Teen elämästäni tahallani kurjaa

niin se voi olla että kun kokee tuskaa jonkin aikaa siihen tottuu, siihen taisteluun ja riutumiseen. Tää on tää kivun ja nautinnon hämärä raja.

Askeesi sopii joillekin.

Mäkin väkisin vaan aion tuijottaa ton Housen läpi vaikka sattuu niin saatanasti.Joka ilta sydän ruvella palaan sen ääreen ihan kun rangaistusta kärsimään.No kohta loppuu ja jännityksellä odotan kuinka nopeasti se äijä unohtuu.Kauheinta tietysti olisi kun se ei unohtuisikaan mutta eihän sellasta voi tapahtua?Eihän?

Vierailija kirjoitti:

Mäkin väkisin vaan aion tuijottaa ton Housen läpi vaikka sattuu niin saatanasti.Joka ilta sydän ruvella palaan sen ääreen ihan kun rangaistusta kärsimään.No kohta loppuu ja jännityksellä odotan kuinka nopeasti se äijä unohtuu.Kauheinta tietysti olisi kun se ei unohtuisikaan mutta eihän sellasta voi tapahtua?Eihän?

:) hassu

Ethän sitten vaivaa läheisiäsi valittamalla, valittamalla ja valittamalla?

:)

Musta tuntuu ettet ole yksin. Tosi monet tuntuvat hakeutuvan vaikeuksiin, hankkivan itselleen ongelmia, haluavan vaikeaa/kurjaa elämää. Usein vielä perustelevat asiaa sillä, että kurjuudessa eläminen on jotenkin aidompaa ja todellisempaa elämää. Askeettisuudessa ei sinänsä ole mitään ihmeempää mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin väkisin vaan aion tuijottaa ton Housen läpi vaikka sattuu niin saatanasti.Joka ilta sydän ruvella palaan sen ääreen ihan kun rangaistusta kärsimään.No kohta loppuu ja jännityksellä odotan kuinka nopeasti se äijä unohtuu.Kauheinta tietysti olisi kun se ei unohtuisikaan mutta eihän sellasta voi tapahtua?Eihän?

Sitä kuule tuijotti parhaimmillaan 80miljoonaa katsojaa josta varmaan puolet naisia ja kaikki ollaan toi koettu ja yli päästy niin sinäkin että ihan normi juttu älä huoli!

Vierailija kirjoitti:

Ethän sitten vaivaa läheisiäsi valittamalla, valittamalla ja valittamalla?

:)

En ole ap, mutta itse teen vissiin tuota jatkuvasti. Kun haluaisin jonkun johon purkaa mun tunteet, mutta on niin yksinäistä niin joudun kiusaamaan vanhempiani.