Kuinka kantava ääni sinulla on?

Osaan puhua tarvittaessa kuuluvalla äänellä ja olen älyttömän hyvä huutamaan lapsia pihalta sisälle. Ääneni on ollut jo nuoresta aikuisen ääni ja se on ihan ok.

Eräällä työkaverillani on hyvin pieni ääni. Hänen äänensä ei kuulu mihinkään ja vieressä istujat joutuvat usein toistamaan hänen sanomisensa muille. Naisesta ei yksinkertaisesti lähde enempää ääntä vaikka hän kuinka yrittäisi. Eräällä kaverillani on taas niin "sordiinomainen" ääni, että ihmiset ihan säikähtävät sitä.

Mulla on semmonen ohut ja nariseva ääni. Todella ärsyttävä. Lisäksi ihan turha koittaa huutaa metelin yli, kun ei se vaan kuulu.

Erittäin läpitunkeva ja kantava. Joskus toivoisin, että osaisin hieman hillitä sitä.

Aika kova ja selkeä, nuorempana käytin ääntäni paljon harrastuksessa ja minun piti ihan opetella puhumaan hiljempaa.

Osaan hallita hyvin. Puheääni ja puhelinääni ovat kuulemma erityisen miellyttäviä ja pehmeitä ja lauluääni kirkas ja heleä. Mutta osaan kyllä tarvittaessa huutaa, kumista ja jylistä.

Olen opetellut äänenkäyttöä laulun myötä. Myös foniatrin avulla.

Joo, liian kantava vaikka hiljaisimmasta päästä meidän kovaäänisestä suvusta...

Hiljainen ja heikko ääni, joka särkyy helposti. Inhoan omaa ääntäni.

Vierailija kirjoitti:

Joo, liian kantava vaikka hiljaisimmasta päästä meidän kovaäänisestä suvusta...

Repesin! :D Äitini puolen sukulaiset ovat myös hyvin kovaäänisiä ja jotkut sukujuhlat ovat olleet rauhalliselle ja hillitylle miehelleni ihan painajaisia. Kun siihen lisää vielä joskus vähemmän fiksut jutut ja äänekäs nauraminen, niin huomaan pian mieheni livistäneen juhlapaikasta ulos lepuuttamaan korviaan. Minä taas viihdyn mainiosti ja lapset näköjään myös. :)

Minulla on jotenkin todella kantava ja läpitunkeva ääni, soi erityisesti rintakehässä. Vaikka en puhuisi kovaa niin ääneni jostain syystä tulee helposti läpi. Olen yrittänyt opetella puhumaan hiljempaa yms. Toki tästä on ollut hyötyäkin, varsinkin opetustöissä. Osaan myös puhua vakuuttavasti isollekin väkijoukolle, kun ääni kantaa luonnollisesti ilman mitään prässäämistä.

Minä olen todella tyytymätön ääneeni, koska se on aivan liian hiljainen ja epäselvä. Siksi ihmiset joutuvat todella usein pyytämään minua toistamaan sanomani asia tai ymmärtävät väärin mitä sanon. Olen todella ujo (omasta mielestäni sairaalloisen ujo) ja syrjäänvetäytyvä, mikä taas johtuu siitä, että minua on kiusattu lapsena todella paljon ja käsketty todella usein kiusaajien taholta pitämään turpani kiinni. Siksi minusta on tullut tällainen kuin olen. Koska koko ajan kuulee sanottavan, että minun pitää olla hiljaa ja jätetään porukan ulkopuolelle, niin väkisin siinä omaksuu selviönä sellaisen hiljaisen sivustaseuraajan roolin, jonka ei edes odoteta puhuvan. Monet varmasti pitävät minua mykkänä ja luulevat sen johtuvan autismista ja/tai kehitysvammaisuudesta.

Teinilläni on välillä järkyttävän kova ääni. Jo alakoulusta lähtien hänen luokallaan on ollut noin 50 oppilasta ja siellä ollessa on pitänyt olla äänenkäytössä reipas jos on meinannut saada itsensä kuuluviin.

Erittäin kantava. Olen 160-senttinen siro nainen, minkä vuoksi ääneni usein yllättää ihmiset: se on matala ja kantava viskibasso, melkein miehinen ääni.

Mun ääni on jotenkin "ontto" ja matala. Ei erityisen hiljainen, mutta sellainen, että se katoaa tosi helposti taustahälyyn. Sitten yritän puhua kovaa, mikä menee helposti huutamiseksi ja silloin kuulostan vihaiselta. Huoh.

Miehelläni taas on _todella_ kuuluva bassoääni, jonka voimakkuus on periytynyt meidän 2-vuotiaalle tytöllemme. Tarhastakin on tullut kommenttia, että tyttö sopisi hyvin armeijaan huutamaan käskyjä, kun hänen äänensä on niin kovin kantava :)