Odotan enemmän ystävieni vuorovaikutuksesta, kannattaako asiasta keskustella?
Olen huomannut, että saatan pettyä ystävieni kanssa käydyssä keskustelussa siihen, kuinka he asiaani reagoivat. Kyse ei ole siis siitä, että heidän pitäisi sanoa jotain tiettyä. Toivoisin heidän kommentoivan ylipäätä enemmän kertomaani asiaan. Mietin kannattaako asiasta keskustella vai ajatella, ettei keskustelusta ole hyötyä.
Kommentit (29)
Entä jos he antavat jo nyt sinulle enemmän kuin oikeastaan haluaisivat eli vuorovaikutus kanssasi on hankalaa, koska painostat muita.
Vierailija kirjoitti:
Anna jokin esimerkki. Riippuu hieman, miten ajattelit asiaa kysyä. Jos valittamalla, että en saa tarpeeksi reaktiota, niin hämääntyisin varmasti, mutta jos sanoisit vaikkapa suoraan, että "haluaisin, jos mahdollista, sinun rehellisen/suoran/tms. mielipiteesi tähän asiaani, älä ainakaan arkaile sanoa sitä", niin se olisi minusta ihan ok. Koska olen arka sanomaan mitä ajattelen :)
Kyse ei ole niinkään yksittäisestä tilanteesta, vai pikemminkin tyylistä reagoida kerrottuihin asioihin yleisesti. Jos selitän pitkän tarinan jostain asiastani ja toisen reaktio on "joo, haha, olipa jännä juttu", niin minulle tulee tästä todella turhautunut fiilis. Koen jotenkin, etten saa käytettyyn vaivaan tarpeeksi vastinetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entä jos he antavat jo nyt sinulle enemmän kuin oikeastaan haluaisivat eli vuorovaikutus kanssasi on hankalaa, koska painostat muita.
Mitä tarkoitat, painostan miten?
Ap
Hanki kavereita joilla on jotain sanottavaa.
kyllä ystävien ongelmiin/asioihin kuuluu paneutua. kaikkeen ei välttämättä ole sanottavaa, mutta jos mitkään juttusi eivät kiinnosta, onko järkeä viettää aikaa yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos he antavat jo nyt sinulle enemmän kuin oikeastaan haluaisivat eli vuorovaikutus kanssasi on hankalaa, koska painostat muita.
Mitä tarkoitat, painostan miten?
Ap
Tuossa viestissä nro 3 kerroit, miten jaarittelet pitkään ja hartaasti jostain muita kiinnostamattomasta asiasta ja kerjäät kiitosta siitä, että olet tuhlannut kuulijoiden aikaa.
Mä olen jo aikaa sitten lakannut kertomasta omia asioitani tai mielipiteitäni muiden asioista, ei ne ketään kiinnosta.
Mulla on kaveri joka ei ole kokenut elämässään oikein mitään ja arkensakin on todella tasaista. Mun juttuihin (matkat, suunnitelmat, tapahtumat, projektit) ei kommentoi oikein mitään ja omat juttunsa on lähinnä koulu- ja työasioita johon mulla ei ole sanottavaa.
Siis kotelo sähköä kuitenkin vaivaksi kertoa sitä asiaa? Ehkä toinen aistii sen eikä halua enempää paneutua aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos he antavat jo nyt sinulle enemmän kuin oikeastaan haluaisivat eli vuorovaikutus kanssasi on hankalaa, koska painostat muita.
Mitä tarkoitat, painostan miten?
Ap
Tuossa viestissä nro 3 kerroit, miten jaarittelet pitkään ja hartaasti jostain muita kiinnostamattomasta asiasta ja kerjäät kiitosta siitä, että olet tuhlannut kuulijoiden aikaa.
Luuletko, että minä olen ainoa joka kertoo pitkiä tarinoita. Kyse on lähinnä siitä, ettei reaktiomme ole ystäväni kanssa ollenkaan samalla tasolla. Jos verrataan kuinka minä hänen pitkiin tarinoihinsa vastaan ja kuinka hän minun tarinoihini reagoi.
Ap
Minua ärsyttäisi jos kokisin että mun kiinnostuksen ja kommenttien taso ei "riitä".
Vierailija kirjoitti:
Siis kotelo sähköä kuitenkin vaivaksi kertoa sitä asiaa? Ehkä toinen aistii sen eikä halua enempää paneutua aiheeseen?
Puhun kyllä mielelläni omista asioista, joten en koe tästä vaivaa. Erikoista jos se tulkittaisiin niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos he antavat jo nyt sinulle enemmän kuin oikeastaan haluaisivat eli vuorovaikutus kanssasi on hankalaa, koska painostat muita.
Mitä tarkoitat, painostan miten?
Ap
Tuossa viestissä nro 3 kerroit, miten jaarittelet pitkään ja hartaasti jostain muita kiinnostamattomasta asiasta ja kerjäät kiitosta siitä, että olet tuhlannut kuulijoiden aikaa.
Luuletko, että minä olen ainoa joka kertoo pitkiä tarinoita. Kyse on lähinnä siitä, ettei reaktiomme ole ystäväni kanssa ollenkaan samalla tasolla. Jos verrataan kuinka minä hänen pitkiin tarinoihinsa vastaan ja kuinka hän minun tarinoihini reagoi.
Ap
Sinulla on asperger, siksi reagoit noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kotelo sähköä kuitenkin vaivaksi kertoa sitä asiaa? Ehkä toinen aistii sen eikä halua enempää paneutua aiheeseen?
Puhun kyllä mielelläni omista asioista, joten en koe tästä vaivaa. Erikoista jos se tulkittaisiin niin.
Ap
"Koen jotenkin, etten saa käytettyyn vaivaan tarpeeksi vastinetta."
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttäisi jos kokisin että mun kiinnostuksen ja kommenttien taso ei "riitä".
Koetko kuitenkin kommentoivasi parhaalla mahdollisella tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttäisi jos kokisin että mun kiinnostuksen ja kommenttien taso ei "riitä".
Koetko kuitenkin kommentoivasi parhaalla mahdollisella tavalla?
Parhaalla mahdollisella tavalla? Onko ystävien välinen keskustelu joku suoritus? Kommentoin niin kuin minusta itsestäni tuntuu.
Kyse ei ole suorituksesta. Kommentoin kuten parhaaksi näen.
Tuo voi olla persoonallisuuskysymys. Itse en jaksa yleensä kommentoida kovinkaan pitkästi tai painokkaasti mitään ystäväni arkeen liittyviä tapahtumia, koska ne eivät suoraan sanottuna liikuta minua. Kaikilla meillä on oma arkemme. Minua kiinnostavat enemmän ajatukset, ilmiöt ja perustellut mielipiteet, eivät tarinat siitä, miten töissä menee tai mitä maitoa ostit viimeksi.
Anna jokin esimerkki. Riippuu hieman, miten ajattelit asiaa kysyä. Jos valittamalla, että en saa tarpeeksi reaktiota, niin hämääntyisin varmasti, mutta jos sanoisit vaikkapa suoraan, että "haluaisin, jos mahdollista, sinun rehellisen/suoran/tms. mielipiteesi tähän asiaani, älä ainakaan arkaile sanoa sitä", niin se olisi minusta ihan ok. Koska olen arka sanomaan mitä ajattelen :)