Lue keskustelun säännöt.
Oletteko koskaan saaneet sellaista miestä, joka aluksi sanoi ettei halua seurustella?
18.11.2015 |
Ootteko pystyneet jotenkin käännyttään tän miehen ekan mielipiteen seurustelusta teidän kanssa? Miten? Ja kertokaa myös syy miksi mies ei halunnut alunperin suhdetta.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haaskaisi sellaiseen aikaa jos itse hakisin seurustelukumppania.
Uskon että yleensä se tarkoittaa sitä ettei hän halua seurustella ainakaan juuri kyseisen naisen kanssa.
Jos ei ole niin kiinnostunut että pitää yrittää jotenkin myydä ja todistaa olevansa kelvollinen niin olkoon.
Toihan on kai yksi naistenmieskikka... on niin särkynyt sydän... en uskalla sitoutua enää koskaan...
Tuossahan tuo kolmatta vuotta asuu samassa huushollissa. Mies vakuutti olevansa sitoutumiskammoinen ja minä sit jätin tyypin omaan arvoonsa. Kuinkas ollakkaan, mieli muuttui ja mies alkoi jahdata minua...
No saanut ja saanut. Sanoin etten itsekään hae seurustelukumppania ja viikko siitä eteenpäin asuimme jo yhdessä.
Mä olin juuri eronnut pitkästä suhteesta ja olin ajatellut että otan itselleni nyt kunnolla aikaa. Mies oli kuulemma semmonen pelimies, eikä ollut koskaan edes seurustellut kunnolla aikaisemmin.
Sitten vaan jotain kävi, rakastuttiin kuin iskusta ja nyt naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen, tosin en itsekään aluksi halunnut seurustella- syystä että tapasin miehen baarireissulla, pitkä, just sopivasti lihaksikas, hyvännäköinen ja mua neljä vuotta nuorempi. Ajattelin että okei, tolla on saletisti muijaa kierrossa niin simona (niinkuin silloin olikin) ja että ei sellasesta kyllä mitään poikaystävämateriaalia harmillisesti saa 😀 Oltiin kuitenkin tosi samalla aaltopituudella ja ruvettiin tapailemaan silloin tällöin- itse vielä tähdensin että tää on sitten vaan fuckbuddy suhde. 10 kk sitä jatkui, kunnes tapasin uuden potentiaalisen miehen- tässä vaiheessa olin tietysti tajunnut että olin auttamattoman rakastunut tähän fuckbuddyyn... Päätin kuitenkin että nyt saa riittää, pakko päästää irti ja jatkaa elämässä eteenpäin. Kun ilmoitin tän, niin mies joutui paniikkiin ja sanoi ettei halua päästää mua menemään.. Nyt tulee joulukuussa viisi vuotta täyteen yhdessä ja kyllä me ne oikeat taidetaan olla toisillemme ☺ Ainoo vaan, että nyt mies kinuaa vauvaa ja mua ei niin nappais.. Kaikkea näemmä ei voi saada 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Ei halunnut seurustella, tykkäsi mutta ei sitoutumista, ei keskustelua edes seurustelusta : roikkumista 2 x 3kk ja kaksi kertaa sydän rikki
2. Jätin, ei halunnut tulla takas, roikkumista ja säätämistä enemmän tai vähemmän vuosia : päättyi eeppisesti siihen että viimein luulin miehen pyytäneen mut treffeille luokseen mutta kertoikin jälleen että haluaa olla vain ystävä
3. Roikuin puoli vuotta, kahdet pakit sit seuraavat puoli vuotta roikkumista niin mies muutti mielensä. Seurustellessa osoittautui epäsopivaksi, suhde ei kestänyt
4. Pari kk epämäärästä säätöä, halusin seurustella mutta mies ei suostunut -huomasi että aloin roikkua -dumppas. Mut sit kuitenki vielä vähän roikuin jos mieli olis miehellä muuttunu, ei vaan pakit tuli.
Jotain lyhyempiä roikkumisia varmaan ollut myös mutta listasin nyt nää parhaimmat. 4. Jälkeen muutin tyylini siihen etten koskaan ottanut yhteyttä kehenkään mieheen ensin. Se vaihe toimi roikkumisesta vieroituksena ja oli mielenkiintoista aikaa.
Nykyään en ole enää roikkuja. Silmät lopulta avautuneet. Suosittelen kirjaa ja elokuvaa He's just not that into you!
No saanut ja saanut. Siitä tuli mun bestis, ollaan oltu kavereita 19 vuotta. Friends with benefits silloin kun kumpikaan ei seurustellut tahollaan ja muu aika sitten vain maailman parasta kaveruutta.
Kumpikin halusi olla villi ja vapaa niihin aikoihin kun tavattiin. 4-5 v myöhemmin pohdittiin ihan vakavasti tulisiko meistä perhe ja tultiin siihen tulokseen ettei siitä mitään tulisi...menisi hyvä ystävyys vain pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toihan on kai yksi naistenmieskikka... on niin särkynyt sydän... en uskalla sitoutua enää koskaan...
Haista kuule paska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaksi kaveria on tuollaisissa roikkunut aina uusissa. Nyt viiskymppisiä eikä vieläkään perhettä. (Toinen sentään oli avossa 10 vuotta afrikkalaisen kanssa, joka sitten haki nuoren neitsytvaimon kotimaastaan, joka uskoi myös Allahiin.)
Eli älkää jääkö roikkumaan, jos tulette torjutuiksi. Älkää jääkö haaveilemaan, kuten nuo kaverini. Toisella oli yksi noosta peräkkäisistä haaveiden kohteista sellainen, että se selvästi tykkäsi roolistaan ja härnäsi. Antoi välillä vinkkiä.
Olen. Aluksi sanoi, ettei halua seurustella ja se oli minulle ok, sillä en itsekään etsinyt mitään vakavaa. Vietimme tiiviisti aikaa yhdessä ja yli puoli vuotta myöhemmin soitti itkien, että rakastaa mua.
Kolme vuotta olemme yhdessä nyt olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Itse olin just täyttänyt 16v kun "tapasin" tämän miehen, joka täytti silloin 24v. Oltiin kyllä jo tunnettu vuosia, olihan kyseessä isoveljeni paras kaveri. Pikkulikasta asti siis ollut ihastunut tähän tyyppiin, ja jo silloin päätin että tosta vielö joskus tulee mun mies. No kuitenkin yhtäkkiä ruvettiin pitämään yhteyttä kun kuulin että tää oli eronnut pitkästö suhteesta. Sit tavattiin ja päädyttiin sänkyyn, yha uudelleen ja uudelleen. Mies alusta asti sano ettei oikeen haluais seurustella mun kanssani kun olin niin nuori teini silloin, pelkäs mitä muut ajattelee, ja muutenkin kun oli vasta eronnut. Päätettiin yhdessä että ollaan vaan panokavereita. Vaikka itse en tähän sopimukseen ollut tyytyväinen. Miestä piiritin niin pitkään että se lankes, alettiin seurustelemaan ja silti kaikki meidät hyväksyi. Nyt kohta 7v oltu yhdessä ja 3 lasta ja naimisissa ollaan :)
Mun mies sanoi tavatessamme ettei halua ikinä enää vakisuhdetta. Takana oli juuri riitainen ero. En minäkään niin kaivannut vakisuhdetta, joten lähdin pelkkään seksisuhteeseen. Niin se vaan rakkaus siitä kasvoi vuosien myötä ja lopulta muuttui avioliitoksi asti.
Yksi tapaus on sellainen ollut, joka rutisi, ettei osaa seurustella ja muutenkaan näitä parisuhdejuttuja. Oltiin siinä vaiheessa siis seurusteltu kolme kuukautta.
Selvä ja soronoo. Ei se niin upea ollut, että olisin alkanut vaivaa näkemään.
Joo, mun mies. Ei kuulemma halunnut seurustella kenenkään kanssa vähään aikaan, mut tapailla sopii. Olin et ok, sopiihan se. Muistutin vaan, et se tarkoittaa sitä, et mäkin olen vapaa tapailemaan muita. Piti sittenkin parempana "kokeilla" seurustelua. Nyt 9 vuotta kokeiltu, niistä 7 naimisissa ja lapsiakin 3.
Mulla oli "on-off" -suhde (tai paremminkin fuckbuddy) erään herran kanssa joka alusta lähtien oli sanonut ettei halua parisuhdetta ja se oli mulle ok vaikka olisin voinut parisuhdettakin kokeilla hänen kanssa. Treffattiin aina kun oltiin seuraa vailla. Vuoden verran tätä jatkui kunnes tapasin uuden miehen ja kun oltiin vasta pari viikkoa tapailtu ja olin ihan rakastunut niin tää fuckbuddy laittoi tekstarilla rakkaudentunnustuksen ja kysyi voitaisko yrittää parisuhdetta. Ajoitus oli kyllä mitä surkein ja hetken aikaa jouduin pohtimaan kumman miehen halua. Päädyin tähän uuteen mieheen jonka kanssa oltiin sitten yhdessä pari vuotta ja kun olin taas vapailla markkinoilla niin tää FB oli varattu ja kun hän oli taas vapaa niin minä olin varattu jne. Lopulta minä menin naimisiin ja meidän juttu ei sitten koskaan saanut mahdollisuutta :)
Jos mies sanoo ettei halua seurustella niin en tuhlaisi aikaani, samantein vaan uusia kokemuksia kohti. Pari kertaa olen tehnyt sen mokan, että olen odottanut jos miehen mieli muuttuisi. Ei muuttunut.
Vai että ihan armollisesti saanut miehen.