Jos tulee sota, mitä pelkäätte eniten?

Varmaan ruoan loppuminen. Ajattelin vetäytyä mökille korpeen ja syödä kalaa ja puunkuorta.

Ruuan puutetta, kaikki muu järjestyisi.

Kolmas maailmansota tullaan käymään kemiallisilla aseilla ja atomipommeilla, ehkä noi pahimmat kemialliset aseet tulee olemaan karseita. Tiesin jo lapsena, että joudun elämään ww3 läpi.

Mulla on myös yksi outo pelko liittyen näihin juttuihin, eli kaikki ihmiset kuolee virukseen yms. mä jään eloon, mutta tiedän, että maatilat ja kodit on täynnä lemmikkejä.

En pysty vapauttamaan niitä kaikkia mitenkään, tiedän niiden kuolevan hädissään nälkään. Jotenkin kamala ajatus.

Lääkkeitä, joita käytän ei enää saa.

Se että olisin silloin vielä elossa. Sekoaisin varmaan.

Mä yritän nyt jo kasata vähän lääkkeitä varastoon vaikka kovin pian ne vanheneekin.

Huoli lapsista ja läheisistä olisi kova. Heidän selviytymisensä ja turvansa olisi kaikista päällimmäisenä.

Pelkäisin mieheni puolesta. Lapsia meillä ei ole, mutta jos olisi niin totta kai pelkäisin heidänkin puolesta. Pelkäisin sodan lopputulosta: miten yhteiskunnalle kävisi, hallinnolle, koko kotimaalle.

Ruoka tosiaan loppuu nopeasti. Ei järvistäkään pian saa kalaa. Jokainenhan sinne ryntää (ammattilaisetkin rahaa saadakseen) ja ne on äkkiä riistokalastettu.

Pelkäisin että mies kuolee ja itse jään henkiin.

Mulla on kolme poikaa. Eli eniten pelkään että he joutuvat rintamalle.

No mutta, kun ruoka loppuu, pullukat av-mammat laihtuvat ihannemittoihin! Se jos joku on positiivinen asia.

Miehen puolesta pelkäisin.

Omavaraistaloutta. Eli sitä ettei ole sähköä eikä vettä. Ruokaa pitää kasvattaa itse. Lääkkeitä ei ole saatavilla ja porukkaa alkaa kuolla perussairauksiin. Lapsikuolleisuus kasvaa, rikollisuus lisääntyy, kadut täyttyvät rikoksista jne

Pelkään järjetöntä väkivaltaa mitä Afrikassa ja lähi-idässä tapahtuu, sellaista missä surutta tunkeudutaan esim ostoskeskukseen ja aletaan heittää ihmisiä alas kerroksista, järjettömän brutaaleja raiskauksia, tätähän on jo, toivottavasti tänne asti ei ihan tule. Pelkäisin lasteni puolesta ja harmittaisi mieheni puolesta koska tiedän että hän puolustaisi meitä viimeiseen asti, mutta hän on sairas eikä sellaiseen pysty.

Ja turha tulla lässyttämään että on paranoidi koska tuollaista tapahtuu ja on vain ajan kysymys koska tapahtuu meillä päin.

Teinityttären kohtalo voisi olla karu :-(((

Kahvin ja tupakan loppumista.

Miten saan kissat mukanani turvaan :(

Pelkään että en ehdi tappaa riittävästi vihollisia.

Alkot olis kiinni.