Lue keskustelun säännöt.
Miksi erityisruokavaliosta pitää tehdä niin suuri numero?
26.09.2015 |
Minulla on keliakia. Se on osa normaalia elämääni, olet täysin sinut sen kanssa ja that's it. Mikä helvetin pakko joidenkin on tehdä syömisistäni niin suuri numero? Jopa Vain elämää -jälkipuinti olisi mielenkiintoisempi keskustelunaihe työpaikan kahvipöydässä kuin se, millaisia oireita oli, voinko syödä sitä tai tätä tai tuota ja jos en niin mitä, ja että ei ennen tuollaisia ollut, ja mitä minulle pitää ostaa kun muille tuodaan pullaa jne.
Arvatkaa, onko kiva mennä syömään uusien opiskelukavereiden kanssa tai mennä uuteen työpaikkaan, aloittaa tutustuminen sairaushistorian kertaamisella? Nyt tuli uusi työkaveri, jolle näköjään pitäisi selittää taas samat asiat, puheenaiheenvaihtaminen ei näköjään onnistu. Syön mitä syön, ja jos en voi niin olen syömättä. Puhutaanko kiitos jostain muusta kuin siitä oliko minulla iho-oireita vai ripulia.
Kommentit (21)
Tiedän, mitä tarkoitat. Itse pidän hyvin matalaa profiilia ruokavalioni kanssa, enkä pidä sitä niin kovin suurena juttuna, mikä siitä joskus tehdään. T. Toinen keliaakikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä. Ei minua kiinnosta toisten ruokavaliot, enkä halua omastanikaan keskustella. Vain silloin se on tärkeää, jos tarjoaa kotona jollekkin syötävää.
En myöskään ole kiinnostunut lapsen, anopin, kummin tai koiran erityisruokavaliosta vain siksi, että itselläni on erityisuokavalio.
ap
Hah, tiedän tunteen :D "Mites, kun sä tiedät noista jutuista niin pitäiskö mennä lääkäriin kun maito pistää vatsan sekaisin?"
t. vehnäallergikko
Itseäni ei häiritse. Ei ihmiset pahantahtoisuuttaan asiasta kysy. Kerron kysyjille yleensä keliakian monista mahdollisista oireista. Siitä miten oireet voivatkin olla esim. iholla, suussa, anemiana ja sen oireina tai vaikka nivelissä vatsaoireiden sijaan. Harmittaako sinua enemmän se, että joudut huomion keskipisteeksi? Outoa ahdistua tuollaisesta. T: Yksi keliaakikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:36"]En myöskään ole kiinnostunut lapsen, anopin, kummin tai koiran erityisruokavaliosta vain siksi, että itselläni on erityisuokavalio.
ap
[/quote]
Normaaliin keskusteluun kuuluu välillä kuunnella sellaisiakin asioita, joista ei niin kauhean kiinnostunut ole.
Mulla on keliakian lisäksi suht suppea ruokavalio kun maito tai kananmunakaan ei sovi. Tämä ei siis ole itselleni minkäänlainen ongelma mutta aina kyläillessä taivastellaan että mikäs juttu tämä nyt oikein onkaan ja osa varsinkin vanhemmista ihmisistä pitää nirsona. En siis missään nimessä vaadi että minulle täytyisi olla sopivia tarjottavia mutta osalle vaikuttaa olevan ongelma kun en ota mitään kahvin kanssa.
Ei kyllä jaksaisi joka kerta selitellä samaa asiaa, kohta tyydyn vain siihen että minua pidetään nirsona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole törmännyt tuollaiseen. Miksi kerrotte alun alkaenkaan erityisruokavaliostanne muille, jos siitä puhuminen noin ahdistaa? (keliakiaa sairastava minäkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 17:46"]
En ole törmännyt tuollaiseen. Miksi kerrotte alun alkaenkaan erityisruokavaliostanne muille, jos siitä puhuminen noin ahdistaa? (keliakiaa sairastava minäkin)
[/quote]
Aika hyvin se tulee ilmi esimerkiksi ravintolaan menoa suunnitellessa taikka kahvipöydässä tai missä tahansa. Monta kertaa ihmiset on alkaneet kyselemään, että miksi et syö tätä ja tuota. Pakkohan siihen on vastata.
Suurimman numeron ruokavaliostaan tekevät ne, joilla ei ole mitään sairautta tai allergiaa, noudattavat vain jostain muusta syystä gluteenitonta tai jotain muuta. Auta armias, jos ei ole tarjoilussa huomioitu heidän dieettiään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 17:49"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 17:46"]
En ole törmännyt tuollaiseen. Miksi kerrotte alun alkaenkaan erityisruokavaliostanne muille, jos siitä puhuminen noin ahdistaa? (keliakiaa sairastava minäkin)
[/quote]
Aika hyvin se tulee ilmi esimerkiksi ravintolaan menoa suunnitellessa taikka kahvipöydässä tai missä tahansa. Monta kertaa ihmiset on alkaneet kyselemään, että miksi et syö tätä ja tuota. Pakkohan siihen on vastata.
[/quote]
Aika juntissa seurassa liikut, jos noin on... Ehkä olisi syytä valita seuransa paremmin?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 13:36"]En myöskään ole kiinnostunut lapsen, anopin, kummin tai koiran erityisruokavaliosta vain siksi, että itselläni on erityisuokavalio. ap [/quote] Normaaliin keskusteluun kuuluu välillä kuunnella sellaisiakin asioita, joista ei niin kauhean kiinnostunut ole.
[/quote]
Tietysti. Lähinnä tarkoitin sitä ihmeellistä oeltusta, että olisin keliakian takia jotenkin automaattisesti kiinnostunut tuntemattomien ihmisten ruokavammoista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 15:14"]
Itseäni ei häiritse. Ei ihmiset pahantahtoisuuttaan asiasta kysy. Kerron kysyjille yleensä keliakian monista mahdollisista oireista. Siitä miten oireet voivatkin olla esim. iholla, suussa, anemiana ja sen oireina tai vaikka nivelissä vatsaoireiden sijaan. Harmittaako sinua enemmän se, että joudut huomion keskipisteeksi? Outoa ahdistua tuollaisesta. T: Yksi keliaakikko
[/quote]
Varmaan tosiaan se huomion keskipisteeksi joutuminen. En oikein usko, että ruokavaliostani keskusteleminen kiinnostaa muita pöydässä istuvia yhtään sen enempää kuin minua itseänikään.
ap
Mietin usein, että missä ihmeessä te jotkut liikutte mikäli tosissaan kysellään minkälaisia oireita gluteenialtistus aiheuttaa. Omalla kohdalla kun on oltu usein kiinnostuneita vain siitä ruoasta, miten leivon ja millä korvaan mitäkin. Ja kiinnostusta siksi, kun gluteeniton ruokavalio yleisesti on näitä kiinnostanut.
Toki jotkut kyselevät, että miten pieni altistus riittää käynnistämään reaktiot, mutta tähänkin vastaan erittäin mielelläni. Tietävätpähän, että se on oikeasti tarkkaa ja saatan näin helpottaa jonkun muun keliaakikon elämää.
Mutta muutoin en koe joutuvani huomion keskipisteeksi. Keliakiasta mainitsen vain, jos joudun kieltäytymään tarjottavista tms. Ei pahemmin koskaan jäädä kyselemään, todetaan vain että ok, harmi ettei tullut varauduttua.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 21:29"]Mietin usein, että missä ihmeessä te jotkut liikutte mikäli tosissaan kysellään minkälaisia oireita gluteenialtistus aiheuttaa. Omalla kohdalla kun on oltu usein kiinnostuneita vain siitä ruoasta, miten leivon ja millä korvaan mitäkin. Ja kiinnostusta siksi, kun gluteeniton ruokavalio yleisesti on näitä kiinnostanut.
Toki jotkut kyselevät, että miten pieni altistus riittää käynnistämään reaktiot, mutta tähänkin vastaan erittäin mielelläni. Tietävätpähän, että se on oikeasti tarkkaa ja saatan näin helpottaa jonkun muun keliaakikon elämää.
Mutta muutoin en koe joutuvani huomion keskipisteeksi. Keliakiasta mainitsen vain, jos joudun kieltäytymään tarjottavista tms. Ei pahemmin koskaan jäädä kyselemään, todetaan vain että ok, harmi ettei tullut varauduttua.
[/quote]
No keliaakikkojakin on niin erilaisia. Itse tiedäm myös niitä, jotka syö välillä gluteenia, koska välittömiä oireita ei tule. Sen takia ehkä jotkut ihmettelevät, kun itse pidän tarkkaa linjaa, kun taasen toiset vetävät välillä surutta pullaa. Ja siksi kysyvät, että tuleeko tosiaan heti oireita. Itse voin vastata, että kyllä tulee - pienestäkin määrästä oksennus. Ehkä ihmiset lopettaisivat kyselemisen, jos oireena olisi ripuli, ja vastaisin, että saman tien ruikulipaska lentää. ;)
Tiedän tunteen! Minä olen allerginen vähän kaikelle, todella rajoittunut ruokavalio. En syö ulkona jos ei ole ehdottoman pakko (ja silloin yritän olla etukäteen yhteydessä paikkaan ja sopia jostain).Monesti yritän mennä vaan vaivihkaa, ottaa pelkkää kahvia enkä niitä muita tarjoiluja, mutta lähes aina on joku kyselemässä ja tenttaamassa miksi en syö sitä tai tätä tai miksi en ota kakkua tai pikkuleipää tai mitä nyt onkaan tarjolla. Pahinta on kun joku väkisin vaatii saada kokata jotain minullekin sopivaa, ja sitten menee vikaan ("laitoin nyt ihan vähän näitä pähkinöitä tuohon päälle, ei kai haittaa?", ja sitten nyrpistellään kun en voi syödä. Miksi en saa vaan rauhassa juoda kahviani?
Mua kiinnostaa sun syömiset vain siksi, että tiedän niiden gluteenittomien tuotteiden maistuvan todella pahalle, riippuen sortimentista ja haluan tarjota sinulle jotain sellaista, mistä sinä pidät. Jos siis olen hakemassa porukalle pullaa, yleensä pulla kuin pulla kelpaa heille, joilla ei ole rajoitteita. Sukulaisissa on monta keliaakikkoa ja on tullut maisteltua näitä gluteenittomia tuotteita aika paljonkin ja valmistajasta riippuen osa niistä on ihan täysin syömäkelvotonta paskaa. Samaa mieltä ovat nämä sukulaisenikin. Siksi kysyisin sinultakin, jos kohtaisimme näissä merkeissä, mitä sinä haluaisit syödä, että ei tulisi haettua jotain pahan makuista. Ainakin meillä päin sitä sanotaan kohteliaisuudeksi, kun otetaan toisen toiveet huomioon.
Minua kiinnostaa myös vsin siksi, että haluan tarjota vieraille sopivaa ruokaa. En myöskään halua hakea niitä hirvityskeksejä vaan jotain oikeasti hyvää jos ruokarajotteinen vieras tulee kylään. Gluteeniton markettiruoka kun on oikeasti karmeeta, sitä meilläkin on syöty.
Kenenkään suolisto-oireet ei kiinnosta mutta niiden välttäminen kiinnostaa :)
Mä olen niin samaa mieltä!