Lue keskustelun säännöt.
Miksein empaattisuus herätä arvostusta?
22.01.2016 |
Empatia saa ihmiseen vaikuttamaan mukavalta ja miellyttävältä, mutta se ei ole ainakaan länsimaissa erityisen arvostettu ominaisuus. Toisin sanoen empatian puute ei ole yhtä vakava puute kuin esim älykkyyden tai ulkonäön puute. Arvosta herättäviä ominaisuuksia ovat varallisuus, ulkonäkö, äly jne. Jos ihminen ei pidä itseään empaattisena, ei tämä koe olevansa huonompi kuin muut. Mutta jos on tyhmä, ruma tai köyhä, niin ihminen on lähes terapian tarpeessa.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Noin se taitaa olla. :(
Ehkä ihmiset ajattelevat että kuka tahansa voi esittää empaattista joten se ei ole mikään saavutus. Älyä, rahaa tai kauneutta ei voi teeskennellä. Ei periaatteessa empatiaakaan (synnynnäinen ominaisuus), mutta huonosti teeskennelty empatia menee muille läpi usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Empaattisii pidetään jotenki ehkä heikkoina
Samaa olen miettinyt. Tässä yhteiskunnassa on jotain pahasti vialla.
Ei sitä hengitysilmaakaan arvosteta.
Ennen kuin se loppuu.. sen jälkeen arvostus onkin tapissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Empatia on vain kiva tapa sanoa sääli, sitähän se pohjimmiltaan on. Empatia menee myös helposti itsekorostuksen puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Empatia on vain kiva tapa sanoa sääli, sitähän se pohjimmiltaan on. Empatia menee myös helposti itsekorostuksen puolelle.
Sanoja sanoja.. selitäpä seuraavaksi, mitä "sääli" mielestäsi pohjimmiltaan on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei empaatikkokaan arvosta empatiaa, koska siitä ei ole hänelle itselleen mitään iloa. Pikemminkin päinvastoin. Ei empaatikko saa empatiastaan mitään itselleen. Empaatikko ei edes voi valita sitä kenelle jakaa empatiaansa koska hän jakaa sitä kaikille.
Empaatikon ei kutenkaan tarvitse olla mikään nössö.
LuigiVinetto kirjoitti:
Ei empaatikkokaan arvosta empatiaa, koska siitä ei ole hänelle itselleen mitään iloa. Pikemminkin päinvastoin. Ei empaatikko saa empatiastaan mitään itselleen. Empaatikko ei edes voi valita sitä kenelle jakaa empatiaansa koska hän jakaa sitä kaikille.
Empaatikon ei kutenkaan tarvitse olla mikään nössö.
Mielenkiintoinen näkökulma. Emotionaalisessa empatiassahan on kuitenkin kyse tunteiden myötäelämisen kyvystä. Eikö empaattinen ihminen siis tunne itseään onnelliseksi kun näkee, että joku muu on onnellinen? Jos empaattinen ihminen sanoo olevansa onnellinen jonkun puolesta, valehteleeko hän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei ainakaan hävetä sanoa, että olen saamarin köyhä (tulot alle 500€/kk, ei kiinteää omaisuutta, ulosotossa velkaa sitäkin enemmän) ja lisäksi noin 20 kg ylipainoinen. Kauneudesta en tiedä, katsojan silmässä. Sen sijaan hävettää ajatuskin aina, jossei löydy empatiaa jotain asiaa kohtaan, enkä yleensä kehtaa sitä julkisesti sanoa.
Mielestäni empatiakyvyttömyys ei ole millään tapaa hienoa. Se on vastenmielistä. Samoin materialismi ja ulkonäkökeskeisyys.
Arvostan koiria enemmän kuin ihmisiä, koska ovat paljon tunneälykkäämpi laji noin keskimäärin. Osaavat lukea sosiaalisina eläiminä laumanjäsenen, jopa toisenlajisen, olotiloja ja reagoida ja vaikuttaa niihin paljon lahjakkaammin kuin ihminen. Meillä ihmisillä olisi näiltä hienoilta olennoilta opittavaa. Samoin kuin meillä eri asteisesta empatiakyvyttömyydestä kärsivillä niiltä enempi empaattisilta ihmisiltä.
Empatia on hieno asia ja ansaitsee arvostusta. Ap:lle propsit tärkeän asian esille nostamisesta, toivottavasti herättää muissakin ajatuksia ja itsekritiikkiä omasta asennoitumisesta toisista välittämistä ja tunteilla ajattelua kohtaan!
Normaalia empatiakykyä ei ole syytä arvostaa sen enempää kuin normaalia henkilökohtaisen hygienian tasoakaan. Se on tavallisen sosiaalisen kanssakäymien edellytys, ei erityinen ansio. En myöskään näe mitään erityisen arvokasta yltiöpäisessä empaattisuudessa saati sympaattisuudessa eli toisen tunteisiin mukaan menemisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Empatiakyvyttömyyttä arvostetaan siksi, että epäempaattisella johtajalla ei ole ongelmia tehdä ihmisille tuskaa ja kärsimystä aiheuttavia päätöksiä. Jos on myötäelämisen kyky niin joutuu huomioimaan myös inhimillisen kärsimyksen. Sen huomioiminen aiheuttaa yritykselle rahanmenoa. Kun tavoitteena on voiton maksimointi niin silloin arvostetaan voiton maksimoinnin mahdollistavia ominaisuuksia. Empatia ei ole sellainen.
Epäempaattiset psykopaatit menestyvät elämässään eivätkä tunnekylminä edes kärsi vajavaisuudestaan.
2 ytiminen lousku kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia on vain kiva tapa sanoa sääli, sitähän se pohjimmiltaan on. Empatia menee myös helposti itsekorostuksen puolelle.
Sanoja sanoja.. selitäpä seuraavaksi, mitä "sääli" mielestäsi pohjimmiltaan on?
Olen eri vastaaja kuin tuo aiemman kommentin laittanut... mutta ajattelisin kyllä empatian ja säälin olevan eri asioita. Ensimmäisessä on kysymys myötätunnosta ja myötäelämisen kyvystä tasavertaisena toisen kanssa; jälkimmäisessä toisen yläpuolelle asettumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Empaattinen on nykymittapuulla, hyväntahtoinen holmö. Erittäin huonosti arvostettu ihmisenä, vaikka sitä täällä vielä esiintyykin. Amerikkalaiset jopa pilkkaavat sitä, kansan ominaisuutena.
Kyllä minä arvostan ja hakeudun empaattisten ihmisten seuraan ja osaan vieläpä kiittää heitä siitä että ovat huomioivia <3
Max Pp kirjoitti:
Empatiakyvyttömyyttä arvostetaan siksi, että epäempaattisella johtajalla ei ole ongelmia tehdä ihmisille tuskaa ja kärsimystä aiheuttavia päätöksiä. Jos on myötäelämisen kyky niin joutuu huomioimaan myös inhimillisen kärsimyksen. Sen huomioiminen aiheuttaa yritykselle rahanmenoa. Kun tavoitteena on voiton maksimointi niin silloin arvostetaan voiton maksimoinnin mahdollistavia ominaisuuksia. Empatia ei ole sellainen.
Epäempaattiset psykopaatit menestyvät elämässään eivätkä tunnekylminä edes kärsi vajavaisuudestaan.
Yritysjohto voi olla hyvinkin empaattista, mutta ei anna sen näkyä työssään, koska siihen ei ole mahdollisuutta. Johdon pitää ajatella joka asiassa yrityksen etua. Sen takia heidät on palkattu.
Empaattinen johtaja antaa potkuja ja tekee päätöksiä siinä kuin ei empaattinenkin. Vähän samaan tyyliin kuin psykologi joka kuuntelee päivät pitkät toisten murheita, kuitenkin tietyn matkan päästä.
Sitä vaan että ei voi suoraan sanoa että johtajat olisivat vähemmän empaattisia kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Max Pp kirjoitti:
Empatiakyvyttömyyttä arvostetaan siksi, että epäempaattisella johtajalla ei ole ongelmia tehdä ihmisille tuskaa ja kärsimystä aiheuttavia päätöksiä. Jos on myötäelämisen kyky niin joutuu huomioimaan myös inhimillisen kärsimyksen. Sen huomioiminen aiheuttaa yritykselle rahanmenoa. Kun tavoitteena on voiton maksimointi niin silloin arvostetaan voiton maksimoinnin mahdollistavia ominaisuuksia. Empatia ei ole sellainen.
Epäempaattiset psykopaatit menestyvät elämässään eivätkä tunnekylminä edes kärsi vajavaisuudestaan.
Yritysjohto voi olla hyvinkin empaattista, mutta ei anna sen näkyä työssään, koska siihen ei ole mahdollisuutta. Johdon pitää ajatella joka asiassa yrityksen etua. Sen takia heidät on palkattu.
Empaattinen johtaja antaa potkuja ja tekee päätöksiä siinä kuin ei empaattinenkin. Vähän samaan tyyliin kuin psykologi joka kuuntelee päivät pitkät toisten murheita, kuitenkin tietyn matkan päästä.
Sitä vaan että ei voi suoraan sanoa että johtajat olisivat vähemmän empaattisia kuin muut.
...siis näkyä työssään niin että yrityksen etu kärsii....
Mä taas arvostan empaattisuutta ja pidän sitä fiksujen ihmisten ominaisuutena, ulkonäköön tai tuloihin katsomatta. Mielestäni nykyään pitäisi olla murunen rohkeutta ja älyä, osoittaakseen empaattisuutta oikealla hetkellä oikeassa paikassa. Mutta kun toisen huomiota haetaan kaikin keinoin, minä-minua-minulle, ja käytetään toisen ihmisen empaattisuutta jatkuvasti hyödyksi, ollaan väärillä poluilla. Siksi empaattisuutta ei ole viisasta jaella silmät ummessa ja ämpärikaupalla.
Noin se taitaa olla. :(