Mistä iloa arkeen
Olemme kolmihenkinen perhe,minä,poika 1v 9kk ja mies.Ollaan päivätöissä ja hoidossa.Lapsen aloittaessa päivähoidon halusin olla kunnon äiti ja jätin omat menot minimiin.Nyt sitten vietetään aivan hiton tylsää elämää.Ollaan juuri oltu kipeänä ja nukuttu tavallistakin huonommin,vietetty viikko sisällä.Tulen hulluksi.Lapsi on alkanut tarrautua minuun,ei tykkää aina edes tutuista vieraista.Suuttuu jos komennan,ei saisi pyyhkiä nenää tai vaihtaa vaippaa.Ja isänsä perään huutaa myös.Pukemisesta tulee riitaa ja ennen kivaan päiväkotiin meno välillä vaikeaa.Jää ovelle jumiin.Mummo ja pappa käy kerran-kahdesti viikossa ja se ilahduttaa lasta.Meitä ei välttämättä.
En harrasta enkä käy baarissa (enää).Rahaa on tosi vähän,velkaa paljon.Äitikaverit on ihan yhtä masentavaa seuraa.Lapsi oli koliikkivauva.Mun ystävät on mua vanhempia ja niillä isot penskat.Illat istun lattialla rakentamassa leegoilla kunnes alkaa nukutusfarssi.Lapsi syö illalla tuttia eikä ole vielä lähelläkään päiväkuivaa.
Jo meidän arjen ajatteleminen masentaa.Millä mä piristän tätä arkea ja kannattaisiko vaan raahata lapsi kyläileen ja kauppaan jne iltaisin niin välttyisi aivokuolemalta ja uhmakohtauksilta?