Hypoteesi älykkäille: jos koulukiusaaminen johtaa kiusatun sekoamiseen ja kouluampumiseen, onko kiusaaja vastuussa?

On.

Ou miten syvällistä

Oletko jo 15?

Ei. Koska jos halutaan tuolla tavalla lähteä miettimään ketjureaktiota, ei se tuohon lopu. Kiusaaminenkin johtui jostain syystä (esim. kaltoinkohtelu kotona tai opettajan toimesta) ja tämäkin johtui jostain (ehkä kiusaamisesta tai vaikka vaan väsymyksestä) ja tämäkin jostain muusta (väsymys saattoi johtua siitä ettei terveydenhoitaja kuunnellut väsynyttä äitiä neuvolassa). Kuinka pitkälle ketjua pitää jatkaa ja miksi se vedetään juuri siihen tiettyyn kohtaan?

Koulukiusaaminen alle 18v keskuudessa (vai 16?) on aina opettajien ja vanhempien vastuulla. Viime kädessä. Kiusattu tai kiusaaja eivät vielä ole emotionaalisesti kypsiä ihmisiä ja kykeneväisiä vastaamaan teoistaan. Useista koulukiusaajista tulee ihan järkeviä ihmisiä aikuisena. Itse olin jossain kiusaajaporukassa ala-asteella, ja muistan kuin erään kiusatun äiti tuli pitämään tosi tunteikkaan puheen luokalle. Silloin sille hihiteltiin, mutta nyt aikuisena tuo on jäänyt mieleen, hävettää ja surettaa äidin puolesta. Sen muiston voimalla voin kasvattaa lapsiani niin, etteivät he ikinä kiusaisi.

Aikuiset ihmiset, jotka kääntävät selkänsä, ovat vastuussa. Eivät lapset.

"Vastuussa" ei ole oikea sana, koska ihminen kuitenkin päättää omista teoistaan itse. Kiusattu on vastuussa siitä, että on kiusannut, ja sillä tavalla vaikuttanut sen ihmisen psyykeen, josta sittemmin on tullut kouluampuja. Mun mielestä syyllisten etsiminen (siis muiden kuin ampujan itse) ei ole kovin relevanttia, koska koulukiusaus on rakenne ja ilmiö. Se, miten sitä voitaisiin estää ja miten siihen voitaisiin parhaiten puuttua, ovat relevantteja kysymyksiä. Minusta aikuiset, jotka mahdollistavat kiusauksen, ovat paljon enemmän "vastuussa" kuin itse kiusaajat, varsinkin kun puhutaan lapsista. Mutta oikeasti vastuussa eivät ole hekään.

Omalla tavallaan on kyllä, mutta kokonaan koulukiusaamisen tai kiusaajan syyksi asiaa ei voi pistää. Ei voida esimerkiksi olla varmoja siitä, onko kiusauksen uhrilla ollut elämässään muita ongelmia tai piileviä mielenterveysongelmia, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet lopputulokseen ja ampumiseen. Yleisestikin voitaisiin olettaa, että henkilöllä, jolla kaikilla elämän osa-alueilla koulukiusaamista lukuunottamatta menee hyvin, ei tule päätymään moiseen ratkaisuun. Jossain muussakin täytyy olla vikaa, kuin koulukiusaajassa.

Tämä ei ole hypoteesi vaan kysymys. Hypoteesi on olettamus.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Koska jos halutaan tuolla tavalla lähteä miettimään ketjureaktiota, ei se tuohon lopu. Kiusaaminenkin johtui jostain syystä (esim. kaltoinkohtelu kotona tai opettajan toimesta) ja tämäkin johtui jostain (ehkä kiusaamisesta tai vaikka vaan väsymyksestä) ja tämäkin jostain muusta (väsymys saattoi johtua siitä ettei terveydenhoitaja kuunnellut väsynyttä äitiä neuvolassa). Kuinka pitkälle ketjua pitää jatkaa ja miksi se vedetään juuri siihen tiettyyn kohtaan?

Kiusaajat kiusaa vaan koska ne on pahoja. Ne saa tyydytystä toisten kiusaamisesta. Ne nauttii siitä ihan samoin kuin terveet nauttivat toisten auttamisesta.

Kyllä, kaikki ovat vastuussa. Kiusaaja on vastuussa kiusaamisen seurauksista: siitä, että joku kasvaa kieroon ja hänestä tulee tappaja ja ihmisiä kuolee. Tappaja on sitten vastuussa siitä, että ihmisiä kuolee, tosia jää orvoiksi, lapsettomiksi muuten menettävät läheisensä, heidän elämänsä menee tavalla tai toisella pieleen ja he purkavat katkeruuttaan ja suruaan tavoilla, jotka aiheuttavat lisää pahaa muille ihmisille. Ja nämä ovat vastuussa siitä, mitä heidän töistää aiheutuu.

Samalla lailla jokainen hyvä teko kaikkine hyvine seurauksineen loputtomassa tulevaisuudessa on tekijänsä ansio.

Me olemme kaikki koko ajan vastuussa. Samaan aikaan sinä ja minä, sekä ensin että seuraavaksi pahaa tai hyvää tehneet. Tämä johtuu siitä, että samaan aikaan kuin jokainen meidän tekomme vaikuttaa seuraaviin, me voimme pohjimmiltamme myös tehdä valintoja ja jättää sen ensimmäisenkin pienen pahan teon tekemättä.

Ei ole ampumisesta vastuussa. Koska millään ei pystytä aukottomasti todistamaan että ampujan sekoaminen johtui juuri kiusaamisesta ja juuri kiusaaminen oli syynä ammuskeluun. 

Kiusaaja on kuitenkin vastuussa omista teoistaan ja osatekijänä ampujan pahassa olossa. Kyllä luulisi syyllisyyden painavan vaikka sinänsä ei vastuussa olekaan. 

Ei. Syyllisyys on ylipäätään merkityksetön konsepti moraalisessa mielessä. Koska elämme kausaalisessa maailmassa, kouluampujalla ei ollut mitään mahdollisuutta toimia toisin. Kuka tahansa meistä olisi toiminut samoin, jos meillä olisi kouluampujan geenit, aivot ja elämänkokemukset. Ei ole mitään maagista ominaisuutta, jonka turvin voisimme sanoa, että minä en ainakaan olisi toiminut noin. Kyllä olisit.

Vierailija kirjoitti:

Omalla tavallaan on kyllä, mutta kokonaan koulukiusaamisen tai kiusaajan syyksi asiaa ei voi pistää. Ei voida esimerkiksi olla varmoja siitä, onko kiusauksen uhrilla ollut elämässään muita ongelmia tai piileviä mielenterveysongelmia, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet lopputulokseen ja ampumiseen. Yleisestikin voitaisiin olettaa, että henkilöllä, jolla kaikilla elämän osa-alueilla koulukiusaamista lukuunottamatta menee hyvin, ei tule päätymään moiseen ratkaisuun. Jossain muussakin täytyy olla vikaa, kuin koulukiusaajassa.

Mielenterveys syyt on pelkkää tekosyytä.

Ketään ei kiinnosta eikä pidäkkään kiinnostaa koulukiusaajien elämä. Ketä kiinnostaa ihmisen elämä joka raiskaa ja tappaa pikkulapsia? Ei ketään. Sama juttu koulukiusaajissa.

Onko sadistinen ja systemaattinen kiduttaja vastuussa kidutuksen uhrin sielun murtumisesta?

ON.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ampumisesta vastuussa. Koska millään ei pystytä aukottomasti todistamaan että ampujan sekoaminen johtui juuri kiusaamisesta ja juuri kiusaaminen oli syynä ammuskeluun. 

Kiusaaja on kuitenkin vastuussa omista teoistaan ja osatekijänä ampujan pahassa olossa. Kyllä luulisi syyllisyyden painavan vaikka sinänsä ei vastuussa olekaan. 

Ei koulukiusaaja tunne mitään sympatiaa eikä empatiaa. Ne kiusaajat jotka kiusasiat tuota ampujaa tuntevat hyvin suurta tyydytystä siitä että se ihminen kärsi vuosia ja sekosi.

Infrastruktuurisesti ajateltuna tämä intellektuellin kaltainen aatesuunta harhauttaa optisesti subjektiivisena pidetyn suunnan antaen sille fraktuaaliset lähtökohdat tarkastellessamme asiaa gravitaation näkökulmasta.

Ei. Eikä tarvitse olla kovinkaan älykäs päätyäkseen tuohon vastaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Syyllisyys on ylipäätään merkityksetön konsepti moraalisessa mielessä. Koska elämme kausaalisessa maailmassa, kouluampujalla ei ollut mitään mahdollisuutta toimia toisin. Kuka tahansa meistä olisi toiminut samoin, jos meillä olisi kouluampujan geenit, aivot ja elämänkokemukset. Ei ole mitään maagista ominaisuutta, jonka turvin voisimme sanoa, että minä en ainakaan olisi toiminut noin. Kyllä olisit.

Vähän ontuva tuo "kuka tahansa meistä" -lausahdus. Jos minulla olisi kouluampujan geenit, aivot ja elämänkokemukset niin en olisi enää minä. 

Vastuussa ei ehkä ole oikea sana, mutta takuuvarmasti osasyyllisiä. Tietysti syyllisyysketjua voi jatkaa loputtomiin, mutta mikä on paras tapa itse vaikuttaa? Olla hyvä vanhempi, tehdä työnsä kunnolla ja olla asiallinen kaikkia kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei. Eikä tarvitse olla kovinkaan älykäs päätyäkseen tuohon vastaukseen.

Tai ehkä ei edess voi olla kovin läykäs siihen päätyessään?