En tee enään itse mitään kellekkään.

Uuden vuoden lupaus tulee olemaan etten tee mitään itse kenellekkään, ostan kaikki kaupasta, tai sanon etten auta. Teen vain itselleni ja lapsille jotain.

Kamelin selkä katkesi nyt, kuulin taas jälkikäteen että tein vääränlaisen kakun, täti olisikin halunnut sitä ja tätä. Perkele miksi ei voi etukäteen sanoa toiveita, kun on selkeä kuva minkälaisen haluaa. "Voisitko tehdä samanlaisen kuin Pirjo-Liisan 50v juhlissa oli 2 vuotta sitten, eli suklaa kakku, päällä sellaisia ja sellaisia koristeita jne." mutta ei "Voitko tehdä kakun , kun sinä olet siinä niin hyvä" Lypsämällä saa nyhtää tietoa että minkälainen, "en osaa sanoa, laita sitä täytettä mikä siihen mielestäsi sopiii jne." "kerma- vai juustokakku?" "No ... hmm kumpi nyt olisi parempi... päätä sinä kun sinä osaat"

Tykkään tehdä itse käsitöitä, leivonnaisia jne. Minusta on kiva auttaa, mutta teen sitä siksi että toinen tulisi hyvälle mielelle, niin saan itsekkin hyvän mielen. En siksi käytä aikaa ja vaivaa, että kuulen jälkikäteen toisen olleenkin pettynyt ja saan itsekkin pahanmielen.

En ymmärrä miksi ei osata olla kiitollisia mistään, aina on sivulause, oli hyvää, mutta liian vähän suolaa.
Miksi pitää aina jostain valittaa, jos itse ei ole tehnyt voisi olla kiitollinen siitä mitä on saanut eikä arvostella, eri asia jos on ostanut jotain, mutta jos saa jotain niin pitäisi olla kohtelias ja kiitollinen. Itsekkin olen pyytänyt apua joskus, voitko leipoa piirakan , niin silloin olen kiitollinen avusta ei tulisi mieleenkään alkaa vaatimaan kuuta taivaalta ja arvostelemaan ettei se nyt ihan vaatimuksia vastannutkaan.

Huoh :( ei kannata panostaa ja ajatuksella tehdä, parempi ostaa kaupasta jotain krääsää samalla kun muutkin ostokset tekee työpäivän jälkeen kiireessä.