Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Normaalipainoinen syömishäiriöinen?
21.12.2015 |
Havahduin vähän aikaa sitten miettimään suhdettani ruokaan ja syömiseen ja totesin ettei se ole normaali. Olen 20-vuotias ja normaalisti kovaakin treenaava nainen. Syksyn aikana on tapahtunut paljon kaikkea stressaavaa eivätkä voimavarani ensimmäistä kertaa vuosiin ole riittänyt urheiluun, vaikka yleensä se on henkireikäni. Sen sijaan olen korvannut sitä syömisellä.
Silloin kun pystyn urheilemaan, syön todella terveellisesti sekä säännöllisesti. Sitten kun esim. sairastun saatan syödä saman päivän aikana kaikki mieliteot kerralla pois. Esim. kun viimeksi olin kipeä, söin yhteen putkeen 0,9l Aino jäätelöä, yli puoli kiloa karkkia, leipää, pitsaa, 3 pullaa. Ja jos normaalina kautenakin syön yhdenkään herkun johtaa se yleensä tollaisiin setteihin, kun ajattelen että no menkööt nyt. Onko tämä sellainen asia mihin pitäisi hakea apua? Ja mistä sitä saisi. Kotoa en ole koskaan saanut normaalia mallia syömiseen, vaan olen itse sen oppinut ja pitäisi se käytännössä osata. Henkinen puoli vaan johtaa tuollaiseen ylenpalttiseen syömiseen.
Kommentit (11)
Jos tuo aiheuttaa sinulle ahdistusta tai haittaa muutoin elämääsi, niin hakeudu ihmeessä hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. Ja hyvin suuri osa syömishäiriöisistä on normaalipainoisia. Minun mielestäni tuo kuulostaa hyvin vakavasti otettavalta ja sellaiselta, johon tarvitset apua.
Paljon tsemppiä Ap!
Ei minusta kuulosta varsinaiselta syömishäiriöltä johon tarvisi apua. Toki apua saa hakea jos siltä tuntuu, mutta mitenkään erityisen huolestuttavalta tuo ei kuulosta, vaikka ahmimistaipumusta silloin tällöin onkin.
Useimmilla se vaan menee noin ihan ilman syömishäiriötäkin, että jos on syystä tai toisesta (laihdutus, treeni tms) tiukalla dieetillä muuten, niin sitten välillä heikkona hetkenä esim. juuri sairauden tai stressin tullen voi repsahtaa syömään vähän tolkuttomiakin määriä. Ja tosiaan tuo on myös maailman yleisintä että ei voi syödä vain pientä määrää herkkua vaan jos antaa vähän periksi, menee enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi hakea apua. Tuo syöminen ei kuulosta normaalilta. Ensimmäisenä mieleen tulee BED, joka aiheuttaa kontrolloimatonta ahmimista mutta ei oksentamista toisin kuin bulimia.
No jaa, varmaan 90% laihduttavista on sitten myös BEDejä, koska eiköhän jokainen ole kokenut tuota että kun normaalisti pysyy tiukkana ruoan kanssa, niin sitten välillä vähän repsahtelee ahmimiseen eikä herkkujen kanssa kontrolli aina pelaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta kuulosta varsinaiselta syömishäiriöltä johon tarvisi apua. Toki apua saa hakea jos siltä tuntuu, mutta mitenkään erityisen huolestuttavalta tuo ei kuulosta, vaikka ahmimistaipumusta silloin tällöin onkin.
Useimmilla se vaan menee noin ihan ilman syömishäiriötäkin, että jos on syystä tai toisesta (laihdutus, treeni tms) tiukalla dieetillä muuten, niin sitten välillä heikkona hetkenä esim. juuri sairauden tai stressin tullen voi repsahtaa syömään vähän tolkuttomiakin määriä. Ja tosiaan tuo on myös maailman yleisintä että ei voi syödä vain pientä määrää herkkua vaan jos antaa vähän periksi, menee enemmänkin.
Ap täällä. Ei tämä mustakaan ihan niin paha ole, ei hallitse mun elämää tms. Nyt mennyt vain pahemmaksi syksyn aikana, käytän mielestäni suhkot paljon aikaa ja vaivaa johonkin karkin hakuun tms. Haluaisin saada jonkin tasapainon tähän syömiseen. Ymmärtää että voi syödä vain sen yhden jäätelön eikä se maailmaa kaada.
Olen monta kertaa ahmimiskohtauksen jälkeen miettinyt oksentamista, en koskaan sitä kuitenkaan ole tehnyt. Voisi olla vaarana sitten turvautua aina siihen ja mentäisiin jo bulimian puolelle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kovin tutulta! Olen itse toipuva BED, kovalla työllä sain tiputettua painoa ja vyötärönympäryksen pois riskirajoilta.
pyri syömään terveellisesti ja välttämään mielitekoja, mutta menkkojen aikana homma lähtee lapasesta ! Saatan syödä yksin kokonaisen mutakakun tai levyn suklaata ja pussin karkkia ja sitten kun herkut loppuvat vetää leipää tms.
ja jälkeenpäin on huono omatunto sekä filis, että olen läski eikä minun pidä syödä enää ikinä !
en myöskään pysty syömään mahaani täysin täyteen tai on pakko rynnätä lenkille...
AP: olen itse kärsinyt hieman samantapaisesta ongelmasta kuin sinä, olin tuolloin 25-30-vuotias. Ainoa ero oli se, että minulla oli myös jonkin verran oksentelua ja todella huonot fiilikset aina jälkeenpäin. Sitä tietä en siis voi mitenkään suositella.
Söin omasta mielestäni terveellisesti ja monipuolisesti, liikuin myös paljon. Näin jälkikäteen mietittynä olen huomannut, että söin ensinnäkin liian vähän, liian harvoin, liian vähän proteiinia ja hyviä rasvoja sekä hieman liikaa tyhjiä hiilareita. Mitään roskaruokaa en syönyt tuolloinkaan, mutta uskon, että iso osa mieliteoistani selittyi sillä, että ruokavalioni ei riittänyt paljon liikkuvan nuoren naisen tarpeisiin, ei määrällisesti eikä laadullisesti. Kun reilu kymmenen vuotta sitten päätin säätää ruokavaliotani parempaan suuntaan, eli lisäsin proteiineja, pähkinöitä, avokadoa, oliiviölyjä, täysjyväviljaa, mieliteot katosvat lähes saman tien. Nyt ei tee tiukkaakaan syödä halutessaan yhtä suklaapalaa tai piparia ja jättää ne loput rauhaan seuraavaa päivää tai jopa seuraavaa viikkoa varten.
Sinuna perehtyisin ravintoasioihin perin pohjin joko kirjallisuuden tai jonkun ravintoterapeutin avulla. Myös työterveyden terveydenhoitajat voivat auttaa. Olisi tärkeää saada ruokavaliosi sellaiseksi, että se varmasti on riittävän monipuolinen ja että saat siitä kaiken tarvitsemasi. Uskon, että syöt terveellisesti jo nyt, mutta jos sinulla ei liity asiaan mitään tunnepuolen ongelmia, todennäköisintä on, että et jostain syystä saa tällä hetkellä riittävästi tarvitsemiasi ravintoaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi hakea apua. Tuo syöminen ei kuulosta normaalilta. Ensimmäisenä mieleen tulee BED, joka aiheuttaa kontrolloimatonta ahmimista mutta ei oksentamista toisin kuin bulimia.
No jaa, varmaan 90% laihduttavista on sitten myös BEDejä, koska eiköhän jokainen ole kokenut tuota että kun normaalisti pysyy tiukkana ruoan kanssa, niin sitten välillä vähän repsahtelee ahmimiseen eikä herkkujen kanssa kontrolli aina pelaa.
BED:n erottaa siitä, että tarve syödä jotain, MITÄ TAHANSA, tuntuu lähes fyysisenä kipuna..
numero 7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi hakea apua. Tuo syöminen ei kuulosta normaalilta. Ensimmäisenä mieleen tulee BED, joka aiheuttaa kontrolloimatonta ahmimista mutta ei oksentamista toisin kuin bulimia.
No jaa, varmaan 90% laihduttavista on sitten myös BEDejä, koska eiköhän jokainen ole kokenut tuota että kun normaalisti pysyy tiukkana ruoan kanssa, niin sitten välillä vähän repsahtelee ahmimiseen eikä herkkujen kanssa kontrolli aina pelaa.
BED:n erottaa siitä, että tarve syödä jotain, MITÄ TAHANSA, tuntuu lähes fyysisenä kipuna..
numero 7
Ai, no sitten minullakin on BED, vaikka olen tavoitepainossa pitkään ollut mies. Ahmin aina välillä tolkuttomasti, kunnes käytökseni alkaa ärsyttämään ja palautan itsekurin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP: olen itse kärsinyt hieman samantapaisesta ongelmasta kuin sinä, olin tuolloin 25-30-vuotias. Ainoa ero oli se, että minulla oli myös jonkin verran oksentelua ja todella huonot fiilikset aina jälkeenpäin. Sitä tietä en siis voi mitenkään suositella.
Söin omasta mielestäni terveellisesti ja monipuolisesti, liikuin myös paljon. Näin jälkikäteen mietittynä olen huomannut, että söin ensinnäkin liian vähän, liian harvoin, liian vähän proteiinia ja hyviä rasvoja sekä hieman liikaa tyhjiä hiilareita. Mitään roskaruokaa en syönyt tuolloinkaan, mutta uskon, että iso osa mieliteoistani selittyi sillä, että ruokavalioni ei riittänyt paljon liikkuvan nuoren naisen tarpeisiin, ei määrällisesti eikä laadullisesti. Kun reilu kymmenen vuotta sitten päätin säätää ruokavaliotani parempaan suuntaan, eli lisäsin proteiineja, pähkinöitä, avokadoa, oliiviölyjä, täysjyväviljaa, mieliteot katosvat lähes saman tien. Nyt ei tee tiukkaakaan syödä halutessaan yhtä suklaapalaa tai piparia ja jättää ne loput rauhaan seuraavaa päivää tai jopa seuraavaa viikkoa varten.
Sinuna perehtyisin ravintoasioihin perin pohjin joko kirjallisuuden tai jonkun ravintoterapeutin avulla. Myös työterveyden terveydenhoitajat voivat auttaa. Olisi tärkeää saada ruokavaliosi sellaiseksi, että se varmasti on riittävän monipuolinen ja että saat siitä kaiken tarvitsemasi. Uskon, että syöt terveellisesti jo nyt, mutta jos sinulla ei liity asiaan mitään tunnepuolen ongelmia, todennäköisintä on, että et jostain syystä saa tällä hetkellä riittävästi tarvitsemiasi ravintoaineita.
Varmasti osittain kyse on tästäkin, mutta mulla liittyy myös tunnepuolta juurikin tähän. Jos jokin (esim mulla paljon urheiluvammoja jotka uusii) estää liikkumisen, korvaan sen syömisellä. Tänä syksynä paljon muutoksia elämässä ja stressiä-> on tullut syötyä enemmän tällä tavalla ahmien. Kiitos vastauksestasi! Ap
Alue: Aihe vapaa
Pitäisi hakea apua. Tuo syöminen ei kuulosta normaalilta. Ensimmäisenä mieleen tulee BED, joka aiheuttaa kontrolloimatonta ahmimista mutta ei oksentamista toisin kuin bulimia.