Tuulivoimaloiden melumallinnukset

Tulee mieleen, että mallinnukset eivät ole riittävän tarkkoja ja toisaalta ihmiset reagoivat ääniin, joita asiantuntijat eivät katso haitallisiksi jonkin määritelmänsä mukaan. Pointti voi olla siinä, että mallinnus kertoo voimalan äänen kantautuvan jonkun takapihalle tasolla, jolla asiantuntija desibelikarttoineen katsoo, ettei se erotu kovin paljon muista ympäristön äänistä. Mutta kun se erottuu ainakin toisinaan selvästi ja sattuu häiritsemään, sitä pidetään haittana. Ympäristön äänet, niiden havainnointi ja arviointi ovat melkoisen mutkikas asiakokonaisuus. Mallinnukset perustuvat yleistyksiin, jotka kenties useinkin ovat liian karkeita.

Tuossa linkin takana olevassa jutussa sanotaan, että vaikka tuulivoimala olisikin jo rakennettu, kunnan ympäristöviranomaisten kautta siihen voi saada vielä säätöä. Suuntausta voidaan esim. vielä säätää tai käyttöaikoja rajoittaa. Ovatkohan ihmiset ymmärtäneet tämän mahdollisuuden?

Minusta tuntuu että tuulivoimaloita vastustavat paljon sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään tekemistä ko. alueen kanssa. Ovat ikään kuin huolissaan toisten puolesta.

Aivan kuten tuossa Ylen jutussakin sanottiin, vastustus on yleisellä tasolla. Perustellumpaa olisi, jos vastustaisi konkreettisin, selvästi argumentoiduin syin tuulivoimalaa jossain tietyssä paikassa. 

Ne häkkyrät voisi rakentaa jonnekin niin kauas ihmisistä, ettei tulisi mitään epäselvyyttä siitä, kuuluuko siitä häiritsevää meteliä vaiko ei. Jos varmuusraja on vaikka 3 km, niin rakennetaan ne jonnekin, jossa etäisyys asutukseen on 9 km. Problem solved.

Kustannuksista on aivan turha inistä, et "parhaat paikat nyt olis lähempänä asutusta", kun se tuulivoima on joka tapauksessa niin saatanan kallista, et se on ihan se ja sama. Jos se raha kerta kiinnostaa, niin eihän niitä rakennettaisi alkuunkaan. Nythän niitä rakennetaan pelkästään tukien takia. Kummasti näyttää olevan rahaa heittää kaivoon, vaikka samaan aikaan säästetään aivan kaikesta.

No mallinnuksessa käytetään esim yhtä lämpötilaa muistaakseni plus 10 astetta. Kyllä kait jokainen suomalainen on huomannut kuinka erilailla esim tienmelu kuuluu kun syksyllä maa jäätyy eikä ole vielä lunta. Mallinnuksen on tehty eurooppalaiseen ympäristöön. Ei suomalaisiin lämpötiloihin ja maastoihin (ääni kulkee vesistön päällä eritavalla kuin rehevässä lehtimetsässä). Ääni voi kulkeutua myös kallion kautta. Jne.

Välillä tuulivoimaihmiset käyttävät ihmisiä tornin juurella ja kehuvat kun ei kuulu mitään häiriötä edes näin lähellä. No ei se pahin melu välttämättä kuulukaan siihen. Ja asiantuntijat kun tarvittaessa rajoittavat voimalan tehoja ja päättävät mihin puolelle voimalaa mennään kuuntelemaanniineihän se pahalta kuulosta. Ja vielä kun ulkona muu melu peittää myllyn ääntä. Sitten kun mennään toiseen kohtaan ja illalla rauhoitutaan kotiin. Seinät vaimentavat paljon normaalia taustamelua mutta se matalataajuinen myllyn jumputus tuleekin läpi seinistä. Siinä sitten kuuntelet kotisi hiljaisuudessa myllyn ääniä.

Lisäksi suhtaudutaan niin että riittää ettei äänet haittaa 80 prosenttia ihmisistä. Ei paljon lohduta jos satut olemaan juuri se jota haittaa. Jos vaikka asut perintötilalla tai muuten unelmiesi talossa. Joko muutat tai kärsit...

Mitä tulee noihin jälkikäteen tehtäviin mittauksiin niin ne tehdään keskiarvoisesti pitkältä ajanjaksolta. Joten vaikka melua tulee kun tuulee välillä kovaa niin harvoin tuulee yhdestä suunnasta niin pitkään yhtäjaksoisesti että saataisiin korjauksia tilanteeseen vaikka ihmiset kärsisivätkin.

Muualla Euroopassa rajoitetaan tuulivoiman rakentamista lähelle asutusta nyt mutta Suomessa innostuttiin rakentamaan ihmisistä piittaamatta.

Tuossa on kyseessä matalataajuusmelu, joka voimistuu asunnon sisällä kun huoneen pituus saattaa olla lyhyempi kuin äänniaallon aallonpituus. Siksi ulkona tehty mittaus ei välttämättä vastaa todellisuutta. Lisäksi pulssimainen toistuva matala ääni voi räjäyttää ihmisen stressipuolustuksen päälle ja käydä mielenterveydelle.

Olisi mielenkiintoista tutkia millaista etäisyyttää mastoon pitävät luonnoneläimet. Toki niiden aistit ja asumukset eroavat ihmisistä. 

Mitattu melutaso ei välttämättä korreloi äänen häiritsevyyden kanssa. Eli melunormeja ei ylitetä, mutta ääni/melu aistitaan häiritsevänä.

Mun makuuhuoneen alapuolella on taloyhtiön pesutupa. Jos makaan sängyssä, saan ihan fyysistä pahaa oloa koneiden äänestä, jotenkin jylisee ja melkeinpä fyysisesti värisee se ääni. Jos olen toisella puolella asuntoa, ääni ei haittaa eikä se äänen kulku rakenteissa, vaikka toki lingon ja koneen pyörittelyt sinnekin kuulen. Siinä mielessä kaikki sympatiani tuulivoimalamelun uhreille.

Onko lähimuistiongelmat lisääntyneet tuulimyllyalueilla? KYLLÄ. Jopa työikäiset kärsivät muistiongelmista. Dementia lisääntyy huippu vauhtia. Ovatko Suomen päättäjät valmistautuneet tähän? Jopa koululaisilla on vaikea keskittyä lukemiseen, käsitöihin yms. suurta keskittymistä vaativiin töihin. Osaltaan tähän vaikuttavat myös kännyköissä päällä olevat ’Oma yhteyspisteet’. 500:n oppilaan kouluissa saattaa olla samanaikaisesti 250 Oma yhteyspistettä samaan aikaan päällä. Saattaa olla enemmänkin. Myös henkilökunnalla saattaa olla näitä päällä. Sama koskee kaikkia kotitalouksia ja työpaikkoja. Yhteyspisteet ja tuulimyllyt aiheuttavat pitkäaikaisesti käytettyinä pahoinvointia, lähimuistin heikkenemistä, oksettavaa oloa, pahoinvointia, pään särkyä, nivelkipuja, niska-hartiasärkyä, ahdistuneisuutta, ihottumaa, ihon keltaisuutta. Näihin oireisiin haetaan enenevissä määrin eri helpotuskeinoja: lääkkeitä, alkoholia, nuuskaa, muita päihteitä. Jopa huumausaineiden käyttö on lisääntynyt ’neitseellisillä alueilla’ esim. maaseudulla.