Uupumus ja palkaton vapaa
Voiko työnantajalta pyytää esim. kahden kuukauden palkatonta vapaata?
Elämäni on kriisissä ja en tahdo jaksaa. Tuntuu, että mun on pakko saada joku
breikki tästä arjesta ja saada itseni kuntoon. Käyttäisin tuon pari kuukautta
lähteäkseni ulkomaille kauas täältä pohtimaan elämääni ja itseäni.
Saanko tuon kahden kuukauden aikana mitään korvausta mistään? Vuorotteluvapaaseen
en ihan ole oikeutettu, kun niitäkin ehtoja kiristettiin entisen 10 vuoden työhistorian
sijaan 16 vuoteen.
Kommentit (4)
Toki voit pyytää, mutta pakko ei ole työnantajan antaa sitä vapaata. Mutta tosiaan, kysy vaan, riippuu työtilanteesta työpaikalla ja siitä kuinka helposti olet korvattavissa esim. sijaisella, että annetaanko tuollaista palkatonta vai ei. Korvauksia et saa mistään sen ajaksi.
Sitten jos sitä ei saa, on toki mahdollisuus mennä työterveyden kautta saikulle. Siis jos tilanne on jo niin paha. Itsehän olin 4 kk eräässä vaiheessa työuupumuslomalla. Sairaslomatodistukseen kirjoitettiin sellainen diagnoosi jolla saa korvaukset, kun itse uupumusdiagnoosillahan niitä ei nykyisin saa. Masennukseksi laitettiin ja korvaukset juoksi loman ajan.
Palkaton vapaa ei ole subjektiivinen oikeus eli työnantajan ei ole pakko myöntää siitä. Kannattaa kysyä lääkäriltä sellaista diagnoosia, jolla saat palkallisen sairausloman. ÄLÄ mene työterveyteen, ne ovat aina samassa juonessa firmojen kanssa, vaan mene jonnekin yksityiselle vaikka se vähän maksaakin. Palkintona voi kuitenkin olla jopa 6 kk palkallista vapaata riippuen työsuhteen kestosta.
Vierailija kirjoitti:
Palkaton vapaa ei ole subjektiivinen oikeus eli työnantajan ei ole pakko myöntää siitä. Kannattaa kysyä lääkäriltä sellaista diagnoosia, jolla saat palkallisen sairausloman. ÄLÄ mene työterveyteen, ne ovat aina samassa juonessa firmojen kanssa, vaan mene jonnekin yksityiselle vaikka se vähän maksaakin. Palkintona voi kuitenkin olla jopa 6 kk palkallista vapaata riippuen työsuhteen kestosta.
Mä sain pitkän saikkuni ihan työterveydestä. Mutta olin tosiaan niin huonossa hapessa jo uupumukseni takia, että kun menin ekalle vastaanotolle asian takia, en pystynyt itkemiseltäni edes kertomaan mikä minun on. Itkua vaan tuli ja tuli. Ekaksi sain saikkua viikon ja lähetteen psykiatrille, ja sieltä sen pidemmän sairasloman.
Jännää kyllä psykiatri itsekin oli sitä mieltä että en ole varsinaisesti masentunut eikä ehdottanut esim. mitään lääkkeitä. Mutta hän sanoi että on sen verran humanisti että jos hän näkee että ihminen oikeasti tarvitsisi lomaa, mutta säännöt sanoo ettei saisi, niin kyllä hän sen loman kirjoittaa, sellaisella diagnoosilla että korvaukset tulee.
5 kertaa minun piti käydä saikun aikana siellä psykiatrilla juttelemassa, ja siitä oli minusta tosi paljon hyötyäkin. Psykiatri sai minut oivaltamaan sen, että minun omat asenteeni ja ylitunnolliset näkemykseni siitä mitä on pakko, ovat suurelta osin aiheuttaneet työuupumukseni, ei itse työpaikka. Kapinoin tosin tuota näkemystä vastaan silloin, ja väitin vastaan: ei, kyllä meillä kaikki muutkin tekee ilmaista ylityötä, on pakko, sinä et ymmärrä tätä alaa! Mutta loman jälkeen päätin alkaa pitää itse rajani, ja kas kummaa, eipä ole enää uupumus vaivannut vaikka samassa duunissa jatkan, eikä potkuja tai muuta kauheaa ole seurannut siitä etten tee enää töitä vapaa-ajalla, en tunne jatkuvaa riittämättömyyttä osaamisestani tms.
-2
Et saa mitään korvausta, miksi ihmeessä oletat että saisit? Jos jäät vapaaehtoisesti töistä pois ja luovut samalla palkastasi, niin ei siitä mitään korvausta saa. Voit hetkellisesti olla asumistukeen oikeutettu.
Mikset hae palkallista sairauslomaa? Monet työterveyslääkärit kirjoittavat kyllä masennussaikun, joka on palkallista, sen sijaan että antavat uupumusdiagnoosin, josta ei ole pakko maksaa palkkaa, ihan mielellään. Jos uupumus todetaan työperäiseksi, kyse on automaattisesti palkallisesta sairauslomasta ja työnantajalle syntyy myös kuntouttamisvelvollisuus.