Luitteko " uusperheen vaikeudesta" uusimmasta vauva-lehdestä?
Tuo tarina oli ihan kuin omani paitsi miehen exä tekee vieläkin " kiusaa" enkä ole sopeutunut asiaan että meillä käy miehen lapsi noin kerran kaksi kuussa (viikonlopun). en osaa silloin olla oma itseni. Ja jaikkein inhottavinta tällä hetkellä on se että mieheni tytär 6v puhuu aivan omiaan meidän perhe-elämästä, mm. minä varastan mieheltäni rahaa että pääsen pubiin (asiassa oli sen varran totta että olin silloin terassilla siiderillä käymässä!!!), tappelemme koko ajan mitä todellakaan emme tee...!!!!
Koska kaikkeen tottuu muut samassa jamassa olevat? Kuten artikkelissakin sanottiin ei olisi kyseinen henkilö lähtenyt suhteeseen jos olisi tiennyt mitä vastaan tulee... en olisi minäkään niin tehnyt, vaikka sitten minulla ei kyllä olisi ihanaa miestä ja vuoden vanhaa lasta.
Kommentit (2)
vaikka kaikenlaista vaikeaa oli ollutkin (viittaan siis Vauva-lehden tarinaaan)
mutta tuollaisia lukiessani aina osaan olla kiitollinen siitä että aikanani jänistin suhteesta mieheen jolla oli lapsi edellisestä liitosta. Yhä hän on minulle se elämäni suurin rakastuminen ja tuolla hetkellä kaikki näytti hyvältä; miehen suhde ex-vaimoon oli asiallinen ja kerran tapaamani, silloin 5v tyttö, vaikutti mukavalta tapaukselta. Kuitenkin jokin pelotti ja mielessä pyöri kaikki ikävät tarinat uusperhehelvetistä niin että päädyin sitten jättämään miehen.
Myöhemmin löysin uuden, lapsettoman miehen ja nyt meillä on kaksi pientä lasta. Suhteemme on hyvä vaikkei koskaan yhtä tulinen mitä tämän ex:n kanssa, siksi toisinaan olen miettinyt mitä jos... Nyt kuitenkin koen tärkeäksi että lapsemme saavat elää ehjässä perheessä, enkä olemassaolollani hankaloita kenenkään lapsen elämää (ja käänteisesti kukaan entisen suhteen lapsi ei hankaloita meidän elämäämme).