Voiko eron ottaa pettämisen takia, jos pettäminen tapahtui jo vuosia sitten..?

Suuret puheet eivät pettämistä estä - ihminen joko antaa itselleen luvan pettää tai sitten ei. Puhumalla ja kyselemällä sitä ei miksikään muuteta, ja jos mies on kerran jo osoittanut että hän on katsonut olevansa oikeutettu pettämään vaikka tietää mitä tuskaa siitä vaimolle aiheutuu, hän ei ansaitse anteeksiantoa. Hän on VALINNUT pettämisen. Aina voi valita myös toisin.

Ja ihan oikeasti, uskooko joku että pettäjä kysyttäessä vastaa rehellisesti pettäneensä tai aikovansa pettää tulevaisuudessa???

Vierailija:

Voisit ottaa asian puheeksi ja kertoa rakentavasti, miten asia sinua vaivaa ja luottamuspula. Ja kysyä, rakastaako miehesi sinua, ja haluaako ja aikooko pysyä vastedes uskollisena? Voithan kysyä sitäkin. onko ollut uskollinen sen jälkeen? Jos se helpottaisi sinua ja voisit taas luottaa?

jos miehesi ei tähän suostu niin ilmoitat eroavasi ja ilmoittavasi kaikille syyksi pettämisen.

Sanot miehellesi ettet pääse yli siitä pettämisestä ja haluat erota. Täytät paperit joko yksin tai teette sen yhdessä.



Tuon vuoksi erosin heti petturimiehestäni koska en olisi voinut luottaa ja niin oli parempi.

Sitä paitsi ei kai eroon tarvita mitään yhtä selkeää syytä? Jokainen voi erota milloin ja miksi haluaa, eikä siihen tarvita toisen suostumusta eikä ulkopuolisia todistajia (niinkuin vielä jokunen aika sitten).

Vierailija:

Voiko eron ottaa pettämisen takia, jos pettäminen tapahtui jo vuosia sitten..?

Että mitä jos kaikki leimaavatkin minut " huonoksi" ja menetän koko tukiverkostoni? Miten pärjään jos kaikki kääntävät minulle selän? Mitä jos vaikka suku alkaa painostaa, että lapset pitäisi jättää isälle? jne. jne.



Teoriassa ero on todella helppo prosessi. Käytäntö on valitettavasti (joissakin tapauksissa) täysin eri asia...



ap

Ja onpahan tosi huono syy pysyä huonossa, luottamuspulasta ja keskinäisestä kunnioituksesta puuttuvassa liitossa. Pettämisessä todellakin vastuu siitä, että liitto korjautuu on pettäjällä. Hänen pitää käydä asia vaikka 100 000 kertaa läpi toisen kanssa, sillä hän siihen on alunalkaen ollutkin syyllinen.

Heitä kaikki syyllisyys pois mielestäsi. Omien syyllisyyden tuntojesi vuoksi et ole vielä eronnut (mitä muut minusta ajattelevat, olenko huono nainen, enkö osaa antaa anteeksi-syyllisyysteemoja)

ei saa tuomitsevia katseita, ainakin sinun tapauksessa.



Sanot vaan, että sinä et voinut käsitellä pettämistä ja antaa anteeksi, koska miehesi halusi vain unohtaa koko asian ja tämä loukkasi sinua. Et luota jne.... jos vain hyssyttelet ja sanot, että " kasvoitte erilleen" , niin johan kaikki ovat ´tuomitsemassa. Lisää vielä, että yritit jo pari vuotta (vai kuinka kauan yrititkään) lasten vuoksi, mutta katsot, että lapsille on parempi, että äiti on onnellinen, eikä katkeroitunut.

pitkässä suhteessa toisen naisen kanssa. Enkä tiedä mitä tekisin. Toisaalta, siitähän on jo vuosia. Mutta kuitenkin, pystynyt pettämään ja vielä elämään itsensä kanssa kertomatta jo monta vuotta. Todella vaikea tilanne. En siis osaa antaa neuvoja, mutta meitä on muitakin saman asian kanssa painiskelevia.

Erositte tai ette. Ei sitä täysin unohda koskaan, vaikka anteeksi antaisikin. Kun saa annettua anteeksi, siihen saa itse emotionaalista etäisyyttä, se ei enää satu niin paljon. Luottamuksen puutettahan tuollainen helposti aiheuttaa. Silti kannattaa miettiä, että mitä sitten, jos uudestaan pettää, kannattaako koko elämä menettää sen takia, että pelkää sitä. Ehkä sitä ei koskaan tapahdukaan? Takana on kuitenkin yhteisiä vuosia paljon. Ehkä lasten kotikin on kyseessä? On myös hyvää. Jokaiseen avioliittoon mahtuu niin hyvää kuin huonoakin. Olisitko onnellisempi yksin - oikeasti?! Ehkä olet entistäkin epäluuloisempi ja mietit, mitähän se mies tänäänkin puuhaa?



On tietysti ikävää, ettei miehesi ole halunnut käsitellä asiaa enempää. Ja kukapa meistä haluaisi ruotia asioita, jotka haluaisi itsekin unohtaa? Onhan se ymmärrettävää, mutta sinun kannaltasi kurjaa, jos asia jää ikäänkuin ilmaan roikkumaan. Voisit ottaa asian puheeksi ja kertoa rakentavasti, miten asia sinua vaivaa ja luottamuspula. Ja kysyä, rakastaako miehesi sinua, ja haluaako ja aikooko pysyä vastedes uskollisena? Voithan kysyä sitäkin. onko ollut uskollinen sen jälkeen? Jos se helpottaisi sinua ja voisit taas luottaa?



No, neuvot vähissä näin kipeissä asioissa. Toivon, että liittonne korjaantuu!

ei löydy, onko sinulla muut asiat kunnossa, tai painaako mieltäsi joku ? Kannattaisiko käydä juttelemassa vaikka jonkun luotettavan ystävän kanssa, tai sitten varaat ajan perheterapeutille. Vaikka eroaisit, auttaisiko se tähän sun mielentilaan positiivisesti?