Sairaanhoitajat, kysymys teille

Työharjoittelun kautta on toki helpompi saada jalka oven väliin, mutta voi päästä muutenkin. Enemmän miettisin, että mistä tiedät haluavasi juuri lapsille tai leikkuriin, jos et ole siellä ollut. Toki vikasta harjoittelusta kannattaisi ottaa hyöty irti ja hakeutua sinne, minkä ajattelee kiinnostavan. Koska totuuden tietää vasta, kun on kokeillut. Mielikuvat eivät aina vastaa todellisuutta.

Minuakin kiinnostavat vastaukset. Valitsin itse harjoittelupaikan sen perusteella, että saan harjoitteluajasta palkkaa ja voin työskennellä siellä myös valmistumisen jälkeen. Kun olen kysellyt hoitajilta, paljonko tämä vaikuttaa sitten siihen, minne ehkä myöhemmin haluan hakeutua töihin, niin yleisin vastaus on se, että ei mitenkään. Jokaisessa yksikössä on sitten kuitenkin se oma perehdytyksensä. Lisäksi harjoittelupaikkojen tilanne on yleensä se että paikkoja on vähän ja harjoittelijoita paljon, eli sinne mennään minne päästään. Ei voi olla näin, että jos ei pääse jonnekin yksikköön harjoitteluun, ei sitten koskaan pääsisi sinne töihin.

Harjoittelupaikoilla ei ole paljoakaan väliä työelämään siirtyessä. Jokainen paikka perehdyttää erikseen ja harvemmin harjoittelussa opituilla asioilla on kauheasti painoarvoa. Asiat opetellaan kuitenkin alusta. Enemmän näkisin harjoittelun rekry-keinona. Jos on ollut jossain harjoittelussa ja työnantaja saanut positiivisen kuvan sinusta, niin on helpompi työllistyä samaan paikkaan\osastoryhmään. Kyllähän ihmiset siirtyvät työurankin aikana paikasta paikkaan, eikä kukaan siinä vaiheessa muistele mitään koulun harjoitteluita. Koska todellinen oppiminen tapahtuu vasta työelämässä.

Olin leikkurissa, mutta en saanut sieltä töitä. Harmittaa näin jälkikäteen etten tehnyt harkkaa vaikka päivystyksessä, joka olisi ollut työllistymisen kannalta paljon parempi vaihtoehto. Nyt joudun työskentelemään vuodeosastolla. Päivytyksessä tai ambulanssissa on töissä kaikki ne opiskelukaverit, jotka teki viimeisen harkan siellä. Lapsille en tosin ikinä haluaisi, liian raskasta henkisesti.

Kiitos kommenteista! :)

Lasten kanssa olen aina halunnut työskennellä, valmistuin lähihoitajaksi lasten ja nuorten koulutusohjelmasta mutta koska pienellä paikkakunnalla ei niitä töitä ollut olen työskennellyt vanhustyössä pitkään. Siksi tiedän haluavani ainakin jotain erilaista kuin se työ :)

Kirran harjoittelussa pääsin pari vuoroa tekemään leikkurissa ja se työ jäi kiinnostamaan. Ensiavussa tein yhden harkan ja siitä pidin kyllä paljon. Omassa työpaikassani voisin tietysti tehdä palkallisena kesällä mutta siitä en oppisi mitään uutta.. no täytyy tuumailla vielä.. kiitos ajatuksistanne! :) -ap-

Ainakaan täällä päin ei leikkuriin edes pääse töihin ellei siellä ole tehnyt syventävää harjoittelua. Kannattaa miettiä mikä oikeasti kiinnostaa. Mä suuntauduin psykiatriaan ja työllistyin heti valmistumisen jälkeen samaan paikkaan missä tein syventävän harjoitteluni.

ok, tottahan se on että työpaikkaa vaihdetaan usein työurallakin.. :)

No, jotenkin vaan vaikeaa päättää mihin hakisi syventävälle. Hetki aikaa päättää.

Nyt viimeisen perusharkan teen sairaalan varahenkilöstössä. Ei ollu mun eka vaihtoehto mut toisaalta eri osastoja koko sairaalassa. Mahdollisuuksia ainakin saada jalkaa oven väliin :)