V***ttaa kun työssäkäyvät valittavat kun pitää mennä töihin!

Kuinkahan suuri prosentti menee töihin innoissaan koska se on niin mukavaa, ja kuinka iso prosentti sen takia, että siitä saa rahaa vaikka se vituttaa?

Veikkaan 20/80...muita veikkauksia tulemaan.

Töihin on mukava lähteä ja ollakin,

mutta silloin tympii, jos töitä on liikaa ja työaika ei riitä...Jos tätä on usein.

Tulisi tehdä sellaista, mitä työajan puitteissa ehtii, mutta...

No jos otan loparit, niin mistäs sitten rahaa perheen elättämiseen? Karenssi pamahtaa ja kun mun alalla sattuu oleen töitäkin, niin kohta löydän itseni taas töistä. 

Ja kyllä mä olen onnellinen, että töitä on, mutta kun on kolmen lapsen yh ja työ melko raskasta, niin ei voi kieltää, että kyllä sitä vois vähän pidemmän loman joskus ottaa. Lomaa kesällä 3 viikkoa kyllä… Ja kun sitten tässä ihanassa yhteiskunnassamme on vielä tilanne, että joku työtön yh vuokrakämpässä kaikkine tukineen, voisi saada käteen lähes saman kuin minä. Itselläni omistusasunto ja maksan esim. täydet päivähoitomaksut...

Minua harmitti pitkään se, että olin työttömänä kun lapset olivat pieniä. Nyt olen todella iloinen että olin. Kuinka hauskaa elämä silloin oli. Rentoa ja kiireetöntä, oltiin aina yhdessä, tehtiin paljon asioita. Aivan erilaista elämää kuin nykyinen, jossa lapsia työvuorosta riippuen näkee joinakin päivinä vaan sen tunnin. Onhan nyt töitä, mutta ei muuten oikeastaan kovin kaksista elämää työn ulkopuolella, verrattuna aiempaan.

Teen töitä niin kauan kun lapset ovat kotona. Sitten irtisanoudun, myyn asunnon ja muutan mökille ja teen sieltä käsin sen verran sijaisuuksia mitä peräkorvessa nyt sattuu olemaan. Pienelläkin rahalla pärjää kun menotkin on pienet.

Käyn töissä olosuhteiden pakosta. Palkalla saan katon pään päälle sekä pöytään ruokaa, muuhun ei riitä rahat. Vihaan työpaikkaani narsistisen pomon ja huonon organisoinnin takia.

Mikseivät työssäkäyvät valittajat mene alalle josta tykkäävät?? Jotain sellaista työtä löytyy varmasti jossa saa toteuttaa omia vahvuuksia. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Onko se masokismia, raahautua vastenmieliseen työhön joka päivä?

Ei nyt joka päivä nappaa lähteä aamuisin ruuhkaan tallustamaan. Pidän työstäni, mutta työskentelen kelaritiloissa ja kyllähän se välillä pännii etenkin näillä säillä että ei nää aurinkoa edes ikkunosta kuin lounastauolla. Joo rahallisesti työttömänä on inhottavaa olla, mutta näillä säillä aika luksusta kun voisi maata vaikka koko päivän rannalla tai olla puutarhatöissä. Mieheni muuten ihmetteli samaa kuin Ap kun itse oli työtön, sai töitä ja nykyään hänkin välillä valittaa kun pitää mennä töihin. :D

No itse tykkään käydä töissä. Näen muita ihmisiä, koen että panostan yhteiskuntaan, oma toimisto ja koko päivän saan istua koneella, ja saan palkaakin siihen päälle huomattavasti enemmän kuin kulutan. Työ on vaan nykyisin vähän tylsää koska osaan jo kaikki tehtävät ja haasteita ei oikeastaan ole. Tuntuu että on aika siirtyä eteenpäin.

Elättien kannattaa pitää päänsä kiinni.

Työssä käyvällä on valinnan mahdollisuus. Käyt töissä ja saat palkan tai jäät työttömäksi tai saikulle jos karenssi pelottaa. Työtön ei voi itse asiaa päättämällä nostaa elintasoaan jos töitä ei vaan saa. Kannattaa kokeilla pienellä rahalla elämistä jos se kateeksi käy.

Kyllä mäkin haluaisin töitä ja noista valituksista tulee vähän kateellinen olo. Toisaalta kyllä itseänikin työssä käydessä ärsytti mennä töihin, varsinkin jos vapaa-ajalla oli menossa paljon mielenkiintoisempaa tekemistä. Kaipa pitää uskoa, että niitä töitä kohta taas löytyy ja voi liittyä itsekin valituskuoroon.

Onhan se rasittavaa, että pitää nousta ainakin melko aikaisin, peseytyä ja pukea (toivottavasti) puhtaat vaatteet, matkustaa töihin ja lukea iltapäivälehtiä ja Facebookia jossain muualla kuin kotona. 

Harvalla työpaikalla on mukavia sohvia. Päiväuniakin usein paheksutaan.

Vierailija kirjoitti:

Elättien kannattaa pitää päänsä kiinni.

Pidä sitten suusi kiinni!

Vierailija kirjoitti:

Mikseivät työssäkäyvät valittajat mene alalle josta tykkäävät?? Jotain sellaista työtä löytyy varmasti jossa saa toteuttaa omia vahvuuksia. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Onko se masokismia, raahautua vastenmieliseen työhön joka päivä?

Itse olen alalla, josta todellakinpidän. Todennäköisesti tekisin vastaavaa vapaaehtoistyönä, jos olisin toisella alalla, mutta vapaaehtoistyössä tekisin vähemmän muutaman tunnin viikossa, joten tämän työn rasitteet eivät kävisi niin raskaaksi. Lisäksi on huomattava että joka hommassa on rastteensa, jos se ei ole itse työ, niin vikaa voi olla työkavereissa, homerakennuksissa, joissa joutuu työtä tekemään, työajat eivät sovi ihmisen luontaiseen rytmiin, pomo on ilkeä, työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, koska ei ole resursseja jne. jne.

Miksi muuten työttömät eivät tee ilmaiseksi töitä omalla alallaan?

Käyn töissä ihan tasan koska on pakko. Pitkä työmatka, henkisesti raskas työ ja pitkät vuorot. Lapsia näen tunnin pari iltaisin. Mies vuorotöissä, mitään perheaikaa ei ole kuin ehkä 1 viikonloppu samaan aikaan kuussa. Elämä on tasaista harmaata massaa vissiin sinne eläkeikään asti. Masentavaa, ei tässä autot ja oma talo paljon lohduta kun ei niistä ehdi edes nauttia.

Mitä jos Ap hankkisit elämääsi sisältöä niin ei tarvitsisi välittää niin hirveästi muiden tekmisisitä ja valitusten aiheista? Työttömänä voit ilmaiseksi pyöräillä, kävellä, juosta, uida, retkeillä luonnossa, opetella tunnistamaan kasveja ja eläimiä, ottaa aurinkoa, käydä kirjastossa ja lukea. Lähes ilmaiseksi voit käydä kaupungin kuntosaleilla, uimahallissa, museoissa, tehdä puutarha-tai parveketöitä, käydä työväenopiston kursseilla, avoimen tai kesäyliopiston kursseilla jne. Olisi ihanaa, jos voisin tehdä noita kaikkia, mutta kun arkipäivistä menee 10h työmatkoihin ja töihin, niin todella kortilla on aika. Vaikka näpyttelisit hakemuksia 4h päivässä, silti sinulle jäisi 6h enemmän aikaa noille kuin minulla. Mieti, kuinka ihanaa! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikseivät työssäkäyvät valittajat mene alalle josta tykkäävät?? Jotain sellaista työtä löytyy varmasti jossa saa toteuttaa omia vahvuuksia. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Onko se masokismia, raahautua vastenmieliseen työhön joka päivä?

Itse olen alalla, josta todellakinpidän. Todennäköisesti tekisin vastaavaa vapaaehtoistyönä, jos olisin toisella alalla, mutta vapaaehtoistyössä tekisin vähemmän muutaman tunnin viikossa, joten tämän työn rasitteet eivät kävisi niin raskaaksi. Lisäksi on huomattava että joka hommassa on rastteensa, jos se ei ole itse työ, niin vikaa voi olla työkavereissa, homerakennuksissa, joissa joutuu työtä tekemään, työajat eivät sovi ihmisen luontaiseen rytmiin, pomo on ilkeä, työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, koska ei ole resursseja jne. jne.

Miksi muuten työttömät eivät tee ilmaiseksi töitä omalla alallaan?

Miksiköhän? On se kumma?

Vierailija kirjoitti:

Mulle jumalavita kelpais työ! Ettekö tajua että ootte onnekkaita. Ja jos ei kiinnosta työnteko niin ottakaa prkl loparit! Nih..

Töissäkäyviä vituttaa, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä.

Meillä ei saa lomarahoja vapaana, kun porukkaa on niin vähän että ylimääräiset poissaolot notkauttavat toiminnan.

Minä olin työtön ja pätkätöissä vuosikausia. Pidän kyllä työstäni, mutta en pidä työpaikastani. En minä tässä olisi, jos saisin parempaa. Mutta kun oli työ ja tuska saada yleensä mitään. Työmatkani myös on todella raskas ja varsinkin nyt, kun julkisia on lopetettu, ettei käytännössä enää pääse kuin omalla autolla järkevästi. Yrittäjäksi ryhdyn heti kun saan nämä sekavat ajatukseni koottua niin, että saisin ahaa-elämksen siitä, mikä todella kannattaa. Se tuo säännöllinen palkkatulo kyllä voittaa. Uskon, että joku muu arvostaisi tätä työtä enemmän kuin minä. Työhöni pitäisi olla vähän vähemmän koulutettu, sillä alisuoritumista työni helppoudessaan on, vaikka työ itse onkin ihan mukavaa tehdä. 

Olen ammatissa josta tykkään yli kaiken, enkä ammattiani vaihtaisi yhtään mihinkään!!

MUTTA olen välillä niin hiton väsynyt, että ihan oikeasti tekis mieli välillä vaan jäädä nukkumaan, ja nukkua kerralla ja kunnolla tämä koko ajan päällä oleva väsymys pois. Ja kyllä, väsyneenä tulee valitettua monesta muutakin turhemmastakin asiasta.. Elän juuri elämäni ruuhkavuosia. Koti josta asuntolainaa, pieni lapsi, mies, epäsäännöllinen työ ja välillä olen työn puolesta parikin päivää poissa. Ihan yhtä lailla minulla on oikeus kitistä väsymystäni, kuin että sinä kitiset täällä työttömyyttäsi. Mitäpä jos vaikka keskittyisit nauttimaan näistä ihanista ilmoista, mistä minä en pääse koko kesänä nauttimaan, KUN OLEN TÖISSÄ!