Lue keskustelun säännöt.
Kaveri sai ehdottoman tuomion, miten pidetään yhteyttä?
24.11.2015 |
Olen tuntenut ystäväni varmaan vuosikymmenen. Nyt on viime vuosina hänellä mennyt niinsanotusti kaikki pieleen ja nyt tuli sitten ehdoton tuomio. Ja sen mukana vielä tietysti kaikki ne ilmiöt mitä tulee ( työpaikka, asunto ja älyttömät korvaukset ja laskut...).
En haluaisi ystävääni kokonaan hylätä, vaikka aika räveltämistä tuo nykymenininki hänellä nyt on. Taustalla on kuitenkin sama sydämellinen heppu kuin aikoinaan, tunnen ja näen sen kyllä.
Miten jonnekin istumalaitokseen pidetään yhteyttä? En ole perhettä eikä me nyt niin tiiviisti pidetä yhteyttä muutenkaan, että mun pitäisi sinne joku viikonloppu mennä jonottamaan. Se aika on perheelle.
Jos jollain on kokemusta tai tietoa, niin kiinnostaa että saako mitenkään ystävään pidettyä suht. normaalisti yhteyttä. Puhelut ei onnistu, kait. Joten pitääkö alkaa etanapostia kirjelmöimään. Ja nekin lukee jotkut vartijat ensin. Vähän epämukava ajatus kyllä.
Ja heti eka viestissä luultavimmi kysytään, että mistä tuli ehdoton. Niin vastaus on, että sillä ei ole minulle eikä kenellekään muulle mitään merkitystä. Pointti on nyt ystävyden ja yhteyden säilyttämisessä, eikä siinä uteliaisuuden tyydyttämisessä että mistä tuomittiin. Tuomio on kuitenkin jo hovista tullut, joten näillä mennään.
Kommentit (6)
90-luvun puolivälissä kun eka mieheni linnassa istui sai ainakin puhelinkortteja ostaa että sai soittaa sieltäpäin mutta vankilaan ei pystynyt hänelle soittamaan. Sitten tapaamisajat oli la ja su muistaakseni 45min pleksin läpi puhumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, kun rikosseuraamuslaitoksella on oikein nettisivut, mistä löytyy tietoa asioista! Oletko kuullut, että netistä voi hakea tietoa itse, ei tarvi kysyä täällä kaikkea.
http://www.porttivapauteen.fi/laheiset/tapaajan_opas/lue_tama_ensin
Varmaan tuolla on jotain tietoa. Onhan se etanapostikun parempi kuin ei mitään. Vaikka vaan postikorttikin riittää yhteydenpitoon. Luulatavasti sekin on tärkeää ihmisen psyykeelle, tieto etteivät kaikki hylkää.
Eipä ole omat sukulaiset tai tuttavat linnareissuja tehneet, joten omakohtaista kokemusta asiasta ei ole. Mutta tuoltahan Rikosseuraamuslaitoksen tai Portti vapauteen - sivuilta löytyy tarkkoja ohjeita vierailuihin ja yhteydenpitoon. Tapaamisajat on ilmeisestikin yleensä vangin varattava. Puhelut ovat myös mahdollisia, mutta niin että vanki soittaa. Kirjepostia voi vangille ilmeisestikin lähettää niin paljon kuin haluaa.
Yhteydenpito on siis mahdollista mutta rajoitettua, ja tapaaminen näyttää edellyttävän vangin aloitetta. Ei siinä siis vähään aikaan facetella eikä soitella hetken mielijohteesta.
Mutta jos ei nyt ihan elinkautista tullut, niin aika pianhan tuolta ensikertalainen pääsee pois tai ainakin avolaitokseen.
Semmosilla lapuilla ja narunpätkillä. Huhuilemalla putkiston kautta ja koputtamalla seinään.