Mitä tapahtui, kun saavutit haaveesi? (kihlat, naimisiinmeno, omakotitalo, koira, lapset ja farmariauto yms.)
Kommentit (23)
Sitten sitä alkaa miettiä seuraava tavoitetta....
Huh, olenkohan joku alien, kun noista yksikään ei koskaan ole ollut mulla haaveena. Enkä ole niitä saavuttanutkaan, jos ne siis jonkinlaisia saavutuksia ovat.
Oikeastaan ainoa haaveeni elämässä on ollut, että saisin elää terveenä ja läheiseni myös. Se on suurilta osin täyttynyt (ennen kuin viisikymppisenä sairastuin syöpään) ja se on tuntunut todella hyvältä. Jokaisena terveenä päivänä muistin olla kiitollinen asiasta, ja läheisteni terveydestä olen yhä.
Ja valkoinen lankkuaita? 😀 Ei tämä maailma vielä valmis ole, eivätkä haaveet loppuneet. Osa on täyttynyt, osa täyttymättä, osa muuttunut, niitä tulee ja menee. Abstraktimmat asiat ovat vaikeampia saavuttaa.
Olin ja elin elämääni tyytyväisenä siihen asti että mieheltä löytyi pahanlaatuinen syöpäkasvain
Mä en ole ajatellut niitä haaveina. Ne ovat vain elämää. Haaveilen ihan muunlaisista asioista.
Haaveeni on saavuttamatta, mutta se ei ole materiaalinen.
Tommoinen elämä kuulostaa sellaiselta, että ulkoisesti on kaikki hyvin, mutta sisäisesti ihminen on kuollut. Missä henkiset tavoitteet?
Minusta haaveet kuuluvat lapsuuteen ja nuoruuteen. Aikuinen ohjaa toimintaansa ennemmin elämänarvojen kuin epärealististen fantasioiden avulla. Prinsessahäistä ja komeasta miehestä unelmoiva kolmikymppinen vaikuttaa lähinnä keskenkasvuiselta.
Koiraa ei ole eikä tule ja on vain yksi lapsi..muuten kaikki löytyy. Ei ne oo ollut mun haaveita,ne on tullut "koska niin kuuluu tehdä".. Kaipaan jotain muuta,mutta en oikein tiedä mitä :( en oo koskaan oikein tiennyt mitä haluan elämältä..ei oo ollut haaveammattia tms.
No seurasi et olen hyvin hyvin onnellinen <3 seuraavia haaveita toteuttamaan!
En kutsuisi noita haaveiksi, mutta osa noista oli tiettyjä tavoitteita. Olen saavuttanut elämässäni kaikki tavoitteeni. Sen jälkeen olen elänyt tyytyväisenä tilanteeseen, ja toivonut että asiat saavat jatkua sellaisenaan. Pidän rutiineista, pidän arjesta ja siitä kun elämä rullaa tasaisesti.
Nautin saavutuksistani. Pitkistä metsälenkeistä koiran kanssa, lapsien hauskoista jutuista ja hyvästä seurasta, omakotitalon isosta terassista kesäillan auringossa miehen kanssa kuohiviinilasillisen kera, farkkuun mahtuu mukavasti tavaraa tyttöjen reissulla. Haaveilu jatkuu :-) Nuo on kaikki itsessään materiaa. Arvot on jotain muuta.
Eipä juuri mitään.
Jokapäivä yhden päivän lähempänä kuolemaa :D
En milloinkaan luovu tästä positiivisesta ajattelutavastani :)
En ole täysin onnellinen, mutta en myöskään onneton
Kun on työtä ja velaton talo ja autot se vähän rauhoittaa mieltä mutta silti outo tunne että ihan kuin vielä jotain puuttuisi
Sain kaiken ja kaikki on veitsenterällä. Itse olen pätkätyökierteessä, taas työtön. Mies menetti työn ja melkein viisikymppisenä on todella huonossa asemassa työmarkkinoilla. Tulot siis romahtaneet. Onneksi talolaina on aika vähissä, mutta muuten ollaan tätä vauhtia siinä pisteessä, että on pakko myydä talo. Se farkkukin ostettiin uutena, mutta nyt se vanhenee pihassa ja ei ole varaa edes huoltaa. Vielä on hyvä auto, mutta kuinka kauan...
Ympäristörikollinen kirjoitti:
Eipä juuri mitään.
Jokapäivä yhden päivän lähempänä kuolemaa :D
En milloinkaan luovu tästä positiivisesta ajattelutavastani :)
En ole täysin onnellinen, mutta en myöskään onneton
Kun on työtä ja velaton talo ja autot se vähän rauhoittaa mieltä mutta silti outo tunne että ihan kuin vielä jotain puuttuisi
Ai ai, ettei olisi hevoskuumetta. ;) Pian teilläkin kirmaa takapihalla oma raudikko... Mutta tosissaan, kannattaa kyllä hankkia se hevonen niin kauan kuin on vielä vuosia aikaa nauttia siitä.
Haaveilen ja myös saavutan haaveitani jatkuvasti. Jokaiselle haaveellekin täytyy vain asettaa realistiset tavoitteet ja miettiä mitä on valmis tekemään niiden haaveiden eteen. Ja hyväksyä, että kaikki ei tapahdu heti ja joskus haaveita täytyy muokata.
Lapsuudenhaaveeni ainakin toteutin ja opiskelin opettajaksi. Nyt en elä haaveillen, vaan nauttien tästä hetkestä. Nuo yllämainitutkin löytyvät, koiraa lukuunottamatta, mutta en ole pitänyt niitä tavoitteina, joiden puuttuminen tekisi elämästäni jotenkin epätäydellistä. Jos haaveilen jostakin, ne usein ovat myös toteutettavissa ja pientä puuhaa tuntuu koko ajan olevankin tekeillä ja suunnitteilla. Kaikin puolin olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni.
Olen alkoholistiperheestä joten olen nuoruudessani haaveillut todella paljon millainen elämäni tulisi olemaan.
Nyt olen toteuttanut haaveeni, osaksi työn ansiosta, osaksi tuurilla ja osaksi epäinnistumisilla mutta ne kun kaikki laskee yhteen on minulla ihana aviomies, terveet lapset, mukava työpaikka ja koti joka tuntuu kodilta:) kyllä, olen erittäin onnellinen:)
Kuinka pöhkö täytyy olla että alkaa vängätä "noi ei ole mun unelmia". Eiköhän aloituksessa olleet asiat ole vain esimerkkejä
Noi ei ole olleet ikinä mun haaveita.