Lue keskustelun säännöt.
Olen todella sisäänpäinkääntynyt - onko joku päässyt tällaisesta tilanteesta pois?
18.04.2016 |
En puhu omista asioistani kellekään, paitsi tietenkin sellaisista, jotka eivät juuri koske minua itseäni. Olen sairastanut masennusta jo vuosia, mutta juuri kukaan ei tiedä siitä, koska en koskaan puhu siitä. En ole myöskään missään hoidossa. Olen käynyt nuorempana terapiassakin, mutta aika pintapuolista se oli sisäänpäinkääntyneisyydestäni johtuen.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi puhua muille sellaisista asioista joista et halua puhua?
No vaikka siksi, että tämä tilanne on eristänyt mut läheisistäni ja ystävyyssuhteita on myös katkennut. Lisäksi masennus on lamauttanut mut, esim. koulutukseni on jäänyt kesken. Käyttäydyn myös välillä väkivaltaisesti esikoistani kohtaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi puhua muille sellaisista asioista joista et halua puhua?
No vaikka siksi, että tämä tilanne on eristänyt mut läheisistäni ja ystävyyssuhteita on myös katkennut. Lisäksi masennus on lamauttanut mut, esim. koulutukseni on jäänyt kesken. Käyttäydyn myös välillä väkivaltaisesti esikoistani kohtaan.
Ap
Minäkin olen sisäänpäinkääntynyt, enkä puhu kellekään enkä edes haluaisi ystäviä, mutta toisaalta, minä en ole masentunut eikä ole muitakaan ongelmia.
Ei sinun ongelmasi sinänsä niinkään ole sisäänpäinkääntyneisyys vaan tuo masennus ja sen seuraukset. Hae nyt ihmeessä apua tuohon masennukseen, kun se selvästi on elämää rajoittavaa ja jopa lapsi joutuu siitä kärsimään. Lääkehoidon tehoon ei sisäänpäinkääntyneisyyskään vaikuta. Ja ehkä kun lääkkeellä pääset parempaan oloon kiinni, pystyisit jo terapiassakin puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi puhua muille sellaisista asioista joista et halua puhua?
No vaikka siksi, että tämä tilanne on eristänyt mut läheisistäni ja ystävyyssuhteita on myös katkennut. Lisäksi masennus on lamauttanut mut, esim. koulutukseni on jäänyt kesken. Käyttäydyn myös välillä väkivaltaisesti esikoistani kohtaan.
Ap
Minäkin olen sisäänpäinkääntynyt, enkä puhu kellekään enkä edes haluaisi ystäviä, mutta toisaalta, minä en ole masentunut eikä ole muitakaan ongelmia.
Ei sinun ongelmasi sinänsä niinkään ole sisäänpäinkääntyneisyys vaan tuo masennus ja sen seuraukset. Hae nyt ihmeessä apua tuohon masennukseen, kun se selvästi on elämää rajoittavaa ja jopa lapsi joutuu siitä kärsimään. Lääkehoidon tehoon ei sisäänpäinkääntyneisyyskään vaikuta. Ja ehkä kun lääkkeellä pääset parempaan oloon kiinni, pystyisit jo terapiassakin puhumaan.
Eikö se sisäänpäinkääntyneisyys ole tässä sinusta lainkaan ongelma, kun juuri se estää tuon avun hakemisen? En vain pysty hakemaan apua. Aina suunnittelen, mutten hae, koska en halua puhua ongelmistani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi puhua muille sellaisista asioista joista et halua puhua?
No vaikka siksi, että tämä tilanne on eristänyt mut läheisistäni ja ystävyyssuhteita on myös katkennut. Lisäksi masennus on lamauttanut mut, esim. koulutukseni on jäänyt kesken. Käyttäydyn myös välillä väkivaltaisesti esikoistani kohtaan.
Ap
Minä olen myös eristäytynyt muista masennuksen vuoksi. Mullakin masennus on myös aiheuttanut häiriökäyttäytymistä näpistelyn muodossa. Sairastuin melko vakavasti vuosia sitten ja se kaiketi laukaisi ton masennuksen. Lääkäri silloin kysyi, haluaisinko puhua ammattilaisen kanssa, mutta en halunnut. Ymmärrän nyt, että olisi pitänyt puhua, mutta nyt en uskalla/osaa oma-aloitteisesti hakea apua.
Miksi sinun pitäisi puhua muille sellaisista asioista joista et halua puhua?