Entiset seurakuntanuoret, mitä teistä tuli?
Kommentit (67)
Minusta tuli -tai jäin sellaiseksi- "taivaanrannanmaalari". Elelen nyt maalla vanhassa hirsitalossa, eläimiä on ja vesi pitää näin talvella hakea naapurista/kaupasta, tupa lämpiää leivinuunilla, maalailen, luen, teen pitkiä kävelyitä metsässä.. ja olen uskossa.
Ai niin, olin yli kymmenen vuotta seurakunnalla töissä mutta se maailma oli melkoisen kova, sai jäädä.
Entä sinä, oletko entinen seurakuntanuori? Mikä sinusta tuli?
En ollut kovin aktiivinen seurakuntanuori, mutta uskossa olin ja olen vieläkin. Kävin jonkun verran seurakunnan ikäisilleni/elämäntilanteelleni suunnatuissa tilaisuuksissa jo nuorena, lähinnä niissä kevyemmän puolen oleilutyyppisissä enemmän. Nykyään käyn enemmän ihan kirkossakin kuin nuorena. Menin sitten naimisiin (agnostikkomiehen kanssa) ja sain pari lasta. Parikymppisenä ja sen alle biletinkin jonkin verran. Uskonasiat on olleet välillä läheisempiä ja välillä etäisempiä ja välillä hämärämpiä ja välillä selvempiä. Mulla on ammatti, joka sopii mulle ja josta tykkään paljon (ihan duunaritasoinen). Käyn seurakunnan tilaisuuksissa nykyään ehkä kerran kuukaudessa. Lisäksi lenkkeilen, teen käsitöitä, pyöritän normaalia lapsiperhearkea ja mulla on muutama läheisempi ystävä ja iso liuta tuttuja/kavereita.
Tasapainoinen ja kypsä aikuinen ihme kyllä.
Tunemistani seurakuntanuorista on tullut nuorisotyönohjaajia, teologeja, siakoneita/diakonissoja, valtiotieteilijöitä, kielenkääntäjiä, muusikoita...
Vierailija kirjoitti:
Paavi.
Ai Ypäjän paavi vai?
Ateisti. Yliopistossa rupesin kyseenalaistamaan vanhoja ajatuksiani ja totesinkin sitten, että en enää vain uskonut.
Nyt elän tavallista uskonnotonta perhe-elämää. Lapset (yläkoulusta lukioon) ovat saaneet uskonnottoman kasvatuksen. Päättävät sitten itse myöhemmin, mitä haluavat. Keskijohtajana valtiolla.
Minkähän ihmeen takia kakkosvastaus on saanut alapeukun, minusta se oli viehättävä?
Minusta tuli sosiaalikasvattaja. Ja vaimo ja äiti.
Olen tohtori ja töissä yliopistossa tekniikan alalla. Seurakunnan toimintaan osallistun satunnaisesti, mutta pidän itseäni edelleen uskovaisena. Olen naimisissa toisen tohtorin kanssa, ja meillä on lapsia.
Pätkätyöläinen joka aikuisopiskelee.
Sairaanhoitaja. Kuka viitsii oikeasti alapeukuttaa toisten elämää?
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti
Niin minustakin. Uskon toki edelleen sen, mitä uskoin silloin nuorena, mutta en elä sen mukaan.
Saatananpalvoja.