Lue keskustelun säännöt.
Teini, päihekokeilut ja avoimuus
04.10.2015 |
Tällä palstalla on mielestäni tosi "tiukka" suhtautuminen nuorten alkoholin kokeiluun. Itse näen kaikista tärkeimpänä asiana oman teinin kanssa elämiseen luottamuksen ja avoimuuden. 15 v tuli ekan (ja tähän saakka vikan) kerran humalassa kotiin viime keväänä, asia tuli yllätyksenä ja olin järkyttynyt, mutta hoidettiin homma mielestäni hienosti. Halasin lasta, kerroin että hienoa kun tulit kotiin, varmistin onko kaverit kunnossa, kuuntelin lapsen kertomista illan kulusta ja silitelin uneen. Aamulla puhuttiin rauhassa ja kerroin, miten vaarallista alkoholi on nuorten aivoille, ja että en voi hyväksyä juomista, mutta pääasia, että tulit kotiin ja ei maailma tähän kaadu, me vanhemmat ollan tukena.
Viime kesä meni jännittäessä usean kertaan, kun oli kavereiden synttäreitä, koulun loppu- ja alkujuhlintaa ym. Ollaan aika hyvin kartalla missä nuoret ovat, toki liikkuvat isossa ja vaihtelevassa porukassa, josta osa juo, osa polttaa pilveä jne. Ei olla kielletty menemästä, ja vältän tuomitsemasta muita,sen sijaan ollaan korostettu omaa harkintaa, itsetuntoa, jolla uskaltaa tehdä sitä mitä itse pitää oikeana ja järkevänä ja luottamusta yli kaiken. Ainakin nyt näyttää, että tämä on kantanut hedelmää. Lapsi tulee sovittuna aikana kotiin, jos menee yökylään, laitaa mukisematta niiden vanhempien numerot ja kertoo avoimesti missä olivat ja miten menee. Halusin vaan nostaa keskusteluun myös toisenlaisen suhtautumistavan jyrkän kielto ja rangaistuslinjan ohelle. Onko muilla teinien vanhemilla millaisia kokemuksia?
Kommentit (20)
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 10:42"]olisivatpa omat vanhemmat olleet edes puolet tuosta. Jonkin verran kotona Alkon käyttöä esim. Saunakaljat tms mutta ei mitään ryyppäämistä. Itse ku teininä "jäin kiinni" juomisesta niin arestia, huutoa, tappelua ja ihan kiinni käymistä..äitini osalta siis. Sitten kun pääsin kotoa muuttamaan pois niin siinäpä se juominen lähti lapasesta ku piti ottaa kiinni jotain menetettyä. Meni monta vuotta hukkaan.
[/quote]
Voi, sen jos nuo pennut ymmärtäisivät että eivät ole menettäneet yhtään mitään sillä, etteivät ole teininä ryypänneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan kuulostaa hyvältä, tai varmasti myös riippuu nuoresta :) Itsehän olen aina kokenut olevani itsenäisempi ja vastuullisempi kuin ikätoverini. Jos vanhempani olisivat antaneet kieltoja alkoholin suhteen niin varmasti olisin kapinoinut. He kuitenkin luottivat minun arviointikykyyni ja hyvä niin. Aina tulin yöksi kotiin, kerroin monelta olen tulossa ja missä olin ja missä seurassa. Nuorena totta kai tuli pari ylilyöntiäkin vahingossa, mutta se on sitä nuoruutta :D Ei minulle kuitenkaan kasvanut kieroutunutta suhdetta alkoholiin.
En sano että kaikilla avoimuus toimisi, toiset tarvitsevat kieltoja ja toiset vapautta. Itsehän lapsenne tunnette :)
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 10:42"]olisivatpa omat vanhemmat olleet edes puolet tuosta. Jonkin verran kotona Alkon käyttöä esim. Saunakaljat tms mutta ei mitään ryyppäämistä. Itse ku teininä "jäin kiinni" juomisesta niin arestia, huutoa, tappelua ja ihan kiinni käymistä..äitini osalta siis. Sitten kun pääsin kotoa muuttamaan pois niin siinäpä se juominen lähti lapasesta ku piti ottaa kiinni jotain menetettyä. Meni monta vuotta hukkaan. [/quote] Voi, sen jos nuo pennut ymmärtäisivät että eivät ole menettäneet yhtään mitään sillä, etteivät ole teininä ryypänneet.
[/quote]
Vähän kanssa ihmettelen tuota asennetta. Että vanhempien tulisi sallia lapsen juominen, ettei lapsi vaan menetä niitä teini-iän erittäin olennaisia, humalahakuisia juomisiaan.
Asioista pitää totta kai puhua, ja etenkin ottaa painottaa teinille että kotiin pitää tulla vaikka olisikin ottanut. Ihan vaan, ettei jäädä sammumaan hankeen tai epämääräisille asunnoille.
Mutta sallia ei kuitenkaan pidä. Rauhallista keskustelua tietysti, ei huutamista eikä varsinkaan kiinnikäymistä, mutta ulos ei olisi pariin viikonloppuun asiaa.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 11:53"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 10:42"]olisivatpa omat vanhemmat olleet edes puolet tuosta. Jonkin verran kotona Alkon käyttöä esim. Saunakaljat tms mutta ei mitään ryyppäämistä. Itse ku teininä "jäin kiinni" juomisesta niin arestia, huutoa, tappelua ja ihan kiinni käymistä..äitini osalta siis. Sitten kun pääsin kotoa muuttamaan pois niin siinäpä se juominen lähti lapasesta ku piti ottaa kiinni jotain menetettyä. Meni monta vuotta hukkaan. [/quote] Voi, sen jos nuo pennut ymmärtäisivät että eivät ole menettäneet yhtään mitään sillä, etteivät ole teininä ryypänneet.
[/quote]
Vähän kanssa ihmettelen tuota asennetta. Että vanhempien tulisi sallia lapsen juominen, ettei lapsi vaan menetä niitä teini-iän erittäin olennaisia, humalahakuisia juomisiaan.
Asioista pitää totta kai puhua, ja etenkin ottaa painottaa teinille että kotiin pitää tulla vaikka olisikin ottanut. Ihan vaan, ettei jäädä sammumaan hankeen tai epämääräisille asunnoille.
Mutta sallia ei kuitenkaan pidä. Rauhallista keskustelua tietysti, ei huutamista eikä varsinkaan kiinnikäymistä, mutta ulos ei olisi pariin viikonloppuun asiaa.
[/quote]
Siinä sallimisessa ei ole kyse siitä, että menettäisi jotain ryypptkeikkoja vaan siinä että ne tehdään kuitenkin, sallitaan se tai ei. On eri asia sallia teinille se pari siideriä ja sen jälkeen sovitusti kotiin kunnossa, jos vastakohtana on kieltää kaikki ja saada hakea ympäripäissään oleva teini putkasta. Ei kukaan teinejä sinne pakota juomaan "koska kuuluu nuoruteen", mutta valitettavasti ne teinit keksivät sen ihan itse jossain vaiheessa.
samaa mieltä siitä, että parempia sallia muutama (ja samalla vastuuttaa nuorta) kun kieltää täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä ollaan oltu aika tiukkoja säännösitä ja hyvin on meilläkin pärjätty. Varsinkin yksi lapsista on oikein kiitellyt aikuisena että hänelle pidettiin melko tiukka kuri, sillä 15-17 votiaana aika huonossa porukassa ja moni noista entisistä kavereista on nyt koulut keskeyttäneitä narkkareita ja joku on kuollutkin.
Kahden muun lapsen kanssa on päästy helpommalla ja vähemmällä rajojen vahtimisella.
Se on niin lapsesta kiinni ja jos ap:lle on sattunut helppo lapsi, niin ei tarkoita että toimisin kaikkien muiden kanssa.
Teinit on täällä taas kirjoittelemassa, miten nuorten juomista pitää tukea ja kannattaa ostaa juomatkin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 16:11"]
samaa mieltä siitä, että parempia sallia muutama (ja samalla vastuuttaa nuorta) kun kieltää täysin.
[/quote]
Vähän sama kuin lupaisi miehelle että saa käydä vieraissa, mutta saa nussia vain terskalla, eikä saa työntää yhtään syvemmälle.
En uskokaan, että toimii kaikkien kohdalla, mutta täysin tiukan linjankaan en ole nähnyt toimivan. Ja teini ei ole varmaan yhtän "helpompi" kuin muutkaan, vaan melko haastavaa on. Pointtini on se, että pidetään myös ns.kielletyistä asioista avoin keskustelumahdollisuus, luotetaan toisiimme ja vahvistetaan itseluottamusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkoholi ja kannabis kuuluu ihan normaaliin nuoruuteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sallit alkoholin kanssa läträämisen ja sinä vain hyssyttelet / lässytät asiasta. Teinit tarvitsevat rajoja, kyllä kieltäminenkin toimii ja luo turvallisuuden tunnetta.
Missähän kohtaa sanoin, että sallin alkoholin ja hyssyttelen? Minä en nimenomaan hyssyttele, vaan puhumme perheessä asioista avoimesti. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vastaa tähän nyt vanhempana, vaan muistelen omaa teini-ikääni muutaman vuoden takaa.
Vanhempani eivät ole absolutisteja, mutta heidän juomisensa rajoittuu onnittelumaljaan jos juhlista on kyse ja yhteen saunakaljaan arkena. Saunakaljakin vain kerran viikossa viikonloppuna. Meidän perheessä ei alkoholista tai mistään muustakaan keskusteltu, oli kai jotenkin itsestään selvää ettei suinkaan "meidän lapset" mitään alkoholia maistele tai muutakaan.
No olinkin jo 16-vuotias kun ensimmäisen kerran kaljaa join. Joltain täysikäseltä tutulta saatiin kaverin kanssa koppa kaljaa ja kaksin jossain kaupungin penkillä juotiin aika lärvit. Hoiperreltiin kaverin luokse nukkumaan, heidän vanhempansa kun olivat reissussa ja talo tyhjillään. Omille vanhemmilleni olin sanonut meneväni lukemaan kokeisiin ja yökylään, joten he eivät odottaneet minuna yöksi kotiin.
Tuostahan se sitten lähti, kahden teinitytön ja alkoholin muutaman vuoden yhteinen biletys. Joskus saatiin mukavilta, vierailta miehen aluilta autokyyti kaverille kun oma kunto ei enää sallinut kävelyä ja sammumispiste oli jo lähellä. Näin jälkikäteen sitä ihmettelee miten koskaan ei mitään sattunut! Ja onneksi emme eksyneet väärään porukkaan ja jääneet tuolle tielle, mihin ikinä se olisi meitä sitten vienytkään.
Nykyään kaverini on lähes absolutisti. Minä tykkäsin vielä opiskeluaikana juoda ja baareilla mutta silloin oli jo vähän enemmän järkeä päässä kuin teininä ja porukassa oli aina muutama selväpäinen "lapsenvahti" mukana. No nyt en ole minäkään noin kahteen vuoteen juonut pisaraakaan alkoholia tässä perhettä perustaessa. Ihan normaali aikuinen minusta taisi kuitenkin kasvaa...
--Omasta kokemuksesta näkisin siis AP:n toimintamallin hyvänä. Kyllä pitäisi pystyä puhumaan asioista mitä lapseltaan kieltää ja perustella kielto sekä kuunnella myös lapsen kanta, eikä vain pakkosyöttää omaa näkemystään. Harvemmin täyskielto toimii, missään asiassa, sillä kaikkea kiellettyähän on nuorena kiva tehdä kun niitä omia rajoja haetaan. On muuten todella tärkeää, että lapsi tietää voivansa tulla humalassakin kotiinsa! Itse olen humalani nukkunut pois ties kenen luona ja joskus varastossakin kun en kotiin uskaltanut kännissä mennä.
Ap, toimit teinisi kanssa aivan samalla tavalla kuin omat vanhempani aikoinaan toimivat minun kanssani. Tällainen linja osoittautui ainakin minun ja siskoni kanssa täydellisen onnistuneeksi tavaksi suhtautua nuoreen ja alkoholinkäyttöön. Olen nyt 35-vuotias, enkä ikinä, siis en koskaan, sählännyt liikaa alkoholin kanssa. Suurin osa nuoristahan käyttää alkoholia, siitä ei kieltämällä eroon pääse. Kuten minäkin join muutaman siiderin tai pari lasia viiniä kaveriseurassa jo 15-vuotiaana, mutta ns. humalahakuun ei juurikaan ollut intressiä koska asiasta ei kotona tehty mitään jännittävää kiellettyä hedelmää. Monet ikäiseni ystävät joivat itsensä viikonloppuisin konttauskuntoon ja kotona olevilla vanhemmilla (jotka noudattivat täydellistä nollatoleranssia alkoholin käytön suhteen) ei ollut mitään käsitystä tapahtumien kulusta. Minulle tehtiin kotona selväksi, että lasin tai pari saa nauttia kunhan osaa käyttäytyä ja tulee kotiin sovittuun aikaan. Yksikin ylilyönti ja tämä luottamus päättyisi siihen. No, yhtään ylilyöntiä ei koskaan tullut. Ei minulle eikä siskollenikaan.
Olen näin aikuisena kiitellyt vanhempiani järkevästä kasvatuslinjasta tämän asian suhteen. Voisi sanoa, että jokaisella ystävälläni, joiden kotona alkoholiin suhtauduttiin hyvin jyrkästi, oli teininä hyvinkin rankkoja kokeiluja päihteiden kanssa. Kielletty hedelmä houkuttaa nuoria.
Olipa kiva lukea, että jonkun kohdalla on toiminut. Elämä teinin kanssa ei ole aina kovin helppoa, olen paljon pohtinut näitä asioita ja tullut siihen tulokseen että en voi estää nuorta elämästä, en voi myöskään estää häntä joutumasta tilanteisiin, joissa on tarjolla päihteitä. Mutta se, mihin voin yrittää vaikuttaa, on tukea lapsen itsetuntoa siten, että uskaltaa luottaa itseensä ja tehdä omat valintansa. Uskon myös, että kun vanhemmat luottaa, niin teini haluaa olla sen luottamuksen arvoinen.Ja aivan varmasti vääriäkin valintoja tulee tehtyä, ja silloin mun tehtävä äitinä on olla nuoren tukena. Olen keskustellut useiden vanhempien kanssa aiheesta, ja enimmäkseen vallalla on totaalikielto ja nuoren kyttääminen, itse uskon, että se johtaa siihen, että nuori ei kerro kotona missä mennään ja jos tulee töppäiltyä, kotiin ei uskalla tulla kun pelkää seuraamuksa. ap
olisivatpa omat vanhemmat olleet edes puolet tuosta. Jonkin verran kotona Alkon käyttöä esim. Saunakaljat tms mutta ei mitään ryyppäämistä. Itse ku teininä "jäin kiinni" juomisesta niin arestia, huutoa, tappelua ja ihan kiinni käymistä..äitini osalta siis. Sitten kun pääsin kotoa muuttamaan pois niin siinäpä se juominen lähti lapasesta ku piti ottaa kiinni jotain menetettyä. Meni monta vuotta hukkaan.
Päiheharrastukset on kitkettävä heti alkuunsa, silittelemällä menee vain pahemmaksi.
En hyväksyisi päihekokeiluja. Nollatoleranssi.
Kuulostat ihan minun äidiltäni ja voin vain sanoa, että jatka samaa rataa. En voisi olla enää onnellisempi siitä miten kivuttomasti itse selvisin teini-iästä. Äitini selvästi ymmärsi mitä on olla teini ja jaksoi aina sanoa, että hän ei tuomitse koska on ollut itsekin aikoinaan aikamoinen. Aina piti tulla kotiin ja soittaa sai vaikka olisi mitä tehnyt, äiti rakastaisi aina. Hänelle pystyin sanomaan että kaverit ottavat muutaman siiderin ja hän tiesi että varmasti itsekin jotain maistan. Silti ei ikinä kieltänyt menemästä, kehotti vain olemaan varovainen ja tulemaan kotiin yöksi.
Muutama ylilyönti toki itsellekin sattui, mutta voin kuvitella että siinä vaiheessa kun olet 17-18-vuotiaana aivan umpikännissä keskellä kaupungin keskustaa, poikaystävän kanssa riidelleenä ja ihan yksin ei kovin moni soittaisi äidille. Minä soitin ja äiti haki kotiin. Hän halasi ja pisti nukkumaan. Seuraavana aamuna sitten juteltiin että miksi oli riidelty, tiedänhän että tuollainen määrä alkoholia on myrkyllistä ja että hyvä kun uskalsin soittaa. Nyt 25-vuotaana juon alkoholia pari kertaa vuodessa juhlissa, yleensä baarireissutkin menevät limsalinjalla. Itse uskon, että koska kotona on kannustettu olemaan fiksu ja ajattelemaan itse eikä tuputettu omaa ajatusmaailmaa en ole kokenut tarvetta kokeilla kaikkea mahdollista kiellettyä.
Meillä ei kotona myöskään mitenkään häpeilty tai piiloteltu alkohlia. Vanhemmat joivat viiniä ruualla, saunakaljaa lauantai-iltaisin. Olen myös nähnyt äitini hiprakassa kun sitä viiniä on otettu sitten vähän enemmän naapureiden kanssa. Ikinä ei ole kuitenkaan ollut turvatonta oloa vaan aina tärkeintä on ollut minun hyvinvointini.