Opettaja huolestui: ”Taso laskenut niin, että hävettää”

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:37"]

Asiasta viidenteen mutta minkä takia artikkelissa pitää mainita opettajan olevan perussuomalaisten kannattaja? Mielestäni nimenomaan niin opettajien kuin sotilashenkilöstön tulisi olla tiukasti puolueettomia.

[/quote]

Siksi varmaan, että päästään taas naureskelemaan persuille.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:45"]

Onko av mammat tutustuneet uuteen opsiin? Enää koulussa ei ole oleellista oppia tiettyjä asioita ulkoa litanioina esim. room ko ko gal ef fili kol tai Oulun siika pyhä kala... Vaan yhä enemmän pyritään asioiden syvällisempään ymmärtämiseen. Lisäksi painotetaan sosiaalisia sekä yhteistyötaitoja. Tiedonhankintaa ja kriittistä ajattelua sekä lähdekritiikkiä opetetaan jo pienillekin. Mielestäni nuo ovat tärkeämpiä taitoja kuin kertotaulu tai jokien järjestys, puhumattakaan raamatun kirjojen järjestyksestä. Näissä av-keskusteluissakin huomaa, että monelle aikuisellekin on mm. lähdekritiikki aivan tuntematon asia.

[/quote]

Kyllä! Lähdekritiikkiä ja lukutaitoa lisää. Yksi nykykasvatuksen ja elämänmenon ongelma on se, että ihmiset ei lue tarpeeksi ja lapselle ei lueta. Nykyään luetaan lähinnä rahlaavia otsikoita ja tekstiviestejä, ja se ei kehitä ajattelua ja ymmärrystä. Se on vaaralllista, jos ihmisen ajattelu menee liikaa nopeiden klikkausten ja palkkioiden perässä. Se on luonnollista ja ymmärrettävää, mutta siitä on haittaa.

Meillä koulussa kertotauluja jankattiin ja piti opettella ulkoa. En kuitenkaan edelleenkään osaa niitä ulkoa, paitsi että 7x8=56, koska se on kaikista vaikein, mutta muuten lasken kertolaskut edelleen kymppiparien ja muun ryhmittelyn avulla.

Onko enää mielipiteitä?

Jotta pystyisi tekemään havaintoja ja päätelmiä, tarvitaan perusteiden tuntemus ainakin alakoulun jälkeen. Ja perusteisiin kuuluu mm. kertotaulun osaaminen. Se on vain henkistä laiskuutta, että muka ei opi sitä, jos on normaaliälyllä varustettu. Mitä huonommin hallitsee perusteet, sitä hitaanpaa on eteneminen opinnoissa. Ei ole ihme, jos ne pikkujonnet ja -jannat putoavat kärryiltä, kun on perustyöt jääneet tekemättä.

Vaatimustaso kouluissa on laskenut selvästi. Olen itse ollut opettajana, tosin lukiossa, pitkälle yli 30 vuotta. Jos vertaan urani alussa laadittuja kokeita ja niiden pisteytystä viimeisiin muutaman vuoden takaisiin, niin kyllä eron huomaa. Nykyoppilaalle pitäisi antaa samasta suorituksesta viitonen, ellei peräti kuutonen, kun vielä 80-luvulla vastaavilla tiedoilla ei päässyt kurssia läpi. Urani alkuvuosina sain kuulla jopa rehtorin vihjailevan, että olen muka liian vaativa, kun en katsonut tuplareitten heikkoja suorituksia läpi sormien. Mutta oppilaat opiskelivat ja myös osasivat eivätkä valittaneet, vaan ovat kiittäneet vielä myöhemminkin.

Monien aineiden perustiedot ovat sellaisia, että kun ne lerran kunnolla opettelee, niin niistä riittää iloa ja hyötyä läpi elämän. Minä olen humanisti, mutta niinpä vain olen tarvinnut myös matematiikan tietoja ja taitoja esimerkiksi käsityöharrastuksissani. Kertotaulu nyt on ollut vain yksi osa, lisänä sitten tulevat erilaisten kappaleiden pinta-alat ja tietysti vanha kunnon Pythagoras. Prosenttilasku sujuu. Ja kassalla osaisin antaa rahasta takaisin ilman koneen ilmoittamaa summaa. Sitä eivät nykynuoret osaa, vaan jos kassakone tilttaa, niin kaivetaan taskulaskin esiin, että tiedetään paljonko annetaan takaisin, jos ostos maksaa 4.50 ja asikas maksaa kympillä.

Olen jo työssä ollessani ja nyt eläkkeelläkin miettinyt paljon, mikä on saanut vaatimustason laskemaan. Jo työssä ollessa törmäsin yhteen väitteeseen, josta olen edelleen eri mieltä: kollega, jolla oli arvosana psykologiasta, sanoi monesta asiasta, että oppilas ei ole vielä kypsä, vaikkapa yläkoulussa laatimaan esseevastausta. Ja kuitenkin jo alakoulussa oppilaat osaavat kirjoittaa esseitä. Onko kukkahattutädit ja muut pää kallellaan kauheasti lapsia ymmärtävät saaneet työnnettyä näppinsä opetussuunnitelmatyöhön ja varsinkin arviointiin ja vaatimustasoon. Parhaansa tekevät nykyään myös curling-vanhemmat, joiden lapset ovat aina liian pieniä tekemään mitään vaativampaa.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:36"]

Pääasia, että oppivat lukemaan. Niillä nippelitiedoilla ei tee mitään.

[/quote]

Kun menet seuraavan keran vaikka leikkaukseen, muista ettei niillä nippelitiedoilla tee mitään. Kunhan leikkaava lääkärisi osaa lukea suunnilleen edes.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:21"]

Ehkä tuo opettaja on juuri kotiopettaja.

[/quote]

Täällähän jokainen voi sanoa olevansa mitä vaan..

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:45"]

Onko av mammat tutustuneet uuteen opsiin? Enää koulussa ei ole oleellista oppia tiettyjä asioita ulkoa litanioina esim. room ko ko gal ef fili kol tai Oulun siika pyhä kala... Vaan yhä enemmän pyritään asioiden syvällisempään ymmärtämiseen. Lisäksi painotetaan sosiaalisia sekä yhteistyötaitoja. Tiedonhankintaa ja kriittistä ajattelua sekä lähdekritiikkiä opetetaan jo pienillekin. Mielestäni nuo ovat tärkeämpiä taitoja kuin kertotaulu tai jokien järjestys, puhumattakaan raamatun kirjojen järjestyksestä. Näissä av-keskusteluissakin huomaa, että monelle aikuisellekin on mm. lähdekritiikki aivan tuntematon asia.

[/quote]

No.. kyllä nyt kertotaulun ja jakamisen osaaminen päässä on ihan niitä perustaitoja, joista on hyötyä juuri siinä kriittisessä ajattelussa.

Esimerkiksi asioiden suuruusluokkien tajuaminen on hyvin monilla aikuisella hyvin heikkoa. Miljoonat ja miljardit kuulostavat samalta, kun ei ole kykyä suhteellistaa.

Taloyhtiön kokouksessa tapellaan satasen lampusta ja satojen tuhansien laskut käsitellään ilman kysymyksiä.

Olen varmaan tylsä ja vanhoillinen, mutta kyllä minusta tietyt perusjutut pitäisi vaan opetella, tavalla tai toisella. Esimerkiksi vieraan kielen sanoja nyt on vaikea taikoa tyhjästä, mutta muistan omilta kouluajoiltani, kuinka jotkut opettajat tekivät opiskelusta ihan tervanjuontia, mutta esim. iki-ihana lukion ranskan opettaja sai meidät ilolla opettelemaan kaiken. Omasta kokemuksestani kahden lapsen äitinä voin sanoa, että osa lapsista suostuu mukisematta tekemään kaiken, mitä vaaditaan, osa pullikoi vastaan, enkä rehellisesti sanottuna osaa ajatella, että se on vain kasvatuksesta kiinni. Kyllä lapset ovat jo syntyjään ihan erilaisia. Toki pitää jollain konstilla vaan oppia tottelemaan, mutta eivät kaikki lapset opi enempää, vaikka vaaditaan enemmän, mutta kun annetaankin itse suunnitella ja kantaa vastuuta, niin johan oppivat. Mutta ei ratkaisu kaiken kaikkiaan voi olla se, että vaatimustaso vain laskee ja laskee. Olin itse esim. vähän huolissani, kun tuo jääräpäinen mutta sinänsä älykäs lapseni oppi kertotaulut vähän huonosti. No, opettaja koulussa sanoi, että hän osaa tosi hyvin! Omina kouluaikoinani tosi hyvin olisi ollut että osaa kaiken tai silloin tällöin joku yksittäinen virhe; nykyisin opettajat kaiketi heittävät kärrynpyöriä ilosta, jos puolet luokasta saa puolet oikein. Samaten yksi hulluus minusta on se, että ekaluokilla opeteltiin jos sun vaikka mitkä tekstaukset ja kaunot, ja nyt kuutosella voi kirjoittaa kaiken tikkukirjaimilla, ja se on ok. Suhtaudun vähän skeptisesti näihin tiedonhakuvisioihin eli mitään ei tarvitse opetella, haetaan vain tietoa. Eikös tässä ole jo vuosikausia hypetetty, kuinka upeasti nuoret hallitsevat tietotekniikan ja siinä samassa tiedonhaun. Muistaakseni Jyväskylän yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa todettiin, että lukioikäisten tietojenhakutaidot (siis mitä hakusanoja valitaan ym.) olivat tosi alkeelliset. "Yllättäen" tutkimuksesta oli vain lyhyet maininnat julkisuudessa, ei tainnut sopia tähän nykyiseen "nuoret ovat aina älykkäitä ja osaavat vaikka mitä, pitää vain kehua itseään enemmän"-maniaan...

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:30"]Ja taas hävetään.
[/quote]

Positiivista on vain, että enää ei ns. myötähävetä (aargh), vaan hävetään ihan oikeasti.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:33"]

Onkohan sen kertotaulun ulkoa osaaminen oikeasti niin tärkeää. Itse olen ollut aina hyvä matematiikassa ja nyt opettaja, mutta kertotaulun osaan vain suunnilleen. Vieläkin muistan kuinka puuduttavaa sitä oli opetella.

[/quote]

Itsekin luokanopena toivon todella että et siirrä tuota ajatusta kertotaulujen opettelemisen turhuudesta oppilaillesi. Sujuva kertotaulujen hallitseminen on välttämätöntä esim. kun lasketaan allekkain kerto- ja jakolaskuja. On todella, todella hidasta joka ikisen luvun kohdalla tarkistaa jostain taulukosta, montakohan kertaa seiska saattaisi mennä kahteenkymmeneen. Kun kertotaulut ovat hallussa, hahmottaa oppilas heti tämän, ja sen meneekö tasan vai yli.

Koulussa on minusta aika harvoja asioita joita kannattaa tai tarvitsee opetella ulkoa, mutta kertotaulut ovat yksi niistä.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:49"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:45"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:33"]Onkohan sen kertotaulun ulkoa osaaminen oikeasti niin tärkeää. Itse olen ollut aina hyvä matematiikassa ja nyt opettaja, mutta kertotaulun osaan vain suunnilleen. Vieläkin muistan kuinka puuduttavaa sitä oli opetella.
[/quote]Hölmö. KAIKEN oppimisen ytimessä on ulkoaoppiminen. Jos et jaksa kertotaulua niin tuskin osaat mitään muutakaan
[/quote]

Ei vaan oivallus ja ajattelu. Miksi kertotaulut pitää osata ulkoa, jos ne voi laskeakin?
[/quote]

Usein oivallus ja ajattelu auttavat ymmärtämään asioita ja helpottavat niiden muistamista. Joten tavallaan nopea ulkoa oppiminen melko usein kertoo siitä, että asiaa on vähän ajateltu ja aivoja terveellisellä tavalla vaivattu :)
.
Jos ei kohtuullisessa ajassa opi, on valitettavan todennäköistä että aivojen käyttö ei oikein luonnistu (tai motivaatio on nollassa tai muuten elämässä ongelmia, jotka heikentää keskittymiskykyä).

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:37"]Asiasta viidenteen mutta minkä takia artikkelissa pitää mainita opettajan olevan perussuomalaisten kannattaja? Mielestäni nimenomaan niin opettajien kuin sotilashenkilöstön tulisi olla tiukasti puolueettomia.
[/quote]

Uuden Suomen blogissa saa itse ilmoittaa puoluekannan ja eiköhän se siitä copy-pastella ole siirtynyt.

Kuka kertotauluja opettelee ulkoa? Tuloksethan lasketaan "päässä". Jos ei suoraan osaa tulosta laskea joidenkin lukujen kohdalla, voi mennä mutkan kautta tyyliin 7x8=70-14 tai pilkkoa kerrottavat luvut osiin (3x6 = 3x3 johon lisätään 3x3). Pystyin penskana laskemaan kertotaulua kaksinumeroisilla luvuilla näkemällä luvut laskutoimituksena mielessäni. Enää ei onnistu, kiitos laskimen.

Ulkoaopettelu on ollut välttämätöntä esim. vieraiden kielten kieliopissa.

Mutta tärkeintä on oppia päättelemään ja tekemään johtopäätöksiä.

Kovasti tosiaan nykyään painotetaan tiedonhakua, yhteistyötä, keskustelua ja ties mitä. Hienoja ajatuksia, mutta jos oppilailla tai opiskelijoilla ei ole minkäänlaisia perustietoja, siis niitä väkisin pakolla opetettuja ja opeteltuja, on hyvin vaikea keskustella, syventää osaamistaan itsenäisesti/ryhmässä tms. Esim. kielten opiskelu. Opseissa puhutaan ylevästi suullisesta kielitaidosta ja se onkin tärkeää, mutta jos ei viitsi opiskella sanastoa, ei ole mitään millä keskustella! Ja jos ei tiedä mistään mitään eikä ole kiinnostunut mistään, on hyvin vaikea jutella.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:21"]

Olen henkilökohtaisesti huomannut heikentymistä juurikin matematiikassa sekä äidinkielessä. Väittäisin kuitenkin, että nykylapset osaavat paljon entisiä ikäluokkia paremmin esimerkiksi englantia, koska kohtaavat sitä jatkuvasti joka paikassa. Otanta väitteelleni on pieni, mutta uskoisin tämän pätevän ympäri Suomen. Tokikin kun painotus on puhutussa kielessä, niin kirjoituksessa kenties ilmenee enemmän ongelmia, mutta jos kielen oppimisen lähtökohtana on tulla ymmärretyksi, niin se kyllä onnistuu hienosti.

[/quote]miutta aito osaaminen ja oppiminen ei tarkoita sinne päin sohlaamista ja rallienglantia. Oppiminen vaatii oman ajattelun ja keskittymiskyvyn käyttöä ja ne eivät tule itsestään. Väitän, että olemme pysyvästi menettänert kilpailun helpoille massaviihdevälineille. Yli puolet nuorista ei tulevaisuudessa pysty lukemaan kokonaisia kirjoja. Kaikki keskittymistä vaatiminen on heille kauhistus. Miten koululaitos pystyy vastaamaan tähän? Kirjoitustaidon ja siihen liittyen oikeakielisyyden osaaminen on yhä harvempien osaamisaluetta. Lehdet ja netti on täynnä virheitä. Pointti on, ettei kukaan tunnu välittävän enää näistä virheistä. Viihdytämme itsemme hengiltä , oli jo 1980-luvun slogan eräässä mediaa käsittelevässä kirjassa. Kaikesta tästä seuraa: oppimiskykyiset ja kielitaitoiset ovat vallanpitäjien joukkoa ja etulyöntiasemassa tulevaisuudessa. Näämme illiteracyn tulon Suomen kouluihin yhä enenevässä määrin. 

Todella heikko taso nykyisin. Itse uskon, että johtuu älypuhelimista ja siitä, että tieto on sirpaloitunutta. Edes alkeellisinta yleissivistystä ei vaivauduta hankkimaan, kun kaiken voi googlettaa tai somettaa. Laiskuus on se, mikä nykykoululaisia leimaa.

Minun mielestäni yksi syy matematiikan osaamisen laskemiseen on se, että enää ei opeteta. Suurin osa opettajista on sitä mieltä, että he ovat siellä vain opastamassa, että mitä opiskelijoiden kuuluu opetella (itsenäisesti). Kun äitini on kertonut opiskelustaan (lukio, insinööri, DI), niin on puhunut siitä, kuinka asiat väännettiin rautalangasta, jos ne olivat hankalia ja oppilailla/ opiskelijoilla kesti tajuta. En ole sellaiseen törmännyt kuin vain harvoilla kursseilla.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 21:39"]

Todella heikko taso nykyisin. Itse uskon, että johtuu älypuhelimista ja siitä, että tieto on sirpaloitunutta. Edes alkeellisinta yleissivistystä ei vaivauduta hankkimaan, kun kaiken voi googlettaa tai somettaa. Laiskuus on se, mikä nykykoululaisia leimaa.

[/quote]lisäksi google löytää vain sen, mihin oma äly riittää laittamaan sopivia hakuja eli on myöskin omasta älystä kiinni, osaako muuttaa ja muokata hakulauseita sopivaksi ja puhumattakaan siitä, ossako valita järkevimmät hakutuloksista. Google on yhtä viisas tai tyhmä kuin käyttäjänsä. Suurinta osaa oppilaista ei kiinnosta mikään vaivannäkö ja epämukavuusalueille meno nykyisin. Koulu on päivähoitopaikka isolle joukolle nuoria. Mielestäni se ei ole koulun vika vaan pitkän kehityksen tulos, jossa tietämistä ja osaamista ei arvosteta eilä pidetä nousuna elämässä ylöspäin tärkeänä. Jos näköpiirissä on työttömyyskorvaus, miksi vaivautua opiskelemaan.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:45"]

Onko av mammat tutustuneet uuteen opsiin? Enää koulussa ei ole oleellista oppia tiettyjä asioita ulkoa litanioina esim. room ko ko gal ef fili kol tai Oulun siika pyhä kala... Vaan yhä enemmän pyritään asioiden syvällisempään ymmärtämiseen. Lisäksi painotetaan sosiaalisia sekä yhteistyötaitoja. Tiedonhankintaa ja kriittistä ajattelua sekä lähdekritiikkiä opetetaan jo pienillekin. Mielestäni nuo ovat tärkeämpiä taitoja kuin kertotaulu tai jokien järjestys, puhumattakaan raamatun kirjojen järjestyksestä. Näissä av-keskusteluissakin huomaa, että monelle aikuisellekin on mm. lähdekritiikki aivan tuntematon asia.

[/quote]lähdekritiikki on tuhjänpäiväistä, kun pitäisi koota itselle se perustaitojen ja tietojen työkalupakki. Ei oppilas ole tyhjä taulu, johon tieto kaadetaan koulusta, mutta koulu ei voi olla vain linkkien jakolaitos ja opettaja konsultti ,mjoka vinkkaa, että jotain vois tehdä. Mennään perse edellä puuhun, jos peruskoulu lähtee digitekniikka ja mediahössötys edellä kosiskelemaan kuluttajiaan eli oppilaita. Oppilailla on oppivelvollisuus ja edelleen annetaan numerot todistuksiin uusissa opseissakin. Turha höseltää jonkin uuden mullistavan perässä, jos peruslasku- ja lukutaito puuttuvat monelta ysiluokkalaiseltakin.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:36"]

Kyllähän sen huomaa tällä palstallakin. Yleissivistys, peruskoulun oppimäärän hallitseminen, oikeinkirjoitus... Kaikki on romahtanut ihan muutamassa vuodessa ala-arvoiselle tasolle.

[/quote]

Ihan yhtä laadutonta keskustelua täällä on aina ollut.

Mutta ihan todellinen huoli lasten koulumenestyksen lasku. Veikkaan että älypuhelinkulttuuri ei ainakaan paranna keskittymistä, eikä se että ongelmatapauksiä pidetään väkisin normaaleilla luokilla terrorisoimassa. Kuriahan ei saa pitää ettei muksuille tule paha mieli.

Byebye PISA-tulokset.