Lue keskustelun säännöt.
ADD ns hyvin menestyvällä aikuisella
31.01.2016 |
Hei,
Onko täällä ketään ulkoisesti hyvin menestyvää aikuista, jolla olisi todettu ADD? Itselläni vahvasti ADD piirteitä ja oireita, mutta elämäni on ulkoisesti kunnossa, joten mietin kannattaako edes hakeutua hoitoon? Tarkemmin katsottuna olen mielestäni lähes oppikirjatapaus kiltin ja "rauhallisen" tytön ADD:stä. Puolisoni, vanhempani ja sisarukseni näkevät nämä piirteet myös.
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK insinööri tutkinto suoritettu, suunnittelijan töitä vakituisesti, ADD-diagnoosin olisin saanut mutta en kokenut siitä olevan mitään hyötyä vaan haittaavan elämää, hyvin on pärjännyt.
Silti olen omasta ja muiden mielestä hyvinkin oppikirjatapaus ADD:stä.
Keskittyminen on vaikeaa mutta ne asiat jotka kiinnostavat niihin keskittyminen on helpompaa. Siispä tekemään niitä asioita jotka kiinnostaa!
mies 29
Jos menee hyvin eikä kärsi oireistaan niin onko sillä diagnoosilla väliä? Eri juttu jos kokee että on ongelmia jotka vaikeuttaa elämää.
Lapsella diagnoosi. Ihan samanlainen olin itse aikoinaan, joten eiköhän muullakin ADD ole. Koulussa oli kurjaa, kun pidettiin tyhmänä ja laiskana. Vähän hajamielinen sähkö olen edelleen, mutta siitä huolimatta työssäni ihan hyvä ja pidetty.
Töiden jälkeen kaipaan rauhaa ja yksinoloa ajatusteni kanssa, mikä lapsiperheesssä hankala järjestää, joten olen usein väsynyt ja kiukkuinen. En usko, että tähän auttaisi diagnoosi. Lasten kasvaminen ja itsenäistyminen ennemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jään seuraamaan. Mielenkiintoista. Mulle on tehty työterveydessä pyynnöstäni kognitiiviset testit ADD:tä epäillen. Varmaa tulosta en saanut, mutta testit näyttivät normaalilta. Varman tuloksen saisi neuropsyk. testien prusteella.
Hakeuduin testiin mm. aistiherkkyyden takia. Ärsykkeisessä ympäristössä on vaikea pitää ajatus kasassa ja kroppa menee ylikierroksille. Olen aineenopettaja yläkoulussa ja koulutusta vastaavassa työssä. Pärjään, mutta aistiärsykkeitä pitäisi saada karsittua.
Joana kirjoitti:
Jään seuraamaan. Mielenkiintoista.
samoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai tarvitse hoitoa jos menestyt jo nyt?
Joana kirjoitti:
Jään seuraamaan. Mielenkiintoista. Mulle on tehty työterveydessä pyynnöstäni kognitiiviset testit ADD:tä epäillen. Varmaa tulosta en saanut, mutta testit näyttivät normaalilta. Varman tuloksen saisi neuropsyk. testien prusteella.
Hakeuduin testiin mm. aistiherkkyyden takia. Ärsykkeisessä ympäristössä on vaikea pitää ajatus kasassa ja kroppa menee ylikierroksille. Olen aineenopettaja yläkoulussa ja koulutusta vastaavassa työssä. Pärjään, mutta aistiärsykkeitä pitäisi saada karsittua.
Mimmosia testejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä juttu :) Minulla myös piirteitä ja menestynyt joko todella hyvin tai todella huonosti riippuen juuri siitä kiinnostaako asia. Jos mieliala on muuten iloinen ja elämä hyvin, sujuu kaikki. Apealla mieliellä piirteet on pahentuneet. Sikäli olen onnekas, että olen todella luova ja se tuntuu olevan arvostettua juuri nyt :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen taas täysiverinen adhd ja hoitoon hakeutuminen oli paras päätös ikinä. En edes tiennyt, että elämästä voi saada näin paljon enemmän irti. Päitä sitten että kuinka paljon enemmän voin saada aikaan päivän aikana! Asiani ovat olleet aina todella hyvin, mutta meillä on vain yksi elämä kuitenkin ja tuntuu, että opin tuntemaan itseni vasta lähempänä kolmea kymppiä tämän takia..
ADD on niin uusi asia, etten vielä ole edes googlettanut sitä tarkemmin.
Pistipä vain silmään tuo, että jaksaa keskittyä vain siihen mikä kiinnostaa.
Olen aina ollut sellainen ja kuvitellut kaikkien muidenkin olevan. Toki kouluissa hieman ihmettelin kuinka jotkut voivat motivoitua lukemaan ainetta joka on epäkiinnostavaa, mutta laitoin sen heidän friikkiyden piikkiin.
Minulla siis ne asiat jotka kiinnostivat olivat täysiä kymppejä ja jos asia ei kiinnostanut, hivottiin rimaa tai tuli ehdot.
Ylemmissä kouluasteissa oli sama meno ja siksi loppututkinnot jäivät.
Työelämässä olen menestynyt koska olen juuri kiinnostustani vastaavalla alalla.
Jatkankin ADD:ta tutkaillen ja ihmetellen olenko muodikkaasti sellainen, normaali vai muuten vain epänormaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt ehkä voi sanoa, että ulkoisesti asiat on hyvin. Mutta olen jopa lähipiiriltä saanut kokea epäuskoa diagnoosia tai ylipäätään vaikeuksiani kohtaan, joten ehkä voi sanoa että ulkoisesti on näytänyt siltä että olen pärjäävä? - "sähän opiskelet korkeakoulussa ja ikinä ei ollut mitään ongelmia koulussa." Jos olisi esim opiskelu jo peruskoulutasolla takkuillut niin luultavasti otettaisiin enemmän tosissaan. Olin perus- ja lukioaikaan kuitenkin sellainen viimeisen illan tankkaaja, kun pienessä paineessa pystyin keskittymään. Monta kertaa yritin aloittaa valmistautumisen ajoissa mutta siitä ei vain ikinä tullut mitään. Sitten kokeista sai seiskoja tai kaseja ja tunneilla oli hiljaa omissa maailmoissaan. Niin ei siihen kukaan ikinä mitään huomiota kiinnittämyt, vaikka itse tiesinkin, että potentiaalia olisi parempaan. Vaikka tulin tunneilla myöhässä tai kirjat oli jääneet kotiin niin ei siitäkään välitetty, koska kuitenkin pärjäsin koulussa.
Sitten lukion jälkeen ja myöhemmin omilleen muutto hajotti koko pakan. Ei riitänyt, että tehtävät palautti viimeisenä iltana, vaan piti myös muistaa maksaa laskut ajallaan ja ylipäätään selvitä sieltä kaaoksen keskeltä jonnekin. Sitten kun viidettä vuotta suorittaaalempaa korkeakoulututkintoa ja ties monennetta kertaa kirjanpidon kurssia vain siitä syystä, että keskittymiskyky ei riitä enemmän aikaavievien asioiden opetteluun. Sitten lähipiiriltä tulee "pitäisköhän sun hankkia tukiopettaja tai olikohan toi nyt oikea ala, kun on niin vaikeaa" Ei oikein uskota sitä, kun sanon että asia ei ole kovinkaan vaikeaa mutta en vain pysty keskittymään. Lopulta sitten sain lääkkeet ja diagnoosin ja pääsin samoilta kursseilta heti läpi ja valmistuin.
Jos oireet eivät haittaa elämääsi niin miksi turhaan hakeutua hoitoon. Ei ADD itsessään ole mikään hoitoa vaativa oireyhtymä, vaan riippuen miten se elämään vaikuttaa.
Suunnittelija kirjoitti:
ADD on niin uusi asia, etten vielä ole edes googlettanut sitä tarkemmin.
Pistipä vain silmään tuo, että jaksaa keskittyä vain siihen mikä kiinnostaa.Olen aina ollut sellainen ja kuvitellut kaikkien muidenkin olevan. Toki kouluissa hieman ihmettelin kuinka jotkut voivat motivoitua lukemaan ainetta joka on epäkiinnostavaa, mutta laitoin sen heidän friikkiyden piikkiin.
Minulla siis ne asiat jotka kiinnostivat olivat täysiä kymppejä ja jos asia ei kiinnostanut, hivottiin rimaa tai tuli ehdot.
Ylemmissä kouluasteissa oli sama meno ja siksi loppututkinnot jäivät.
Työelämässä olen menestynyt koska olen juuri kiinnostustani vastaavalla alalla.
Jatkankin ADD:ta tutkaillen ja ihmetellen olenko muodikkaasti sellainen, normaali vai muuten vain epänormaali.
Millä alalla olet?
Onko?