Miksi eron jälkeen tulee vaan mieleen ne hyvät muistot?

Kertokaas mullekin. Ero suunnitteilla...

No se on se Graduation goggles -ilmiö. Että esim 9-luokan viimeiset viikot kaikki on haikeita, vaikka ne muut pennut on kiusanneet ja olleet kamalia kaiken aikaa. Sama pätee eroon. Ihan yleistä.

Pitää käsitellä ja päästä sinuiksi sekä positiivisten että negatiivisten puolien kanssa. Vasta sitten pääsee oikeasti erosta yli. Aikansa se vie, mutta jos sen tekee kunnolla, ei jää pahaa painolastia tulevaisuuteen ja mahdollisiin seuraaviin suhteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Pitää käsitellä ja päästä sinuiksi sekä positiivisten että negatiivisten puolien kanssa. Vasta sitten pääsee oikeasti erosta yli. Aikansa se vie, mutta jos sen tekee kunnolla, ei jää pahaa painolastia tulevaisuuteen ja mahdollisiin seuraaviin suhteisiin.

Usein puhutaan tästä eron käsittelemisestä. Mutta mitä sillä tarkoitetaan? Asioiden miettimistäkö? Mistä tietää että käsittelee hommaa? Jotenkin hankalaa kun ei ole mitään konkreettista. Esim. siirrän tämän paikasta a paikkaan b = No nyt se siirto on käsitelty.

Mutta miten teet saman asialle joka ei ole mitattavissa kuten nyt esim. ero. Mistä tietää minkä verran käsittely vie aikaa ja milloin se on käsitelty?  Enkä tarkoita tätä piruillakseni vaan ihan itseäni varten mietin että miten käsittelen. Huh, vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää käsitellä ja päästä sinuiksi sekä positiivisten että negatiivisten puolien kanssa. Vasta sitten pääsee oikeasti erosta yli. Aikansa se vie, mutta jos sen tekee kunnolla, ei jää pahaa painolastia tulevaisuuteen ja mahdollisiin seuraaviin suhteisiin.

Usein puhutaan tästä eron käsittelemisestä. Mutta mitä sillä tarkoitetaan? Asioiden miettimistäkö? Mistä tietää että käsittelee hommaa? Jotenkin hankalaa kun ei ole mitään konkreettista. Esim. siirrän tämän paikasta a paikkaan b = No nyt se siirto on käsitelty.

Mutta miten teet saman asialle joka ei ole mitattavissa kuten nyt esim. ero. Mistä tietää minkä verran käsittely vie aikaa ja milloin se on käsitelty?  Enkä tarkoita tätä piruillakseni vaan ihan itseäni varten mietin että miten käsittelen. Huh, vaikeaa.

Itse käsittelin esimerkiksi sellaisia asioita, miten elämäntilanne ja oma identiteetti eron myötä muuttuu. Siis koko ajatusmaailma. Pitää käsitellä kaikki aiemmat unelmat ja suunnitelmat, niistä pitää luopua ja löytää uusia. Pitää ajatella, että enää et ole x:n puoliso, joten sinua ei enää kutsuta sukukekkereille eikä kaveriporukoihin. Arki muodostuu ihan erilaiseksi. Mihin aiemmin tarvitsit puolisoa, joudut nyt hoitamaan ihan itse. Ja sitten tietenkin se tunnepuoli ja parisuhteen ongelmien hyväksyminen. Joo, mönkään meni, mutta silti olet ihan hyvä ihminen, vai oletko. Tulee varmaankin kelattua vanhoja juttuja, olisiko jotain voinut tehdä toisin ja miltä silloin alkuaikoina tuntui. Hyvät hetket ja  huonot hetket. Onhan siinä käsiteltävää.

Ja siis vielä jatkan, että se käsitteleminen ei välttämättä ole sellaista tietoista ja laskettavaa, että "otanpas tässä nyt pari tuntia eron käsittelyyn ja ensi viikolla ehdin käsitellä 5 tuntia, joten kokonaisuudessaan tässä menee varmaankin puoli vuotta". Se käsittely saattaa lähteä siinä töihin ajellessa, kun radiossa tulee jokin biisi, johon liittyy muistoja. Se saattaa kolahtaa kovaakin, ja sitten olet koko päivän töissä itku kurkussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää käsitellä ja päästä sinuiksi sekä positiivisten että negatiivisten puolien kanssa. Vasta sitten pääsee oikeasti erosta yli. Aikansa se vie, mutta jos sen tekee kunnolla, ei jää pahaa painolastia tulevaisuuteen ja mahdollisiin seuraaviin suhteisiin.

Usein puhutaan tästä eron käsittelemisestä. Mutta mitä sillä tarkoitetaan? Asioiden miettimistäkö? Mistä tietää että käsittelee hommaa? Jotenkin hankalaa kun ei ole mitään konkreettista. Esim. siirrän tämän paikasta a paikkaan b = No nyt se siirto on käsitelty.

Mutta miten teet saman asialle joka ei ole mitattavissa kuten nyt esim. ero. Mistä tietää minkä verran käsittely vie aikaa ja milloin se on käsitelty?  Enkä tarkoita tätä piruillakseni vaan ihan itseäni varten mietin että miten käsittelen. Huh, vaikeaa.

Kun parisuhde päättyy, jokin on mennyt vikaan. Niissäkin suhteissa, joissa erotaan ystävinä ja yhteisestä päätöksestä. Suhteen ongelmien ymmärtäminen ja omien virheiden hyväksyminen auttaa välttämään niitä seuraavissa suhteissa. On hyvä pohtia miksi rakastui juuri tähän ihmiseen ja miksi hän ei kuitenkaan loppujen lopuksi sopinut sinulle. Onko itse toiminut jo aiemmissakin suhteissa tietyn kaavan mukaan, joka ei ole silloinkaan toiminut? Miten on lapsena tullut hyväksytyksi ja yrittääkö saada aikuisenakin hyväksyntää ja rakkautta samalla käytöksellä?

Parisuhteen ongelmien käsittely kestää juuri niin kauan kuin se kestää. Se on yksilöllistä. Vaikka itsestä tuntuu että on jo ehjä ja valmis uuteen suhteeseen, saattavat vanhat haavat aueta ennalta-arvaamatta.