En oikeasti kaipaa ystäviä, perhe riittää
Julkisesti en tätä sano, vain anonyymisti täällä. Minulla on mies ja ihanat lapset, enkä kaipaa ystäviä ollenkaan. Olen aina ollut tällainen. Omituinen.
Kommentit (3)
En minäkään jaksa jatkuvasti nähdä muita ihmisiä, tykkään olla kotona perheen kanssa. On mulla kuitenkin pari ystävää joihin pidän yhteyttä, välillä enemmän ja välillä vähemmän, pidän heitä tärkeinä.
Mitä jos menettäisit perheesi ap? Entä kun lapset kasvaa ja muuttaa pois? Kaipaisitko sitten muita ihmisiä vai viihtyisitkö yksin?
Mulla on ystäviä muutama mutta riittäisi hyvin jos näkisin heitä parin kuukauden välein. Ovat tärkeitä mutta kuitenkin joskus ahdistun jos puhelin soi enkä jaksaisi jutella, välillä kieltäydyn tapaamisesta jonkun keksityn syyn perusteella. Sitten kun ei ole vaikka kuukauteen pitänyt mitään yhteyttä, alkaa ahdistaa että kun pitäisi soittaa ja pitäisi nähdä...
Ei siinä ole mitään omituista. Hyvä jos koet olevasi onnellinen. Sosiaalisuutta ja isoa laajaa ystäväpiiriä vain liikaa korostetaan mun mielestä nykyaikana.