Toisen uusperheen huonejaosta
Toisen keskustelun innoittamana kysyn täältä nyt apua omaan tilanteeseen. Kämpässä on kaksi makuuhuonetta, joista toinen tällä hetkellä meidän käytössä ja toinen miehen kahden lapsen, jotka käyvät siis joka toinen viikonloppu.
Meille syntyi vauva, joka nyt tottakai menee vielä kauan samassa huoneessa meidän kanssa, mutta mitäs sitten tehdään kun ei menekkään?
Tarvitseeko miehen lapset noin neljän vuorokauden takia kuukaudessa oman huoneen, ja onko ihan kohtuutonta viedä huone heiltä uuden lapsen myötä?
Tuntuu jo nyt tosi turhalta ajatukselta, että kituutettaisiin lapsen kasvettua pienessä makuuhuoneessa kolmestaan, sen takia kun miehen lapset käyttävät toista makuuhuonetta vain joka toinen viikonloppu.
Kertokaas mielipiteitä (muustakin kuin siitä, että on pitänyt mennä taas perustamaan yksi uusperhe, muiden uusperheiden joukkoon jne.) !
Kommentit (24)
Toisaalta miehen lapsille on varmasti ihan yhtä mukavaa huomata, että isi ei halua olla heidän kanssaan. Huonekin annetaan vauvalle ja isommat lapset päätyvät olohuoneen lattialle.
Eli olisiko reilumpaa, että vauva saa pitää makuuhuoneen, isommat lapset saavat pitää makuuhuoneen ja perheen aikuiset siirtyvät olohuoneen lattialle ihan kuin muistutuksena siitä, että kaikki lapset ovat arvokkaita. Tai ainakin vanhempien pitäisi teoillaan näyttää, että väärä äiti/isä ei merkitse sitä, että lasta ei arvosteta.
No riippuu vähä iästä, mutta tuskin isommille tarvitsee varata omaa huonetta. Eiköhän he voi nukkua siinä samassa huoneessa, jossa kolmaskin sen jokatoisen viikonlopun.
Isäni meni uusiin naimisiin ja vaimonsa mukana tuli kaksi lasta. Ei ollut minullakaan enää omaa huonetta, mutta ymmärsin kyllä, että he tarvitsevat niitä huoneita enemmän kuin minä joka toinen viikonloppu.
Ei kai tuolla väliä. Kerkiätte hyvin eroamaan ennenkuin vauva kasvaa niin isoksi että tarvitsee oman huoneen.
Minkäikäisiä viikonloppulapset ovat? Onhan se hullun kuuloista että yksi huone olisi tyhjäkäytössä suurimman osan aikaa.
Jos toinen makkari on vanhemmilla ja toinen pienemmällä lapsella (tulevaisuudessa), niin eihän nuo viikonloppulapset mahdu mihinkään.
Voisiko vanhemmat muuttaa olkkariin. Jos isompi asunto ei ole vaihtoehto.
Vanhemmat olkkariin ja lapsille huoneet. Pienelle oma ja viikonloppulapsille oma.
Mun mielestä olis tosi huono sijoittaa pieni samaan viikonloppulasten kanssa.
Onko ihan poissuljettu ajatus muuttaa isompaan kämppään? Ymmärrän jos rahallisesti on, mutta itse muuttaisin tilanteessani neliöön. Kolmatta makkaria voidaan sitten pitää vieras-/työhuoneena.
Minkä ikäisiä miehesi lapset ovat? Jos ovat jo koulukkaita, niin asiasta voi varmasti keskustella heidän kanssaan. Tilaongelmahan on teillä ihan oikeasti edessä.
Meillä on meno vähän toinen, koska asutaan omakotitalossa ja makuuhuoneita on riittävästi kaikille, mutta silti:
Vaikka lääniä riittää, niin lapset nukkuvat vierashuoneessa, kun oman huoneen pitäminen ei oikeasti onnistunut, ei sitten millään. Saavat oman huoneen sitten kun vierashuone alkaa pysyä kunnossa. Nyt kun on vauva tulossa, niin ymmärtävät myös sen option, että jos käyttäytyy kuin vauva, niin saattaa joutua jakamaan huoneen vauvan kanssa - mikä ei ole koululaiselle kaikkein mieluisin vaihtoehto.
Itseä inhottaa olla jämy tämmöisissä asioissa, kun olisin mielelläni vain kiva aikuinen, mutta hommat ei pelitä, jos kaikki perheen jäsenet ei noudata samoja sääntöjä...
Mutta siis en nyt kyllä teidän tilanteeseen osaa sanoa muuta, kun että keskustelemalla eteenpäin. Uskoisin, että
Meillä saman tyyppinen tilanne.
Meillä on kolmio, jossa asuu mieheni lapset (2kpl) joka toinen viikko ja itselläni on 1v 9kk taapero. Minun lapsi nukkuu vielä toistaiseksi samassa huoneessa meidän kanssa ja mieheni lapset jakavat toisen makuuhuoneen.
Olemme viime aikoina ruenneet puhumaan lapsille, että kun poikani täyttää kaksi, hänen sänkynsä siirretään heidän huoneeseen. Ei tähän mennessä ole tullut vastustusta, taapero kuitenkin lähinnä vain nukkuu siellä ja pojan lelut on edelleen olohuoneessa ja hänen vaatteensa vaatehuoneessa niin kuin nytkin.
Minäkin näen tilanteen niin, että toiseen makuuhuoneeseen muuttaa vauva, ja pojat nukkuvat samassa huoneessa joka toinen viikonloppu. Ehkä vauva kasvettuaankin vielä voi nukkua siellä äidin ja isän vieressä joka toinen vikonlopu (kun pojat ovat teillä).
Aika pieni kämppä kyllä. Katselisin uutta ja vähän isompaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on meno vähän toinen, koska asutaan omakotitalossa ja makuuhuoneita on riittävästi kaikille, mutta silti:
Vaikka lääniä riittää, niin lapset nukkuvat vierashuoneessa, kun oman huoneen pitäminen ei oikeasti onnistunut, ei sitten millään. Saavat oman huoneen sitten kun vierashuone alkaa pysyä kunnossa.
Öö, nyt en ymmärrä. Jos lapset nukkuvat vierashuoneessa, niin silloinhan se on niiden oma huone. Miten se oma huone eroaisi vierashuoneesta?
Toinen makkari on äidin ja isän, toinen lasten. Siis kaikkien lasten. Se ei ole pienimmän oma huone, jossa toiset saavat nukkua teillä ollessaan. Mutta ei myöskään isompien lasten huone, jossa pienin saa nukkua. Se on kaikkien teidän lasten yhteinen huone, jossa se pienin vaan sattuu viettämään enemmän aikaa ja sillä varmaan on sitten enemmän omia tavaroitaan siellä.
Joo onhan se varmaan vähän kurjaa kouluikäisten joutua jakamaan huone taaperon kanssa, mutta eiköhän sen neljänä päivänä kuukaudessa kestä. Pienelle voi olla hauskaakin vaikka joinain kertoina leikkiä, että hän on telttaretkellä ja nukkuu olohuoneessa tms. niin saavat isommat sitten enemmän rauhaa.
Minä ottaisin sen pienen teidän huoneeseen nukkumaan kun isommat on käymässä. Hänen tavarat ja vaatteet jne voi olla siellä lastenhuoneessa. Eli hyvät säilytysjärjestelmät. Hyvä pöytä ja sängyt kaikille.
Voi että tekee surulliseksi nämä uusperhekuviot. :( Olisi h i r v e ä ä olla se lapsi, joka ei mahdu mihinkään, kun isi/äiti päätti "tehdä itsensä onnelliseksi", ja vaihtaa ydinperheen johonkin vieraaseen säätöön. Siihen vielä tehdään se yhteinen rakkauspakkaus, joka tulee aina olemaan erityinen, koska hänen ei tarvitse reissata kahden kodin välillä ja ikävöidä jatkuvasti toista vanhempaa. :(
Mun mielestä siinä nyt on ehkä vähiten järkeä, että me vanhemmat vaihdettaisiin olohuoneeseen. Aikaisemmassa asunnossa, joka oli kaksio, asuimme olohuoneessa ja makuuhuone oli lasten. Totesimme, että kyseinen järjestely ei meillä toimi.
Kiitos hyvistä ehdotuksista, näillä varmasti päästään ajatuksissa eteenpäin, vaikkei asia ajankohtainen olekkaan. :)
Ja niinkuin joku ehti sanoa niin keritään vielä eroamaan, ennen kuin pienimmäinen tarvitsee omaa huonetta, joten eihän tässä ole ongelmaa välttämättä ollenkaan ;)
Ap
Joko kaikki lapset samaan huoneeseen vierailujen ajaksi, kun pienin on kasvanut niin isoksi ettei enää nukuu vanhempien huoneessa. Tai vaihtoehtoisesti vanhemmat nukkuvat olohuoneessa ne muutaman yötä kuukaudessa, kun kaikki lapset ovat paikalla. Reilumpaa lapsia kohtaan, jos heitä ei laiteta nukkumaan jonnekin olohuoneen nurkkaan, kun pienimmällä on oma huone käytössä.
Muutto isompaan asuntoon ratkaisisi ongelman helpoiten, mutta se ei aina ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Voi että tekee surulliseksi nämä uusperhekuviot. :( Olisi h i r v e ä ä olla se lapsi, joka ei mahdu mihinkään, kun isi/äiti päätti "tehdä itsensä onnelliseksi", ja vaihtaa ydinperheen johonkin vieraaseen säätöön. Siihen vielä tehdään se yhteinen rakkauspakkaus, joka tulee aina olemaan erityinen, koska hänen ei tarvitse reissata kahden kodin välillä ja ikävöidä jatkuvasti toista vanhempaa. :(
En tiedä kärsinkö itse kauheasti vaikka joka toinen viikonloppu nukuinkin veljeni kanssa äitimme sohvalla. Enemmän ärsytti äitipuoli, joka lastensa kanssa muutti meille ja vei sen mulle luvatun huoneen. Eikä sekään nyt niin, mutta se perk... kusipäinen äitipuoli....
Mitenkä te kaikki onnelliset ydinperheet, onko teillä kaikilla lapsilla omat huoneet vai joutuuko sisarukset asustamaan samassa huoneessa?
Ap
Ydinperhe, olisi omat huoneet mut lapset haluaa nukkua samassa.
Toisen makkarin pääkäyttäjäksi tulee teidän yhteinen lapsi, mutta sinne sijoitetaan myös kerrossänky ja joku lipasto/kaappi miehen lapsia ja heidän tavaroitaan varten.