Kolmevuotias poikani sanoi, ettei pidä minusta :(

Siis näköjään äkäinen mieheni on pojalle rakkaampi.

Ja otat kolmivuotiaan sanomiset kirjaimellisesti...

Miksi sä tuollaista kysyt noin pieneltä? 

Pyydä sitä antamaan sulle pusu.

Mitäs menit kysymään, lapset vastaavat rehellisesti.

Tässä on kaiken lisäksi ero vireillä, joten pitäisi päättää, kumman luokse lapset jäävät. Jos pojalta itseltään kysyttäisiin, niin hän varmaankin sitten jäisi isänsä luokse. :(

Mitäs kyselit tyhmiä ;)

No huomenna on taas uusi päivä ja ehkä silloin sinä oletkin rakkain tai naapurin pirjo.

Ei pidä ottaa niin vakavasti.

Tyttö 4v. sanoi minulle kaupassa että toivoisi että olisin kuollut kun en ostanut hänelle lisää herkkuja...kärryssä oli siis jo keksejä. Tuumasin vaan että varo mitä toivot...

Vierailija kirjoitti:

Tässä on kaiken lisäksi ero vireillä, joten pitäisi päättää, kumman luokse lapset jäävät. Jos pojalta itseltään kysyttäisiin, niin hän varmaankin sitten jäisi isänsä luokse. :(

Idiootti, ei tuon ikäiseltä kysytä, kenen luona haluaa asua. Älä rasita lasta asioilla, jotka aikuisen pitää päättää.

Älä ny ota tuota noin raskaasti! Muksut sanoo tykkäävänsä milloin kestäkin enempi tai vähempi.

Mun lasten ollessa pieniä ne ei tykänneet välillä musta ollenkaan, teini-ikäisinä mä olin niitten mielestä fossiili, muinaisjäänne ja muumio, nyt kun ovat aikuisia niin mä oon välillä kuulemma RASITTAVA  :)

Silti ne tykkää musta ja mä oon niille tärkiä.

Älä nyt viitsi olla tuollainen itseäsi turhasta säälivä marttyyri. Vähän enemmän pitää olla suhteellisuudentajua kun on kerran lapsenkin mennyt hankkimaan.

Voi kuule, mun vajaa 3-vuotias ihan päivästä riippuen joko hukuttaa mut suukkoihin ja haleihin tai sitten ei tahdo mua lähellekään. :D Ei kannata ottaa niin vakavasti!

Olet vain typerä eukko ap. Kas kun et kysy haluaisiko lapsi muuttaa Korkeasaareen tai linnanmäelle?

Ap nyt vähän järkeä kehiin. Ryhdistäydy. Aikuinen ihminen kyselee 3-vuotiaalta tykkääkö tämä enemmän isästä vai äidistä ja laittaa lapsen ihan kamalan valintatilanteen eteen. Ajattele nyt vähän mitä teet.

Ja kaiken lisäksi masentuu vastauksesta, jonka on itse lapseltaan pakottanut esiin.

Haloo. Älä siirrä omaa erotuskaasi pieneen lapseen.

Joo ei ton ikäseltä saa mitään tolkun vastausta, ei se mieti eikä jäsentele ajatuksiaan tai analysoi tunteitaan. Se vaan sanoo jotain eikä itsekään ihan ymmärrä mitä sanoo ja miten sa vaikuttaa muihin.

Älä kieriskele itsesäälissä!  Mun lapset toivoo että isi kuolee että ne sais kissan (mies on allerginen kissoille) eikä kumpikaan meistä vanhemmista ota sitä vakavasti, ei ne lapset tajua miltä toi toive kuulostaa aikuiselle. Lapset on simppeleitä, you know? Aikuinen tajuaa että jos se sanoo sulle ettei tykkää susta, se saattaa loukata sua ja pahoittaa sun mielen. Lapsi taas miettii ton kysymyksen kuullessaan että se ei tykkää susta koska et anna sen syödä joka ateriaksi karkkia ja vastaa ettei tykkää susta yhtään.

No mun lapsi olisi halunnut muuttaa sienen alle asumaan. Suuttui kovasti, kun yritin selittää, että miksi se ei onnistu.