Lue keskustelun säännöt.
Huutava/kirkuva lapsi, miten saada lopettamaan.
Vierailija
29.09.2015 |
Niin, otsikossa ongelma tulikin jo. Kyseessä on 5v. tyttö, joka on suuttuessaan silkkaa tulta ja tappuraa (ja hän kyllä kiihtyykin sitten ihan nollasta sataan ja aivan mitättömistä syistäkin). Okei, ei siinä mitään. Hän on hyvin tempperamenttinen lapsi, muutenkin vähän sellainen "Justiina".
Hän on nyt sitten keksinyt, että suuttuneena on tosi kiva kiljua/kirkua aivan täysillä. Yrittää siis ilmeisesti saada tuolla tavoin tahtonsa läpi koska on huomannut, miten minä ja mies siihen suhtaudutaan eli hermostutaan. Emme ole lähteneet siihen mukaan että saisi tahtonsa läpi tuolla tavoin koska siitä tulisi ikuinen kierre. Minun puolestani saisi huutaa vaikka maailman tappiin asti mutta valitettavasti asutaan kerrostalossa eli yritetään säästää naapureita.
Olemme myös yrittäneet sitä, ettemme huomioi häntä laisinkaan jos iskee huuto päälle. Sitten sitä kirkunaan vasta tuleekin. Eilenkin huusi melkein kolme varttia sen takia, ettemme lähteneet kauppaan. Tänään illalla 20 minsaa koska minun olisi pitänyt laittaa tyyny paremmin.
Kertokaa viisaammat, miten ihmeessä saada tyttö rauhoittamaan ja laskemaan desibelejä? Vai onko siihen mitään keinoa? Veljensä ei ole koskaan huutanut tuolla tavoin.
Kommentit (13)
Ota laspi syliin ja halaa murhe pois. Huuto loppuu lyhyeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna kirkua. Älä anna periksi. Älä vaikka kirkuisi tunnin. Fiksi lapsi keksinyt täydellisen tavan kontrolloida aikuisia. Kannatan myös kakkosen ehdotusta.
Joskus voi auttaa jos saa lapselle "jauhot suuhun" eli tehkää miehenne kanssa jotain yllättävää. Siis reagoikaa jotenkin oudosti ja lapsi hämmentyy.
Keksitte itse parhaiten mikä olisi lapsestanne tarpeeksi outoa, mutta esimerkkinä heittäytykää lattialle nauramaan, alatte taputtamaan, kuvaamaan tilannetta ja puhuttu että onpa upeaa huutoa, tämä näytetään mummeille tai muuta vastaavaa. Ei kuitenkaan sellaista outoa että lapsi pelkäisi.
Tää keino toimii, ainakin meillä.
Viimeistään loppuu sitten kun naapurit soittaa ls-viranomaisille että lasta kiusataan ja rääkätään kotona kun huutaa tuolla tavalla häiriintyneesti, ja lapsi haetaan pois :-o Meidän toiset naapurit on tuollaisia, jos jonkun muun lapsi kirkaisee pihalla niin soittavat kaikille että sitä lasta suurin piirtein raiskataan kotona. Heidän omat lapset ovat tottakai täydellisiä nukkeja; käyvät ratsastustunnilla, tennistunnilla, musiikkiyksityistunneilla ja puhuvat montaa kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aloin kerran kirkumaan myös, lapsi katsoi hämmentyneenä ja sitten naurettiin molemmat.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 09:06"]Rupea tanssimaan rennosti ja letkeästi huudon säestämänä. Hymyile sydämmestä.
[/quote]
Suomalaiseen sydämeen mahtuu vain yksi ämmä. Muista tämä jatkossa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 09:09"]Ota laspi syliin ja halaa murhe pois. Huuto loppuu lyhyeen.
[/quote] kannatetaan anna enemmän huomioi hänelle. Huudolla hakee sitä
Itsekkin tosi jääräpäisenä ihmisenä muistan vielä tunteitani lapsuudesta. Kiukuttelin tosi paljon. Ja kun kiukku alkoi, minun oli tosi vaikea lopettaa, vaikka olin jo väsynyt kiukkuumiseen niin en voinut menettää kasvojani joten jatkoin ja jatkoin. Siis myöntää olleeni väärässä.
Suurimman raivon sain siitä kun vanhemmat jättivät kiukun huomioimatta, muistan vieläkin miten se lisäsi raivoa.
Jälkeen päin mietittynä mikä olisi auttanut?? Hmm ehkä se että minut olisi otettu vakavasti, kanssani keskusteltu asiasta, selitetty miksei joku käy. Tehdä kompromisseja.
Onko tyttärenne älykäs? Miettikää keino sen mukaan millainen lapsenne on. Se mikä toimii toiselle niin ei välttämättä teille.
Ja näille ketkä ehdottaa halaamista niin annatteko halata itseänne kun kiehutte raivosta? Ehkä te, mutta minä en ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on JO 5v. niin hän ymmärtää normaalia puhetta ja tietää mikä on väärin ja mikä oikein ja mitä saa tehdä ja mitä ei...eikö vaan?
Nyt kun hän on rauhallinen niin pidätte tiukan puhuttelun siitä ettei voi kirkua KERROSTALOSSA kuin pistetty sika koska talossa asuu muitakin...ei vaikka kuinka harmittaisi ja suututtaisi.
Se kirkuminen loppuu nyt ja se ei myöskään auta mitään koska sillä lailla ei saa tahtoaan lävitse.
Ja jos ei usko niin joku kunnon rangaistus mikä tehoaa varmasti...riippuu siitä mikä on tytölle tärkeää.
Jos on täysin kykenemätön ymmärtämään puhetta niin seuraavan kerran kun alkaa kirkua niin nappaa kainaloon ja menkään pihalle ja törkkää autoon ja aja korpeen ja sano että nyt saa huutaa ja kirkua niin paljon kuin sielu sietää. Toista niin monta kertaa että menee jakeluun.
Meillä tosin lapsille on riittänyt että olen sanonut ettei itku ja huuto ei auta yhtään ja olen käskenyt mennä omaan huoneeseen rauhoittumaan ja rauhoittumisen jälkeen on keskusteltu asiasta. Ja kyse on ollut 3-4v lapsista...5v. eivät ole enää saaneet itkupotkuraivareita eivätkä ole ikinä kirkuneet muutenkaan kuin pistetty sika.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 09:09"]
Ota laspi syliin ja halaa murhe pois. Huuto loppuu lyhyeen.
[/quote]
Meillä ainakin auttaa tämä eli lapsi tulee kuulluksi ja hänelle osoitetaan empatiaa, vaikka hänen mielensä mukaan ei mentäisikään. Harvoin enää kiukkukohtauksia tuleekaan, koska lapset osaavat jo tulla juttelemaan suuttumuksestaan ja harmitksestaan, osaavat sanoittaa tunteitaan. En ymmärrä mitään tiukkaa huomiotta jättämistä enkä kestäisi tuntien kirkumisten kuuntelemista! Lapsi tarvitsee noina hetkinä aikuista apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 09:06"]
Rupea tanssimaan rennosti ja letkeästi huudon säestämänä. Hymyile sydämmestä.
[/quote]Tykkäätkö itse siitä, että kun olet raivoissasi, toiset vain pelleilevät ja nauravat? Enemmän kai silloin kaivataan kuuntelijaa ja ymmärtäjää?
Rupea tanssimaan rennosti ja letkeästi huudon säestämänä. Hymyile sydämmestä.