten tulee pärjäämään. Samoin isovanhempien vanheneminen tuntuu aika oudolta kun ne on ihan hyvässä kunnossa ikäisekseen. Iskän puolelta ukkikin täyttää 3 vuoden kuluttua jo 90 ja se tuntuu aika oudolta. Toisaalta tässä maailmassa on vielä omasta mielestä paljon koettavaa ja monta asiaa haluaisin kokea ja varsinkin matkustaa vielä moneen paikkaan, missä aikaisemmin en ole vielä käynyt.:)
T: 22-vuotias nuori mies/poika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset täälläkin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä huonommaksi asiat menevät.
Juuri näin. ap
Mun tulevaisuus on kyllä ihan valoisa.
Tottakai sitä itse vanheneee ja vanhemmat vanhenee, sairastuu ja kuoleekin. Ei se kiva ole. Mutta on monta muuta asiaa, jotka on kivoja ja kokonaisuus on hyvä. Omat lapset kasvaa ja aikuistuu ja saa elämän syrjästä kiinni ja saa omia lapsia. Edessä on urakehitksen huipentumat, muutama kiva projekti. Talous etabloituu vähitellen mutta varmasti. Sitten jossain vaiheessa jään pois töistä ja vapaa-aika lisääntyy.
Näen tuevaisuuden realistisen lupaavana. Tietysti voi sattua kamalia asioita, mutta se kuuluu elämään. Itsestäni kuitenkin on suurelta osin kiinni, millaiseksi oma tulevaisuuteni muodostuu. Ei tulisi mieleenkään jäädä surkeana odottelemaan muualta uhkaavia katastrofeja. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!
Pakko se on nähdä. Elämän kantava voima on nimenomaan toivo. Minulla ei ole siis muuta vaihtoehtoa, jos haluan elää onnellista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevaisuudessa ei ole töitä, kohta täytyy pukeutua huiviin ja pitkään mekkoon, kunnioittaa miehiä parempina ihmisinä, en tule saamaan kesätöitä, koulussakin on hankalaa...joten tulevaisuuteni ei näytä kirkkaalta.
Näen. Olen monessa suhteessa onnellinen. On muutama läheinen ystävä ja rakastava puoliso, joihin voi luottaa. Työni on kehnosti palkattua, mutta pidän siitä mitä teen ja tulen toimeen vähällä. Olen saanut elää ja asua maassa, jossa on puhdasta ja turvallista. Olen saanut itse määritellä elämäni suunnan ja ottaa vastuun päätöksistäni. Olen läpikäynyt vaikeita asioita elämässäni ja selvinnyt. Uskon, että tulen olemaan onnellinen tulevaisuudessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe sitä valoisana. Näen sen työläänä puurtamisena, jossa eteen tulee ongelma ongelman perään ja ne täytyy ratkaista, niiden välissä on hyvällä tuurilla pieni hengähdystauko ja sen jälkeen elämä mätkäisee jälleen uudella ongelmalla.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa ei ole töitä, kohta täytyy pukeutua huiviin ja pitkään mekkoon, kunnioittaa miehiä parempina ihmisinä, en tule saamaan kesätöitä, koulussakin on hankalaa...joten tulevaisuuteni ei näytä kirkkaalta.
Suomi on vapaa maa, täällä saa pukeutua ihan niinkuin huvittaa. Toisia ihmisiä kunnioitetaan, jos he ansaitsevat kunnioitusta tavoillaan ja käytöksellään, muuten ei. Pidetään näistä asioista kiinni, niin tulevaisuus on ainakin siltä osin valoisa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin haluaisin nähdä sen positiivisena, en vain pysty. Enemmän synkkiä tapahtumia kuin hyviä, pelkään. ap
Näen. Minulla taas elämä on parantunut vuosien saatossa aiemmasta. Olen selättänyt masennuksen, erinäisiä ongelmia ja työskennellyt sen eteen, että parantaisin elämääni. Olen myös peruspositiivinen ihminen ns. luonnostaan, eli jotenkin automaattisesti oletan tulevaisuuden olevan hyvä ja siinä uskossa on hyvä jatkaa elämää.
Samat fiilikset täälläkin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä huonommaksi asiat menevät.