Kuinka kauan ehdit olla työssäsi ennen kuin se muuttui sinulle helpoksi

Ei ole vielä muuttunut. 5 vuotta asiantuntijatehtävässä takana.

Vuoden tehnyt sh-tehtäviä erikoissairaanhoidosaa ja vielä ei ole helppoa. Eikä edes helpottumaan päin. Mitä enemmän teen, sitä enemmän huomaan mitä en osaa.

Olen konsultti eikä työ ole muuttunut helpoksi. Kokemus kyllä auttaa, mutta koko ajan saa selvittää uusia juttuja. Oppiminen ei lopu ikinä.

Vuoden verran. Tehdastyö, hoidan kolmea eri tahdissa käyvää konetta joista yksikään ei saisi seistä turhaan. Huoltojen ym. rytmityksen oppimiseen meni aikaa.

Ei taida koskaan muuttua helpoksi tämä puheterapeutin työ. Varsinkaan kun nykyään ei enää paljon artikulaatioasiakkaita näy (eli näitä r- ja s-virheitä), kun asiakaskunta on muuttunut haastavammaksi. Nykyään asiakkaat ovat mm. cp-vammaisia, kehitysvammaisia, autisteja, etenevän neurologisen sairauden omaavia (parkinson, als, ms-tauti, alzheimer), aivoverenkiertohäiriön jälkitiloja sekä käyttäytymisongelmaisia lapsia. Toki niitä artikulaatioasioita kuntoutetaan edelleen, mutta lapsella on tällöin taustallaan jokin diagnoosi kuten dysfasia, dyspraksia tai apraksia, joka muuttaa äännekuntoutuksen "hiukkasen" vaikemmaksi ja pidempikestoiseksi kuin näillä muuten normaalisti kehittyvillä lapsilla terapia olisi.

No toisaalta jos homma muuttuisi helpoksi, niin työni menettäisi hohtonsa. Koska juuri se, että saa haastaa itsensä joka päivä, on minulle tärkeää ja luo työmotivaatiota.

28 v, toimittaja, ei ole vielä muuttunut. Sitä odotellessa. Alalla kyllä muutoksia tulee viikottain, joskus päivittäin.

Ei vielä, olen ollut 10v lähihoitajana, onneksi jos on hetki ettei vaan jaksa puhua dementikkoa pyörryksiin voi työkaveri jatkaa ja sitten taas vaihdetaan.

Olen aineenopettaja lukiossa ja ollut alalla noin 8 vuotta. Sanoisin, että 3-4 vuotta meni siihen, että omaan ammattitaitoon alkoi suhtautua luottavaisesti. Tuossa ajassa oli opettanut jo kaikkia oman oppiaineen kursseja useamman kerran sekä toiminut kaikkien vuositasojen ryhmänohjaajana. Ensimmäisinä vuosina tuli vastaan tilanteita, joissa ei vaikkapa osannut vastata johonkin opiskelijan kysymykseen tai ei tiennyt, kuinka ratkaista jokin haastava opiskelija-asia. Kurssisisältöjen ja opetussunnitelman omaksuminen vei sekin aikaa. Helpoksi en työtä kutsuisi, ja erityisnuorten lisääntymisen sekä säästöpaineiden vuoksi työhön tulee koko ajan uusia haasteita, mutta rutiinin työhön oppii muutamassa vuodessa.