Sielujen sympatia
Tiedätte(kö) sen tunteen, kun toisen ihmisen seurassa on valtavan helppo olla eikä sanojakaan tarvita...Mistä kaikesta siinä teidän mielestänne on kysymys? Viittaan nyt lähinnä naisen ja miehen väliseen sympatiaan.
Kommentit (10)
Juu. Se vanha klisee ensimmäistä kertaa tavatessa, "kuin oltaisiin tunnettu aina." Oltiin heti kuin vanhat ystävät. Aivan ihana tunne. Tapasin tällaisen miehen juuri muutama viikko sitten. Olisi tehnyt mieli vaan kapsahtaa toisen kaulaan... ♥
Vierailija kirjoitti:
Juu. Se vanha klisee ensimmäistä kertaa tavatessa, "kuin oltaisiin tunnettu aina." Oltiin heti kuin vanhat ystävät. Aivan ihana tunne. Tapasin tällaisen miehen juuri muutama viikko sitten. Olisi tehnyt mieli vaan kapsahtaa toisen kaulaan... ♥
Tuliko teistä pari?
Vierailija kirjoitti:
Juu. Se vanha klisee ensimmäistä kertaa tavatessa, "kuin oltaisiin tunnettu aina." Oltiin heti kuin vanhat ystävät. Aivan ihana tunne. Tapasin tällaisen miehen juuri muutama viikko sitten. Olisi tehnyt mieli vaan kapsahtaa toisen kaulaan... ♥
Kuvittelet vaan. Ennemmin tai myöhemmin jompi kumpi pettää toisen henkisesti, ja se sielunkumppanuus oli sitten siinä. Ihminen on ihminen.
Tiedän tunteen!
Tapasin kuukausi sitten miehen ja nyt vietettiin ekaa kertaa yhteinen viikonloppu. Mies on täysin päinvastainen mitä olen aina etsinyt mutta hän kolahti niin syvälle sieluun että molemmat olemme ihan ihmeissämme näistä tunteista. Ja juurikin se tunne että olisi aina tuntenut toisen, helppo olla ja puhua. Sellaista sielun sinfoniaa <3
Yölläkin hän piti kiinni ja puhu varovasti silmiin katsoen että hän ei ikinä haluaisi lähteä luotta pois. Haluaa olla vierelläni aina! Mun sydän niin sanoo samoin! On niin hyvä olla! Ihmeellinen se elämä voi olla välillä!
Aika usein menneisyydessä on jotain yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen!
Tapasin kuukausi sitten miehen ja nyt vietettiin ekaa kertaa yhteinen viikonloppu. Mies on täysin päinvastainen mitä olen aina etsinyt mutta hän kolahti niin syvälle sieluun että molemmat olemme ihan ihmeissämme näistä tunteista. Ja juurikin se tunne että olisi aina tuntenut toisen, helppo olla ja puhua. Sellaista sielun sinfoniaa <3
Yölläkin hän piti kiinni ja puhu varovasti silmiin katsoen että hän ei ikinä haluaisi lähteä luotta pois. Haluaa olla vierelläni aina! Mun sydän niin sanoo samoin! On niin hyvä olla! Ihmeellinen se elämä voi olla välillä!
Jos tämä ei ole ensimmäinen parisuhteesi, niin tiedät kai, että se alussa aina tuollaista?
Tiedän tunteen. Siksi onkin vaikea unohtaa, kun henkinen ja fyysinen yhteys on niin vahva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Se vanha klisee ensimmäistä kertaa tavatessa, "kuin oltaisiin tunnettu aina." Oltiin heti kuin vanhat ystävät. Aivan ihana tunne. Tapasin tällaisen miehen juuri muutama viikko sitten. Olisi tehnyt mieli vaan kapsahtaa toisen kaulaan... ♥
Tuliko teistä pari?
Ei sentään. Mies on varattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen!
Tapasin kuukausi sitten miehen ja nyt vietettiin ekaa kertaa yhteinen viikonloppu. Mies on täysin päinvastainen mitä olen aina etsinyt mutta hän kolahti niin syvälle sieluun että molemmat olemme ihan ihmeissämme näistä tunteista. Ja juurikin se tunne että olisi aina tuntenut toisen, helppo olla ja puhua. Sellaista sielun sinfoniaa <3
Yölläkin hän piti kiinni ja puhu varovasti silmiin katsoen että hän ei ikinä haluaisi lähteä luotta pois. Haluaa olla vierelläni aina! Mun sydän niin sanoo samoin! On niin hyvä olla! Ihmeellinen se elämä voi olla välillä!Jos tämä ei ole ensimmäinen parisuhteesi, niin tiedät kai, että se alussa aina tuollaista?
Onhan se vissiin totta että pessimismi ei pety, mutta nyt täytyy sinua näpäyttää että reilusti yli kolmikymppisenä sitä vaan tietää ja ymmärtää näistä asioista enemmän. Muutamien kokemuksien kautta voin sanoa että nyt tuntuu ihan h e l v e t i n hyvälle! Kyllä! Kolahti!
Siinä on minusta sekä fyysistä että henkistä vetovoimaa. Ja intuitiivinen tieto siitä, että toiselle uskaltaa antautua.