Pelottaa ettei lapseni saa kavereita :(

Projisoitko lapseen omia kokemuksia vai mistä huoli kumpuaa?

Vierailija kirjoitti:

Projisoitko lapseen omia kokemuksia vai mistä huoli kumpuaa?

No varmaan vähän :) jäin jotenkin porukoiden ulkopuolelle pienenä. Lisäksi naapurustossa ei asu samanikäisiä lapsia. Onneksi on tuttavien lapset jotka voi aina "pakottaa" synttäreille tms jos tuntuu että ei ole muita. Omalle lapselle vaan haluaisi niin paljon kaikkea iloa ja hyvää

Ymmärrän tuskasi. Mulla on 7v lapsi, jolla on Asperger-piirteitä. Häntä itseään ei häiritse yhtään, jos ei ole kavereita. Tykkää olla itsekseen. Äitinä se tuntuu ikävältä, että hän on usein koulun pihalla yksin, mutta kun häntä ei kiinnosta muiden poikien leikit.

Teini-iässä ainakin kannattaa sitten rohkaista, että lähtee kylille hillumaan ja juomaan eikä jää kotiin pelailemaan. Vaikka heittää pihalle tai kuskaa itse keskustaan muiden nuorten kanssa. Muuten syrjäytyy aika pahasti sosiaalisista kuvioista ja tyttöystävätkin jää saamatta. Sitten on aikuisiällä masentunut ja syrjäytynyt, kun ei saa kavereita eikä pillua ja päätyy palstoille vinkumaan naisettomuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Teini-iässä ainakin kannattaa sitten rohkaista, että lähtee kylille hillumaan ja juomaan eikä jää kotiin pelailemaan. Vaikka heittää pihalle tai kuskaa itse keskustaan muiden nuorten kanssa. Muuten syrjäytyy aika pahasti sosiaalisista kuvioista ja tyttöystävätkin jää saamatta. Sitten on aikuisiällä masentunut ja syrjäytynyt, kun ei saa kavereita eikä pillua ja päätyy palstoille vinkumaan naisettomuuttaan.

Voi ei :D sitten tuo vaippapylly kirjoittaa tänne nimimerkillä "mies 2014", syö einespitsaa ja valittaa kun maailma on kohdellut väärin. Ap

Mä leikin lapsena lähes aina yksin ja teininäkään ei tullu iltamyöhään missään pyörittyä. Silti musta kasvoi kunnollinen ihminen. Että älä nyt ainakaan liikaa huolehdi etukäteen!

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi. Mulla on 7v lapsi, jolla on Asperger-piirteitä. Häntä itseään ei häiritse yhtään, jos ei ole kavereita. Tykkää olla itsekseen. Äitinä se tuntuu ikävältä, että hän on usein koulun pihalla yksin, mutta kun häntä ei kiinnosta muiden poikien leikit.

Varmasti riipaisevaa :( vielä kurjempaa olisi jos häntä kiinnostaisi ja olisi silti yksin.. Voi meidän pieniä lapsia. Eihän heidän elämäänsä oikein äidit pysty siloittamaan. Ap

Menkää leikkipuistoon sieltä voi saada ehkä kavereita tai sitten joku hoitopaikka tai kerho mis voi tutustua muihin lapsiin. Isompana voi sitten jotain urheilu harrastusta jalkapalloa,sählya,pesäpalloa ja jos ei ele rahasta pulaa niin sitten jääkiekkoa joka ei ole niin halpa harrastus kuin noi muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi. Mulla on 7v lapsi, jolla on Asperger-piirteitä. Häntä itseään ei häiritse yhtään, jos ei ole kavereita. Tykkää olla itsekseen. Äitinä se tuntuu ikävältä, että hän on usein koulun pihalla yksin, mutta kun häntä ei kiinnosta muiden poikien leikit.

Varmasti riipaisevaa :( vielä kurjempaa olisi jos häntä kiinnostaisi ja olisi silti yksin.. Voi meidän pieniä lapsia. Eihän heidän elämäänsä oikein äidit pysty siloittamaan. Ap

Näinhän se on. Sillä minäkin itseni lohdutan, että onneksi hän ei itse kärsi tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi. Mulla on 7v lapsi, jolla on Asperger-piirteitä. Häntä itseään ei häiritse yhtään, jos ei ole kavereita. Tykkää olla itsekseen. Äitinä se tuntuu ikävältä, että hän on usein koulun pihalla yksin, mutta kun häntä ei kiinnosta muiden poikien leikit.

Varmasti riipaisevaa :( vielä kurjempaa olisi jos häntä kiinnostaisi ja olisi silti yksin.. Voi meidän pieniä lapsia. Eihän heidän elämäänsä oikein äidit pysty siloittamaan. Ap

Näinhän se on. Sillä minäkin itseni lohdutan, että onneksi hän ei itse kärsi tilanteesta.

Pieni lapsi ei kärsi, mutta kyllä aspergeritkin sitten myöhemmällä iällä tajuavat, mistä jäävät paitsi.