Lue keskustelun säännöt.
Törmäsin vanhoihin koulukiusaajiin baarissa, aivan paska olo nyt
27.02.2016 |
Koko yläasteen nuo jaksoivat muistuttaa kasvoissani olevasta luomesta (iso) ja ikä ei ole näköjään lisännyt järkeä päähän.
Tulivat pöytääni ja alkoivat vittui**a "Hei katos, paskanaama on täällä" "Koska oot viimeks pessyt naamas"
Ja muita yhtä älykkäitä kommentteja.
Itkin koko loppuillan/yön ja nyt kun heräsin niin ei ole yhtään parempi olo. Haluaisin kaivautua maan alle.
Kommentit (39)
Mitä ihmettä? Minkä ikäisistä ihmisistä nyt on puhe?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sun valinta, uhriudutko tuosta vai et. En halua vaikuttaa kovalta tai epäempaattiselta, mutta joskus pitää vain päättää olla välittämättä idioottien sanomisista ja ajatella, että tuon tasoisilla idiooteilla ei ole valtaa pilata sun iltaa. Idioottejahan nyt aina piisaa. Mieti monia julkkiksia, tai ihan vaan vaikka bloggareita, minkä määrän shaissea saavat niskaansa joka päivä joltain taholta. Jos joka kerta siitä murtuisi, niin siinähän olis kohta ranteet auki.
Kolmikymppiset naiset kyseessä. Ap
Silkkaa idiotismia tuollaiset kommentit !
Ja kulta pieni, opettele rakastamaan ja olemaan ylpeä siitä mitä olet. Olet varmasti hyvän näköinen <3
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittu mitä porukkaa! Sinulla voi olla luomi kasvoissa, mutta noilla vikaa ihan pään sisällä. Kiitä luojaa siitä että saat olla itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppiset naiset kyseessä. Ap
Öö mitä? Miksi annoit tuon tapahtua? Olethan itse varmasti jo kasvanut aikuiseksi ja saanut itseluottamusta. Minä olisin tällaisiin ihmisiin suhtautunut kylmänbkohteliaasti. "Hei mirja ja katja, tekin täällä baarissa, onko mukava ilta?" jos typerät puheet jatkuisivat toteaisin "Voisitteko poistua, meillä on keskustelu kesken" ja ollut puhtaasti huomioimatta näitä. Ihan rehellisesti sanottuna itseään ja vain itseään tuon ikäiset tuossa vain nolaavat. Ainoa tunne mulla ois ollut sääli. Oon muutaman kerran ollut hieman vastaavassa tilanteessa (en noin pahassa), ja pois ajaessani mun päällimmäinen tunne on ollut hyvä helpotus, että ihana ettei mun tartte aikuisuuttani viettää noin keskenkasvuisessa seurassa vaan ympärilläni on hyväntahtoisia aikuisia. Hyvähän se on välillä muistaa että muunkinlaisia ihmisiä on. Sääliksi käy ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, mä joudun kestämään vastaavaa kaikki työpäivät yli 50v työkavereilta.
"Pitäiskö sun ajaa tuo parta", mulla paljon karvaa kaulalla ja leuassa.
"Mä en käsitä miten joku ei leikkauta tuollaisia isoja patteja naamastaan", vihjaillen sanottu ja samalla vilkuillaan mua. Joo, mulla rasvapatteja kasvoissa.
"Mä en ikinä pidä tukkaa tavallisella ponnarilla", minä taas pidän kun tällä hetkellä tukka liian lyhyt saadakseen letille tms.
Tuollaisia kommentteja 5 päivää viikossa.
Karvat piilotan massiivisiin huiveihin, mutta nuo muut on vaikee muuttaa hetkessä. Patit naamasta pitäsi poistaa plastiikkakirurgin toimesta ja se maksaa kun niitä on noin 10kpl eikä mulla ole siihen varaa.
Sorry, en nyt pysty auttamaan.
Oliko noi siis oikeita lainauksia mitä ne sanoi? Ihan käsittämättömän paskoja tyyppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten olisikin sanonut suoraa töissä uteliaalle että säästän ja ei oo varaa kun pitää olla taitava lääkäri
Vierailija kirjoitti:
Hei, mä joudun kestämään vastaavaa kaikki työpäivät yli 50v työkavereilta.
"Pitäiskö sun ajaa tuo parta", mulla paljon karvaa kaulalla ja leuassa.
"Mä en käsitä miten joku ei leikkauta tuollaisia isoja patteja naamastaan", vihjaillen sanottu ja samalla vilkuillaan mua. Joo, mulla rasvapatteja kasvoissa.
"Mä en ikinä pidä tukkaa tavallisella ponnarilla", minä taas pidän kun tällä hetkellä tukka liian lyhyt saadakseen letille tms.Tuollaisia kommentteja 5 päivää viikossa.
Karvat piilotan massiivisiin huiveihin, mutta nuo muut on vaikee muuttaa hetkessä. Patit naamasta pitäsi poistaa plastiikkakirurgin toimesta ja se maksaa kun niitä on noin 10kpl eikä mulla ole siihen varaa.Sorry, en nyt pysty auttamaan.
Ei jumanvita! Miksi suostut tuohon?? Mikset pidä puoliasi? Tuohan on ihan kamalaa! Esimiehelle puhumaan ja jos sekään ei auta niin seuraavalle tasolle. Älä hyvä ihminen suostu tuohon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!
Ei useinkaan mene näin. Monet aikoinaan koulussa kiusanneet ovat pärjänneet elämässään hyvin. Ovat kasvaneet aikuisiksi ja kehittyneet ihmisinä.
Myös kiusatun tulisi käydä tuo läpi eikä uhriutua. Uhriutumisesta kärsii kiusattu itse.
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!
Kyllä se on yleensä niin, että koulukiusattu traumatisoituu, menettää luottamuksensa ihmisiin, eikä näin ollen kykene parisuhteeseen tai kestä työpaikan juoruilevaa hornankattilaa. Moni masntuu ja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiusaaja menestyy ja sen kun porskuttaa. Yhä niin kouluissa kuin työpaikoillakin se kiusattu saa lähteä. Ja jos on pahasti traumatisoitunut kiusaamisesta, kiusaajatyypit myöhemmin haistavat veren ja käyvät käsiksi helppoon uhriin.
Tästä on omakohtaista kokemusta. On hyvä koulutus, mutta lähes kaikki muu puuttuukin. Onneksi muutama luottoystävä. Työpaikkakiusaaminen sai aikaan sen, että välttelen ihmisiä. Tiedän olevani fiksu ja ihan ok muutenkin näin älyllisellä tasolla, mutta syvemmällä, henkisellä tasolla olen yhä se rääkätty pikkutyttö. En vaan anna kiusaajien enää nähdä sitä, enkä salli heille sitä tyydytystä, että näyttäidin (piilo)vittuilun sattuvan.
Mutta koulukiusaaja kyllä menestyy. Muistelkaapa vaikka taannoista pääministeriämme, joka on julkisesti tunnustautunut koulukiusaajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 9 vastaa.
Nuo on kutskuinkin suoria lainauksia. Mikdi en pidä puoliani? Hyvä kysymys. En tiedä mitä sanoa kun nää kommentit tulee yleensä ihan puskista.
Esimies ei välitä, pyytää keskustelemaan itse tyypin kanssa. Työsuojeluvaltuutetulle ei kannata viedä asia, ei ole todisteita.
Ei kivaa, ei. Pakko vaan kestää.
Olisit sanonut että aivan, sinulla se paska näkyy kun on pään ulkopuolella, mutta sisäpuolella ollessaan se kuuluu, eikä lähde pois pesemälläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!Ei useinkaan mene näin. Monet aikoinaan koulussa kiusanneet ovat pärjänneet elämässään hyvin. Ovat kasvaneet aikuisiksi ja kehittyneet ihmisinä.
Myös kiusatun tulisi käydä tuo läpi eikä uhriutua. Uhriutumisesta kärsii kiusattu itse.
Niinpä. Meilläkin pahimmat kiusaajat pankinjohtajan lapsi sun muita. Pappalta sai aina rahaa ja töitä ja suosituksia. Lisäksi tällausten ei koskaan tarvinnut kauheasti aikuustua, helppoa elämää pikkupaikkakunnalla. En silti ikinä haluaisi elää heidän kaltaistensa joukossa, vaikka luvattaisiun miljoona euroa siitä hyvästä. Minä en uhriutunut vaan löysin hyvän elämän toisaalta.
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!
Kyllä se on yleensä niin, että koulukiusattu traumatisoituu, menettää luottamuksensa ihmisiin, eikä näin ollen kykene parisuhteeseen tai kestä työpaikan juoruilevaa hornankattilaa. Moni masntuu ja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiusaaja menestyy ja sen kun porskuttaa. Yhä niin kouluissa kuin työpaikoillakin se kiusattu saa lähteä. Ja jos on pahasti traumatisoitunut kiusaamisesta, kiusaajatyypit myöhemmin haistavat veren ja käyvät käsiksi helppoon uhriin.
Tästä on omakohtaista kokemusta. On hyvä koulutus, mutta lähes kaikki muu puuttuukin. Onneksi muutama luottoystävä. Työpaikkakiusaaminen sai aikaan sen, että välttelen ihmisiä. Tiedän olevani fiksu ja ihan ok muutenkin näin älyllisellä tasolla, mutta syvemmällä, henkisellä tasolla olen yhä se rääkätty pikkutyttö. En vaan anna kiusaajien enää nähdä sitä, enkä salli heille sitä tyydytystä, että näyttäidin (piilo)vittuilun sattuvan.
Mutta koulukiusaaja kyllä menestyy. Muistelkaapa vaikka taannoista pääministeriämme, joka on julkisesti tunnustautunut koulukiusaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!Ei useinkaan mene näin. Monet aikoinaan koulussa kiusanneet ovat pärjänneet elämässään hyvin. Ovat kasvaneet aikuisiksi ja kehittyneet ihmisinä.
Myös kiusatun tulisi käydä tuo läpi eikä uhriutua. Uhriutumisesta kärsii kiusattu itse.
Niinpä. Meilläkin pahimmat kiusaajat pankinjohtajan lapsi sun muita. Pappalta sai aina rahaa ja töitä ja suosituksia. Lisäksi tällausten ei koskaan tarvinnut kauheasti aikuustua, helppoa elämää pikkupaikkakunnalla. En silti ikinä haluaisi elää heidän kaltaistensa joukossa, vaikka luvattaisiun miljoona euroa siitä hyvästä. Minä en uhriutunut vaan löysin hyvän elämän toisaalta.
Myös jo valmiiksi rikki olevan ja kiusatun ihmisen syyllistäminen "uhriutumisesta" on kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.
Joillakin kiusaaminen nimittäin on pahempaa, ja psyyke hauraampi.
Kivat sulle silti ja onnee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän elämä on yleensä mennyt? Miten sinulla menee nyt
Tällainen vitsi on :
- Mikä on tavallisin repliikki, jonka ihminen sanoo koulukiusaajilleen tavatessaan heidät aikuisina!
- Hampurilaisateria cokiksella, kiitos!Ei useinkaan mene näin. Monet aikoinaan koulussa kiusanneet ovat pärjänneet elämässään hyvin. Ovat kasvaneet aikuisiksi ja kehittyneet ihmisinä.
Myös kiusatun tulisi käydä tuo läpi eikä uhriutua. Uhriutumisesta kärsii kiusattu itse.
Niinpä. Meilläkin pahimmat kiusaajat pankinjohtajan lapsi sun muita. Pappalta sai aina rahaa ja töitä ja suosituksia. Lisäksi tällausten ei koskaan tarvinnut kauheasti aikuustua, helppoa elämää pikkupaikkakunnalla. En silti ikinä haluaisi elää heidän kaltaistensa joukossa, vaikka luvattaisiun miljoona euroa siitä hyvästä. Minä en uhriutunut vaan löysin hyvän elämän toisaalta.
Myös jo valmiiksi rikki olevan ja kiusatun ihmisen syyllistäminen "uhriutumisesta" on kiusaamista ja henkistä väkivaltaa.
Joillakin kiusaaminen nimittäin on pahempaa, ja psyyke hauraampi.
Kivat sulle silti ja onnee.
Niin. Taas päästään siihen, että kiusaaminen on kiusatun oma vika, tai ainakin se, että sen "antaa" vaikuttaa loppuelämään on.
Voi kulta!!!
En tiedä mitä sanoa....